Niistä on tullut aivan uskomaton vitsaus. Me 70-90-luvuilla lapsuuttamme viettäneet emme koskaan edes nähneet täitä, ja ne alkoivat tuntua taruolennoilta joita pelätään turhaan. No nyt meidän lapsiemme päissä jyllää julmetun sitkeät täipopulaatiot, ja pahimmillaan niiden kanssa tapellaan kuukausitolkulla.

Eräs yksinhuoltajaäiti lähetti meille Avaudu tästä -lomakkeen kautta voipuneen purkauksen, kun hän ei kerta kaikkiaan enää jaksa tapella täiden kanssa:

”Voiko tässä yhä kasvavan tiedon ja lääketieteen ihmeiden maailmassa olla jotain jolle ei kertakaikkiaan pystytä mitään. Voi olla. Eikä se ole tavallinen flunssa. Vaan täit. Kuinka moni mies on yksin kamppaillut niiden kanssa. Ei ihan hirveän monet. Yksinhuoltajaäitinä itsellä mennyt tänä syksynä jo 220 euroa kahden ihmisen päitten hoitoon. Puhumattakaan sähköstä, vedestä ja pyykinpesuaineista.

Mihin hittoon voi valittaa kun mitkään apteekin aineet ei tehoa?!? Tänään huusin VOI V***U EN JAKSA ENÄÄ!! Naapurit tekee kohta ilmoituksen kun lapsi itkee ilta toisensa jälkeen kammattavana, ”äiti älä satuta”. Voisko joku insinöörikemisti ottaa tästä jonkun tutkimusaiheen, äidit kiittäisivät.”

Monet perheet, joissa täitä on jo ehtinyt olla, varmaan voivat samaistua tähän tuskaan.

Siihen tunteeseen, kun jo pelkästään lapsen päänahan rapsuttelu saa aikaan pakokauhun.

Siihen, että näkee täistä jo painajaisia.

Siihen, kun tyynyliinat ja lakanat pyörivät pesukoneessa päivittäin ja pakastimessa pyörii hiusharjoja ja pampuloita.

Siihen itkunsekaiseen hermoromahdukseen, kun huomaa, että taas on edessä apteekkikeikka ja siivousrumba.

Ne täit ovat ihan oikeasti hirveä kirous ja hoitaminen on rasittavaa puuhaa. Monesti se on myös tehotonta. Koti ja kaikkien hiukset ovat vimpan päälle kunnossa, mutta ongelma ei vaan häviä. Sen lisäksi että täiden torjunta on rasittavaa, kyllähän ne penteleet nolottavatkin. Mutta siihen ei oikeasti ole tarvetta.

Saimme aikaisemmin julkaistuun täijuttuun vastauksena täishampoiden parissa työskentelevän asiantuntijan ohjeet. Päivitetty täintorjunta sujuu näin:

”Yksi merkittävimpiä syitä täiepidemioiden leviämiseen on se, että ihmiset eivät hoida tartuntaa heti. Kun nyt en ennätä siivota, laitan lapset kouluun ja päiväkotiin ja olen hiljaa. Hoidetaan homma viikonloppuna kuntoon kun on aikaa siivota… Samalla levitetään uusille ja uusille kantajille epidemiaa ja kohta oma lapsi saa samaisten täiden jälkeläisiä taas takaisin.

Netti on pullollaan vanhentunutta tietoa ja kestää todella kauan, ennenkuin ihmisten pariin leviää tämä uusi tieto: täi muuttuu lisääntymiskyvyttömäksi alle puolessa vuorokaudessa ja kuolee 1-2 vuorokaudessa (ja sen jälkeen kun se ei enää lisäänny, on muuten ihan sama, onko se siellä päässä vai ei, aika hoitaa hommansa ja täi on entinen ilman saunotuksia)!

Tämän päivän hoitosuositukset eivät kehota enää siivoamiseen.”

Tässä vielä lainaus THL:n ohjeista: ”Täit kuolevat ihmisisännän ulkopuolella 1–2 vuorokaudessa. Hiusten kanssa kosketuksissa ollut materiaali (päähineet, kammat, harjat, pannat, hiusten kuivaukseen käytetyt pyyhkeet) puhdistetaan tai ne poistetaan käytöstä 2 vuorokauden ajaksi. Ylenmääräiseen siivoamiseen ei ole tarvetta.”

Huonon Äidin täintorjuntayksikössä taas on todettu seuraavaa:

– Monet täishampoot perustuvat siihen, että öljy tukehduttaa täit. Vauvaöljyä tai ruokaöljyä voi kokeilla kotonakin, varsinkin hätäratkaisuna sen sijaan että lähtisi myöhään illalla ajamaan apteekkiin.

– Torjuntasuihke toimi aikuisella ja antoi mielenrauhaa.

– Neem-uutetta sisältävä täishampoo haisi järkyttävän pahalle mutta toimi kaikista kokeilluista aineista parhaiten.

– Paras täidentorjunta on muistuttaa ja muistuttaa lasta siitä, että pää kiinni toisen päässä ei saa luuhata.

– Saivareita kannattaa kiskoa hiuksista ihan sormin, varsinkin jos lapsilla on ohuet hiukset.

– Täiden esiintymiseen ei vaikuttanut se, pestiinkö koko koti lattiasta kattoon vai ainoastaan tyynyliinat, lakanat ja juuri päällä olleet vaatteet.

– Todella monessa lapsiperheessä on ollut täitä nykyisin, häpeillä ei tarvitse.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

6 vastausta artikkeliin “KIROTUT täit, en jaksa enää!!!”

  • Yksi yksinäinen äiti sanoo:

    Meilläkin tuo vitsaus jylläsi aikansa. Jostain tuntui ötökät aina löytävän tiensä meille. Sitten eräs yö itku jo silmässä nettiä selasin ja sieltä löytyi vastaus. Teepuuöljy! Tämän aarteen löydettyäni ei noita vihulaisia ole näkynyt. Ja vink vink… tappaa muuten muitakin loisia

  • Äiti from Vanda sanoo:

    Me ollaan käsitelty täiden tullessa (2 kertaa tämä vitsaus käynyt) kaikkien päät suoristusraudalla. Toki kammattu, täipesty ja hoidettu kaikki muukin asianmukaisesti. Mut saivareet poksui sillä tavoin kivasti, ja kaikki elukat lähti kyllä kerralla.

  • Toivottavasti ei ikinä enää sanoo:

    Keskustelin töissä erään vanhuksen kanssa ja hän muisteli semmoisen lorun lapsuudesta kuin ”Täi sanoo: ei haittaa tuulet, pakkasen mutta saunan lämpöön älä minua vie!”. Joten pari vuotta sitten taisteltuani kolmannen kerran täitä vastaan lopulta vein sohvan tyynyt ja kaikki pedeistä mitä irti lähti kuumaan saunaan. Nukuttiin hetekoilla ja patjoilla lattioilla. Sitten kaikkosi. Lisänä aina täishampoo. Lisäksi huomasin että iltapäiväkerhosta hakiessani oli kaikkien lasten vaatteet päällekkäin eteisen pöydällä. Siitä pisti napakan kommentin koululle. Tämä oli ennen kolmatta rumbaa. Mikä suututti eniten niin myöhemmin tuli ilmoitus koulusta että yhtä tapausta lukuun ottamatta ei ole muita täi tapauksia ollut. Ai yhtä!! Miten ihmeessä ne sitten tuli aina parin viikon päästä uudestaan jos ei jollain muullakin ollut. Minä vain olin ainut joka siitä oli ilmoittanut.
    Toivottavasti ei tule enää koskaan saati niitä kihomatoja joita ”pelkään” vielä enemmän.

  • eläkeläinen sanoo:

    Lasta pitää opettaa ihan pienestä asti ettei päiväkodissa, kylässä tai koulussa saa kokeillatoistenpäähineitä, päähineitten ja vaatteiden tulee olla naulakoissa niin ettei neosuvieruskaverinaoelviin vaatteisiinjasepipo ja kaulaliinat kannattaa laittaa takin hihaan. Kenenkään harjaa, kampaa, pääkoristeita tai liinoja ei saa kokeilla eikä lainata eikä antaa kenenkään kokeilla omiaan eikä niitä toisille lainata ja ne päät tulee oikeasti pitää sen verran kaukana toisten päistä ettei hiuskaan kosketa toisen hiusta. 50-60 luvulla oli kauhea riivaus niistä täistä ja pikku sisäret ja veljet toi kouluista ja kesäleireiltä niitä kotiin asti. Äiti ajoi pojilta hiukset kokonaan kun tuli leireiltä ja tytöille laitettiin sabbadillaetikkaa hiuksiin ja huivilla peitettiin vuorokaudeksi ja sitten pestiin ja täit hävisi. Tietenkin vielä täikammalla kammattiin niin ettei varmasti yhtään munaa jäänyt päähän.

  • Piivi sanoo:

    Pitääpä koputtaa puuta heti kättelyssä, nimittäin meillä ei ole vielä koskaan niitä (ainakaan todistettavasti) ollut. 2000-luvun alussa tosin olin kesän Ameriikoissa paikallisella kesäleirillä töissä, eikähän siitä reissusta ilman täi-showta selvitty. Kun kävi ilmi, että yhdellä lapsella oli täitä, niin sitten hoitamaan koko porukka. Ja kun leireillä yhteensä on yli sata lasta, ei apteekin tökötteihin tosiaankaan ole varaa. Siellä oli keinona tuupata pää täyteen ihan tavan majoneesia, antaa sen olla päässä vahintään neljä tuntia, ja sen jälkeen pestä laimennetulla etikkapesulla. Suht helppoa, halpaa ja tehokasta, mutta sen jälkeen kyllä pari päivää löyhkää niin etikalle että…

  • Hermoromahdus kävi lähellä sanoo:

    Meillä infernaaliseen täirumbaan tehosi pajunkuorishampoo, ja kun se oli niin tyyristä, jatkettiin ihan tavan tervashampoon käyttämistä. Tervan hajusta ne pienet pirut ei tykkää. Monta sataa paloi täishampoisiin ja sähköisiin täikampoihin yms, mutta ilmeisesti yksinkertainen niksi oli paras. Päästä hävitettiin elävät elukat ja saivareita nyplättiin hiuksista päivittäin, lisäksi täikampus aamuin-illoin ja tukan pesu ainoastaan tervashampoolla, tyynyliinat meni vaihtoon päivittäin. Meillä tapeltiin niiden syöpäläisten kanssa lähes puoli vuotta, ennen kuin vihoviimeisenä keinona kokeilin noita ed. mainittuja shampoita.