”Täälläkin kirjoitetaan jatkuvasti siitä, että miehiä pitää olla neuvomassa koko ajan. Edes perunoita ei osata keittää.

Osa miehistä on sellaisia, että heittäytyy tahallaan avuttomaksi niin ei tarvitse tehdä mitään ikävää. Mutta osataan me naisetkin, vaikka lattiakaivon tyhjennys on sellainen kohta missä helposti väittää, että tekisin kyllä mutta kun en osaa…

Veltot ja lusmut ovat asia erikseen. Heille saa ja pitää sanoa. Mutta oletteko huomanneet sellaista ilmiötä, että vaimo mäkättää ihan hyvälle miehelle koko ajan?

Ulkopuolinen ei tiedä mitä suhteessa tapahtuu, ja niin edelleen, mutta tällaiset tapaukset ovat ainakin päällisin puolin hyvässä suhteessa, mutta vaimolle ei mikään näytä kelpaavan.

Iltaa istuessa vaikka voi käydä niin, että vaimo kertoo kuinka mies on käynyt väärin kaupassa, siivonnut väärin, pukeutunut väärin, tehnyt ruuat väärin ja kattanut väärin, että ”anteeksi nyt kun täällä on tällaista, kun ei tuo meidän Mika osaa”.

Voi olla niinkin, että pöydässä on pelkkiä suolakalakeksejä ja purkki maitoa, ja Mikalla on päällä asu, jossa voisi mennä Uuno Turhapuro -naamiaisiin. Yleensä ei ole. Ihan normaalin siisti koti ja ihan normaalit tarjoilut, ehkä Mika ei ole tehnyt kaikkia ruokia itse vaan ostanut osan valmiina, mutta mitä sitten.

Vaimolle se ei ole yksi ja sama. Mäkä-mäkä-Mika-sitä-Mika-tätä.

Ehkä voidaan heittää ilmoille vielä kuinka Mika on hankkinut iskämahaa ja kuinka Mika ei ole lukenut yhtään kirjaa sun muuta.


Kuva Christian Erfurt, Priscilla du Preez. Kuvituskuvia.

Varmaan tiedät tapauksen, sen verran yleiseltä tämä vaikuttaa. Minullakin on kaverina tällainen ”Mika” ja ”Mikan” vaimo.

Mikan vaimo ei ole mikään unelmavaimo, vaan on muutakin kuin flirttaillut vähän siellä täällä. Sellaista sattuu pitkissä liitoissa, enkä rupea tuomitsemaan. Mutta sitä en voinut katsella, kun hän mäkätti Mikalle muiden edessä.

Henkilökohtaisesti minulle saa tietysti valittaa. Kuka meistä muka ei valita puolisosta kavereille edes joskus? Varsinkin jos liitossa on kriisejä, niin saahan sitä puhua ja arvostellakin sitä kumppania. Mikalla ja vaimolla oli erouhkakin pyörinyt päällä jo pari vuotta. Ei kukaan jaksa sellaista hymysuin ja toista koko ajan kehuen, vaikka miten tietäisi, että se varmaan auttaisi.

Eri asia on sitten se, että kavereiden edessä motkotetaan kuinka Mikalla on taas väärät vaatteet ja Mika on lihonut. Tässä ei ollut kyse mistään henkisestä väkivallasta tai kyykyttämisestä, vaan ihan tavasta puhua toisesta. Ei kaverini tarkoittanut mitään pahaa.

Siltikään en voinut olla hiljaa. Sanoin kaverilleni kahdenkesken suunnilleen näin: ”Tiedän, että teillä on ollut vaikeaa, ja tiedän, että sinulla on omia kriisejä. Mutta oletko huomannut, miten puhut miehellesi? Minusta puhut aika rumasti ja arvostelet häntä julkisesti. Uskon, että tuo vaikuttaa suhteeseenne.”


Kuva Christian Fregnan. Kuvituskuva.

Riskihän tässä oli, että kaverini vetäisi raivarit ja ehkä koko ystävyys päättyisi. Mutta niin ei käynyt.

Kaveri mietti jonkun aikaa ja sanoi minulle myöhemmin, että olin oikeassa. Hän huomasi toimineensa kuten sanoin, ja että se haittasi suhdetta.

En tiedä, minkä verran kommentilleni voi antaa kiitosta, mutta tilanne on nyt se, että kaverini ja Mika ovat selättäneet pahimmat kriisinsä ja päättäneet jatkaa yhdessä. Yhteisten illanviettojen aikana ei enää ole kuulunut mäkätystä.

Asiasta saa sanoa, sitä mieltä minä olen. Koskee sitä tilannetta jos puoliso oikeasti töpeksii. Sekä myös sitä tilannetta, että kaveri valittaa ihan hyvälle kumppanille turhasta.

Ja itsekin voisi aina yrittää muistaa sen, että kauniisti puhuminen todennäköisesti toimii paremmin kuin motkotus ja mäkätys…”

Nimim. Sanna

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä. HUOM! Juttujen kommentit lähetät alempaa kohdasta KOMMENTOI.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

7 vastausta artikkeliin “Kaverini mäkätti hyvälle miehelleen koko ajan – en enää voinut olla hiljaa. Näin kävi:”

  • Turandot sanoo:

    Tuttua juttua! Toisinpäin toimii niin, ettei mies huomioi vaimoaan mitenkään koko illan aikana. Vaimoa ei niin kuin olisi ollenkaan! Vaimonsa puheeseen/kommentteihin ei reagoi mitenkään, pahimmassa tapauksessa puhuu vaimon puheen päälle tai keskeyttää sen ja alkaa puhua aivan muusta asiasta. Ihan sama missä ollaan, tai ollaanko kutsujen isäntinä vai vieraina tai kuinka monta henkilöä seurueeseen kuuluu.

  • Ei niin täydellinen nainen sanoo:

    Hyvä ystäväni totesi vuosia sitten, että aivan kuin et tykkäisi miehestäsi, kun puhut hänestä negatiiviseen sävyyn. Olen siitä kommentista kiitollinen vielä tänäkin päivänä. Se avasi silmäni ja yritän muistaa sen niinä tyytymättömyyden hetkinä, etten kumppanista puhuisi ikävään sävyyn.

    • Hulta sanoo:

      Kaverini kerran kysyi minulta, miksi olen silloisen mieheni kanssa yhdessä. Syy oli se, että minulla ei ollut mitään hyvää sanottavaa mokomasta ukosta. Tämä oli osittainen syy siihen, että ero sitten viimein tuli. Onneksi. Ihan hyvä että joku mainitsi asiasta koska itse vissiin kuvittelin olevani ihan hyvässä parisuhteessa kun en muusta tiennyt.

  • Nubba sanoo:

    Nainen on naiselle susi, tämä todistaa taas sen. Mistä huomattava voi tietää, millaista paskamiestä mäkättäjä joutuu kestämään? Tietenkään julkinen mollaaminen ei ole järkevää, mutta eikö nainen voisi enemmän ymmärtää toista naista kuin iskeä kimppuun? Entinen ”ystävä” olisi tämä huomauttaja.

    • Hulta sanoo:

      Ihanko olet tosissasi? Että pitäisi mennä mukaan leikkiin eikä kertoa miten kyllästynyt on kuulemaan pelkkää negaa toisen puolisosta? Eipä ole kovin kummoinen ystävyys jos ei kestä moista.

  • Totuuden torvi sanoo:

    Hienoa, että ystäväsi kuunteli ja reagoi. Itsellä kävi se toinen vaihtoehto. Monen vuoden ystävyys loppui siihen, koska olinkin yhtäkkiä miehen puolella häntä vastaan. Heille tuli ero, eikä entinen ystävyys enää ole palannut. Harmittaa vieläkin, koska en missään nimessä halunnut menettää ystävääni. Olen vaan päätellyt osuneen niin arkaan paikkaan, etten ollut enää luotettava.

    • täytyis olla ja yrittää elää. sanoo:

      KAIKKENSSA KU YRITTÄÄ SYDÄMELLÄÄN RAKASTAA MUT SILTTI VUODESTA TOISEEN ON AIVAN MUUTA,SIIHEN VÄSYY,KUN ON YRITTÄNYT PARHAANSSA,