Loppuvuoden lapset kärsivät masennuksesta ja käytöshäiriöistä, tutkimus paljastaa

Kokenut ala-asteen opettaja kertoo: ”Kun vertaa alkuvuonna syntyneitä ja loppuvuonna syntyneitä lapsia, ero on täysin selvä. Tämän eron näkee eritoten pojissa.”

Samaisen opettajan mukaan loppuvuoden lapsi saa helposti enemmän merkintöjä käytöshäiriöistä. Tätä opettajan kokemusta tukee myös tutkimus, jonka tulokset julkaistiin äskettäin.

Tutkimuksen totetutti London School of Hygiene & Tropical Medicine, ja tulokset julkaistiin JAMA Pediatrics -julkaisussa.

Tutkimus tehtiin selvittämällä yli miljoonan lapsen terveystietoja tietokannoista. Tilastollisen näytön mukaan loppuvuodesta syntyneillä lapsilla on suurempi riski saada masennusdiagnoosi kuin alkuvuodesta syntyneillä.

Loppuvuodesta, viimeisen neljän kuukauden aikana, syntyneet lapset saavat tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia todennäköisemmin masennusdiagnoosin kuin alkuvuoden eli ensimmäisen neljän kuukauden aikana syntyneet lapset. Nuorimmilla todetaan myös 36 % todennäköisimmin ADHD kuin vanhimmilla.

Kuva Ben Wicks.

Mitä asialle sitten voi tehdä? Pyrkiä ajoittamaan lapsen syntymä alkuvuoteen? No sehän on selvä, että lapsia ei voi tilata saapuvaksi tiettynä päivänä, tai ylipäätään tilata saapuvaksi. Lisäksi neljän kuukauden haarukka on niin iso, että käytännön toteutus olisi hyvin hankalaa. Ei myöskään olisi yhteiskunnan kannalta kovin kätevää, jos kaikki lapset pyrittäisiin synnyttämään vuoden ensimmäisen neljän kuukauden aikana.

Ratkaisu tähän ongelmaan ei siis ole se, että vanhemmat pyrkivät kaikin keinoin ajoittamaan lapsen syntymän tietylle ajankohdalle. Mutta ratkaisu on olemassa, ja sen esitti jo se samainen ala-asteen opettaja: ”Kun tätä open hommaa on tehnyt yli 20 vuotta, osaa nähdä tämän asian ja toimia sen mukaan.”

Kuva Ryan Wallace, ylin kuva Jonathan Borba.

Olennaista onkin siis tiedostaa, että lapsen syntymäajankohta voi vaikuttaa tämän pärjäämiseen koulussa, tämän diagnooseihin ja hyvinvointiin.

Esimerkiksi käytöshäiriötilanteissa tulee selvittää, onko lapsella oikeasti esimerkiksi neurologista ongelmaa, vai onko hän vain lapsi. Maalaisjärki sanoo ilman tutkimuksiakin, että lasten kehitystahdissa on isoja eroja. Lisäksi saman luokan oppilailla voi olla ikäeroa lähemmäs vuosi. Nämä seikat vaikuttavat siihen, että jokaisessa luokassa on eri tavalla pärjääviä ja eri tavalla jaksavia oppilaita.

Vaikka on tärkeää, että esimerkiksi neurologisista ongelmista kärsivä lapsi saa apua, on vanhempien ja hoitohenkilökunnan syytä ottaa tämä huomioon. On turha hoitaa ja lääkitä lasta, jos ongelma johtuu pelkästään siitä, että hän on tietyn ikäinen.

Lisäksi kannattaa muistaa, että koulun aloittamisen ajankohta ei määräydy kaikkialla samalla tavoin kuin Suomessa, eli muualla maailmassa tämä tilanne saattaa koskea elokuussa syntyneitä. Esimerkiksi joissain Yhdysvaltojen osavaltioissa elokuussa syntyneet ovat nuorimpia. Ja yllätys yllätys, siellä elokuussa syntyneillä on suurempi todennäköisyys saada ADHD-diagnoosi kuin muulloin syntyneillä. Sama tulos saatiin Taiwanissa tehdyssä tutkimuksessa.

Kyse onkin pitkälti siitä, miten asiat on yhteiskunnassa järjestetty, ei siitä, että syntymäajankohdassa saati lapsessa olisi jotakin ”vikaa”. Myös vanhempien, opettajien ja valmentajien voivottelu vaikuttaa asiaan. Isolla osalla loppuvuonna syntyneistä lapsista ei ole mitään erityistä ongelmaa pärjäämisessä. Silloin syntymäajankohdasta on täysin turha alkaakaan ongelmaa tekemään.

Vanhempien kannattaa myös muistaa, että syntymäkuukausi ei ole mikään tuomio. Upeasti pärjääviä ja menestyneitä ihmisiä, sekä ennen kaikkea ihan tavallisia, hyviä ihmisiä, syntyy jokaisena vuodenaikana.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.