”Tässä ranskalaisia ja kalapuikkoja syödessäni (ahmiessani) pojan kanssa, aloin taas miettiä näitä lapsiperheen tosielämän asioita. Minkähän takia, en tiedä, ilmankin olisin pärjännyt.
Ajatteleminen lisää ahdistusta kun tuntuu, että asian tiedostaa ja kokee taas olevansa… Huono.
Tuli mieleen menneiltä (jolloin sai vielä matkustaa) ajoilta lentokoneesta turvainfosta happimaskien asentaminen, laita maski ensin itsellesi ja auta sitten muita. Joo, toimii varmaan – lapsiperheessä tapahtumat menee, auta ensin kaikkia muita kuin itseäsi. Onko nälkä, ei voi olla, tarjoile, kysele, pilko, syötä, paapo jne…. Kun sitten joskus pääset (ehdit) syödä, huomaat oppineeksi viimeistään miten ruoan pystyy ahmimaan terveellisen nopeasti koska kohta sinua taas tarvitaan jonnekin.
Sama pätee vessassa käyntiin, ei voi olla hätä, pääset sitten kun kellään ei enää ole hätä. Onks pukamavaivaa? Kummallista, ei koskaan ennen ole ollut…Ja näitä juttuja on lisää. Elämän täydeltä. Omaa aikaa odotellessa..

Kirjoittaja onkin huono… Iskä. (tää sukupuoliroolitusvapaus on mennyt liian pitkälle)”

Nimimerkki: Raketti

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 2 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

2 vastausta artikkeliin “Lapsiperheessä aikuinen auttaa viimeisenä itseään”

  • Mummo 55 sanoo:

    Ihania tarinoita joita mummonakin tykkään lukea. Ei lapsiperheen arki ja haasteet ole mihinkään vuosikymmenten aikana kadonneet.Minun oma itsekkyyteni oli että vessassa käyn yksin. Kerroin lapselle että nyt äiti menee vessaan yksin, kun kasvat sinäkin haluat tehdä niin. Lapsenlapsen tahtoa toppuutellut sanoen että kun äiti sanoo jotain on syytä kuunnella, äidit tietää..
    Sain kyllä hymyilevän äidin katseen ja toteamuksen että mummot ne vasta tietääkin.

  • Äiti-ihminen sanoo:

    Tokan lapsen kohdalla opin et nälkäkiukku ei auta ketään eikä sekään auta, jos pissaan housuihini jos en mene vessaan ajoissa. Omista perustarpeista on pakko huolehtia tai arjesta ei tule mitään.