”Kävipä tuossa silmääni taas kerran yksi artikkeli siitä, kuinka eronneet naiset ovat kamalia. Viedään miehen rahat ja lapset ja oikeudet – tuhkatkin pesästä. Voi isi-parkoja. Entäpä kun tilanne onkin toisin päin? Että se yhteisten lasten isä onkin se vaikea? Kun naisen pitää yrittää taistella omista ja lasten oikeuksista, joita ei oikeasti kovinkaan paljon ole.

Kerronpa oman tarinani varoitukseksi, juurikin niille äiti-ihmisille, jotka eroa harkitsevat. Erosin 10 vuotta sitten lasteni isästä hänen pitkään jatkuneen liiallisen alkoholinkäytön, sekä sulkeutuneisuuden vuoksi. Tuolloin eron hetkellä säälin häntä ja tunsin syyllisyyttä. Syyllisyyttä siitä, etten voinutkaan tarjota lapsilleni ydinperhettä ja siitä että hylkäsin mieheni, jonka kanssa olin luvannut aina olla. Syyllisyyttä siitä, että olin tehnyt lapsia tähän maailmaan täysin väärän ihmisen kanssa. Kävimme lähestulkoon heti lastenvalvojalla, jossa teimme toistaiseksi voimassa olevat sopimukset. Joka oli virhe numero yksi. En tajunnut, että tuolloin vauva-ikäinen ja taapero kasvavat ja kulutkin tulisivat olemaan enemmän (päivähoitokulut, vaatteet, harrastukset, vakuutukset jne.). En tiennyt tuohon aikaan elatussopimuksista juurikaan mitään, eikä lastenvalvojakaan osannut oikein neuvoa. Päädyimme molempien lasten osalta KELA:n minimiin, vaikka lasten isä oli työelämässä ja minä lasten kanssa kotona vielä hoitovapaalla.

Kun lasten isä muutti luotamme pois, aloittaen villin ja vapaan elämän, eikä kerennyt paljon lapsiaan nähdä, olin vain tyytyväinen. Oli ihana ja turvallinen olo. Vihdoinkin kotona oli hyvä olla. Tyyni hetki ei kestänyt kauaa. Lapset kasvoivat, itse palasin töihin ja lapset päiväkotiin. Päiväkotiura toi mukanaan sairastelukierteen, jolloin minä yksin hoidin lapsia – jopa palkattomalla vapaalla kun molemmilla lapsilla oli putkeen vesirokko. Lasten isä ei voinut/halunnut auttaa.

Molemmat lapset saivat uhmaiän samaan aikaan. Kumpikaan lapsista ei ollut ikinä hyvä nukkumaan. Yöt olivat katkonaisia siihen asti, kunnes nuorempi täytti 5. Olin töistä ja lapsista välillä niin väsynyt, etten pystynyt enää itsekään nukkumaan, itkin yöt sängyssä ja mietin kauanko kestän. Taloudellinen tilanne oli huono, mutta yritin sinnitellä, koska lasten isä ei suostunut tulemaan lastenvalvojalle. Koska sinnehän ei siis oikeasti tarvitse tulla, jos ei halua. Lopulta sain oikeusavustajan uhkailulla lasten isän tulemaan lastenvalvojalle keskustelemaan elatuksesta sekä tapaamisoikeuksista. Sillä käyntikerralla uskoni näihin viranomaisiin mureni täysin. Lastenvalvojalle mennessään pitäisi tuoda kaikki dokumentit tuloista ja menoista. Mutta pakkohan ei ole. Voi vain reilusti valehdella tulot ja menot. Siltikään elatusvelvollisen vanhemman EI tarvitse suostua. Etävanhemman ei tarvitse oikeastaan suostua mihinkään. Edes siihen elatukseen.

Lähikuva avonaisista käsistä kämmenet ylöspäin

Kuva Jeremy Yap. Ylin kuva Kelly Sikkema.

Ei tullut muutosta. Kaiken tämän jälkeen elatusvelvollisella on yhä OIKEUS tavata lapsiaan. (Tai oikeastaan lapsella on oikeus tavata toista vanhempaansa.) Ja ihan omilla säännöillään. Ja jos näihin sääntöihin ei suostu, parempituloinen voi ottaa asianajajan ja hankkia oikeuden määräyksellä lapset itselleen valitseminaan aikoina. Jos et halua lähteä oikeuteen taistelemaan, on vain alistuttava. Kyllähän se elatus lopulta oikeusteitse tulisi, mutta jos olet jo valmiiksi hermoromahduksen laidalla – jätät oikeusprosessin sikseen ja teet vaikka kahta työtä jotta saat elätettyä lapsesi. Maksettua yksin harrastukset, vaatteet, puhelimet, puhelinlaskut, synttärit, kaverien synttärilahjat, bussikortit – kaikki.

Tällä hetkellä itseäni lohduttaa vain ajatus siitä, että olen kaikesta huolimatta saanut kasvatettua täysipäisiä lapsia, joilla on molemmat vanhemmat. Saanut tarjottua lapsille harrastuksia ja välillä jotain huvituksiakin. Myönnän olevani salaa katkera ja vihainen. Kertaakaan en ole tämän prosessin aikana silti sortunut haukkumaan etävanhempaa lasten kuullen. Ainahan kolikolla on kaksi puolta ja varmasti on enemmän/yhtä paljon niitä vaikeita äitejä, mutta haluaisin että ne äidit (tai isät) jotka ovat lähivanhempia ymmärtäisivät sen, miten tarkkana on oltava alusta asti.

Muutama vinkki erotilanteeseen:
• Tee elatussopimus vain muutamalle vuodelle kerrallaan, jotta sitä voidaan muuttaa
• Kirjaa KAIKKI numeroina. Esimerkiksi se, että kirjataan että toinen osallistuu polkupyörän hankintaan – ei ole perintäkelpoinen oikeustilanteessa. Kaikki on oltava numeroina
• Mieti tulevia kustannuksia, puolivuotias ei kuluta yhtä paljon kuin teini
• Jos asiat eivät selviä lastenvalvojalla, menkää perheasioiden sovitteluun, joka löytyy joka kunnasta
• Mieti myös tarkkaan tapaamisoikeuksia. Pelkkä ”lapsella on oikeus tavata etävanhempaa 4 yötä kuukaudessa” on liian laaja käsite.
• Kirjatkaa kaikki summat ja tapaamisajat pilkuntarkasti
• Etävanhemman velvollisuudet ovat todella vähäisiä – jollet ole valmis taistelemaan oikeudessa
• Muista olla myös itsekäs, oma hyvinvointi vaikuttaa myös lasten hyvinvointiin
• Kaikki tunteet – myös katkeruus on sallittuja
• Kaiken katkeruuden ja epäreiluuden keskellä muista, että et hauku toista vanhempaa lasten kuullen, vaikka tuo toinen olisikin täysi ****”

Nimim. Väsynyt taisteluun

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI 

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia. 

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 46 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

46 vastausta artikkeliin “Lukija kertoo: ”tarinani varoitukseksi niille jotka harkitsevat eroa””

  • Oma apu paras apu sanoo:

    Kyllä, kuulostaa tutulta. 2010 erottiin ja yhtään mitään en saanut lasten isältä. Lapsilisät ja kelan maksamat minimielarit sentään sain, mutta pahimmillaan isä ei edes synttärilahjoja lapsilleen hankkinut. Eikä kertaakaan osallistunut harrastusmaksuihin, koulukirjojen tai vaatteiden hankintaan. Päin vastoin, eron jälkeen mulle napsahti toisen pojan vuoden maksamattomat harrastusmaksut, joita isä ei ollut maksanut, vaikka piti. Ja nippu muitakin laskuja, jotka hänen piti maksaa, muttei maksanut. Kyllä ketutti rankasti ja myönnän olevani katkera, mutta nyt on lapset kasvatettu aikuisiksi. Ja näytetty heille esimerkkiä siitä, miten asiat hoidetaan. Hyvä kun en jäänyt räpiköimään ydinperheeseen juopon kanssa, vaan sain asiat kunnolla järjestykseen ihan itse.

  • Maksupuolella sanoo:

    Sitä en näissä elareissa ymmärrä että miten maksajan tulot vaikuttavat lasten kuluihin? Mitä isommat tulot sitä enemmän saa maksaa.

    Luulisi että elämisen kulut ovat ns kiinteät poislukien harrastukset ja satunnaiset lisämenot. Maksettava summa on silti eri luokkaa tienasit 2500€ tai 5000€. Logiikka ei vain itselle aukea…

    • saajapuolella sanoo:

      Mun näkemys on se, että lasten elintason kuuluu olla vanhempien elintason mukainen, jolloin se palkka vaikuttaa maksun määrään. Lasten kulut voivat vaihdella monta sataa euroa kuukaudessa riippuen siitä mitä ostetaan. Esim. vaatteissa hintaerot voivat olla useita kymppejä, ja kyllä kuukauden ruokaostoksissakin voi olla satojen eurojen heitto. Kulutus vaihtelee sen mukaan paljonko rahaa on käytettävissä.

      • saajapuolella sanoo:

        …ja siis ne maksuthan menee suhteessa molempien vanhempien tuloihin. Eli se joka tienaa vähemmän, maksaa vähemmän. Voi olla, että toinen maksaa lasten kuluista 100€ ja toinen 400€, jos palkkaero on suuri.

        • Maksupuolella sanoo:

          Vanhempien elintaso on mielenkiintoinen käsite. Lähivanhempi voi esimerkiksi muuttaa asuntoon johon ei olisi missään tapauksessa varaa. Isompituloinen etä maksaa suuren siivun siitä.

          Kiinteät kulut kuten asuminen, sähkö tai vaikkapa puhelin ei saisi mukautua maksussa sen mukaan mitä vanhempi tienaa. Ne ovat kiinteitä kuluja hyvin pienellä muutoksella.

          Tottakai ruoka- ja harrastuskulut heittelevät mutteivat nekään sen mukaisesti mitä toinen tienaa.

          Maksukaavahan on epäreilu koska kuluilla ei ole juurikaan merkitystä vaan sillä mitä tienataan. Loogisempaa olisi esim jakaa kiinteiden ja vaihtelevien kulujen yhteenlaskentaan.

          En ihmettele että elareista kinastellaan koska systeemi on täysin epäreilu suurempituloiselle etävanhemmalle.

          Maksan itsekin enemmän elareita mitä lapsilla oli käytettävissä yhdessä ollessa. Lähivanhempi voi lypsää rahat kalliilla asumisella ja harrastuksilla koska maksatus suhteessa tuloihin. Ei niihin ollut varaa yhdessä ollessakaan mutta nyt kummasti on…

          Ymmärtääkseni tähän on tulossa onneksi muutosta

          • saajapuolella sanoo:

            Lasten osuus asumiskuluista on kuitenkin kohtuullisen pieni (jos sosiaalikollegan laskurilla lasketaan). Esim. 900€:n asumiskuluista lasketaan kahden lapsen asumiskuluksi noin 400€, jolloin lähivanhemman osuus asumiskuluista on 500€. Eli 200€/lapsi ja 500€/aikuinen. Siinä on aika iso ero, jos ajatellaan, että saman verran se lapsi huoneistoa kuluttaa ja lämpöä/vettä tarvitsee.
            Eli kyllä ne suuret asumiskustannukset kolahtaa suurelta osin lähivanhemman kukkaroon.

            Ja kyllä kuluillakin jokin ”katto” on. On olemassa taulukot, joissa iän mukaan arvioidaan kulutus. Jos on jotain erityistarpeita, niin ne lasketaan tuon taulukon summan päälle, mutta ei niitä kuluja voi perusteettomasti kasvattaa yli näiden yleisesti hyväksyttyjen kulujen.

            Omalta kohdaltani voin sanoa, että lasten kulut kyllä eron jälkeen nousivat hurjasti. Kun yksin hoitaa kaiken, niin ei vaan yksinkertaisesti aika riitä tutkia tarjouksia tai hankkia esim. alevaatteita. Kun tarve tulee, niin on ostettava se 80 euron takki, vaikka aikaisemmin ei olisi tullut mieleenkään maksaa tuollaisia summia. Ei ehdi tutkimaan puhelinliittymätarjouksia, vaan maksaa sen minkä helpoimmalla saa. Pakko tilata putkimies, sähkömies, remonttimies ja autokorjaaja kun tulee tarve (ei ole enää tekijää omasta takaa), ja kyllä näistäkin se siivu on lasten kulua. Ennen ehti kirppiksiltä hommaamaan luistimet ja sukset. Nyt ehtii pikaisesti tekemään nettikauppaostokset, ja toivoa, että kaikki on sopivia.

            Väärinkäytöksiä en hyväksy, enkä siedä sitä, että asioista joudutaan kinastelemaan. Sen vuoksi on hyvä, että löytyy puolueettomia tahoja asiaa selvittämään.

            .

  • Voittoisa taistelijs sanoo:

    Sääntö numero 1 ja kaikki muutkin numerot; elatusapu ei ole äitiä vaan lasta varten. Kaikki syyt siihen ettei jaksa siitä oikeudessa taistella ovat tekosyitä!Lapsellasi on oikeus kunnon elatukseen, syytön hän eroon on! Ei tarvitse kuin ne samat paperit/ päivitetyt versiot mitä lastenvalvojallekin hankkia, ja ilmainen oikeusapu ( sen SAA aina ellei lapsella ole tuloja/omaisuutta) ja asianajaja hoitaa homman. Toimintaa te jotka valitatte ettei elareita tipu!

  • hmmm sanoo:

    Jutussa on paljon mätää.

    Kuinka sulkeutunut ja paljon alkoholia käyttävä iskä, muuttuu eron jälkeen villiksi ja vapaaksi?

    Elarit tulee, korotetut lapsilisät tulee. Mahdollisesti tulee vielä jonon ohi kaupungin alihintainen vuokra-asunto.

    ”En tiedä”, ”En tajunnut”… hmmm Todella surullista jos lapsilla ei ole huoltajaa, jolla on aikuisuuden perustaidot hallussa.

    Lähivanhempi saa maksuttoman oikeusavustajan ilman oikeusturvariskiä. Ei siinä lähivanhemman tarvitse tehdä juuri mitään.

    Äiti täydellinen uhri ja isä paha.

    Oliskahan mennyt niin, ettei mies saanut oikein mitään hyvää suhteessa naiselta. Oliskohan äiti vierottanut jo liiton aikana isää lapsistaan.

    Ei ole mitenkään eheän, rehellisen eikä edes objektiivisuuteen pyrkivä tuo juttu. Taitaa olla äidillä rahankäyttö holtitonta, asioiden hoitaminen vaikeaa, kommunikointi ja sopimuksista kiinni pitäminen mahdotonta asiallisesti.

    • Ei mätää sanoo:

      ”Kuinka sulkeutunut ja paljon alkoholia käyttävä iskä, muuttuu eron jälkeen villiksi ja vapaaksi?” Miten nämä ominaisuudet ovat ristiriidassa keskenään? Jos vaikka juo 10 olutta pe, la ja su on paljon alkoa käyttävä ihminen. Perheen kanssa eläessä se ketuttaa ja aiheuttaa haittaa. Sinkkuna voi painella baarissa ja yhden illan juttujen kämpillä ilman, että se näyttäytyisi sen kummemmalta kuin kenen tahansa satunnaisesti juhlivan käytös.

      Sulkeutunut taas tarkoittaa yleensä parisuhteessa sitä, että ei puhu tunteistaan, odotuksistaan tai mistään vastaavasta mitä toimiva parisuhde yleensä tarvitsee. Sinkkuna eläessä kukaan ei ole kuulemassa tai vaatimassa niitä syvempiä tuntoja ja rakkauden tunnustuksia. Eli sinkkuna voi olla aivan elementissään vaikka parisuhteeseen ei sovellukaan (juuri tämän ihmisen kanssa).

    • Elämää nähnyt sanoo:

      Hmmm. Vähän puolueellinen suhtautuminen nimenomaan sinulla? Minimielareilla ja korotetulla lapsilisällä ei herroiksi elellä teinien huushollissa, jossa kasvetaam ulos vaatteista, kengistä, pyörästä, luistimista jne muutamassa kuukaudessa. Itse olen tukenut vastaavassa tilanteessa olevaa sisartani, joka muutamalla satasella koitti elättää kahta lastaan. Ostin pyörät, kengät, toppavaatteet sun muut lapsille, kaikki mihin äidin rahat ei riittäneet ja mitkä pitäisi puoliksi vanhempien ostaa. Ne elarit meno pelkästään tarhamaksuihin.

  • Joopa joo sanoo:

    Ja rahahan tässäkin puhui, säälittävää miten ajatellaan että raha aina auttaisi kun saisi enemmän, ei auta ja itsehän valitsit eron ja aikoinaan miehen jonka kanssa lapset teit, aina voi antaa lapset huostaan ellei pärjää, parempi sunkin lasten ois ollu siellä ku katkeran äidin luona

  • Muistakaa koulutustukisoppari myös sanoo:

    Ja kun lapsi täyttää 18 vuotta, molemmilla vanhemmilla on koulutustukivelvollisuus joko lukion tai ammatillisen tutkinnon verran. Tämä on hyvä muistaa.

  • Been there sanoo:

    Höpöhöpö. Ei muuta kun oikeuteen tarkastamaan elatusmaksut. Sinne kaikki omat tulot ja menot tositteina mukaan. Kovat piippuun vaan ja ryhdistäydy nainen. Hanki hyvä asianajaja ja muista, että hän ajaa lasten etua, eli kulut eivät jää sinulle. Nämä on nähty.