Kaupallinen yhteistyö, yhteistyössä Digi- ja väestötietovirasto.

Tiedätkö sinä mitä tehdä, jos henkilökohtaiset tiedot karkaavat luvattomille teille? Jos pankki- tai luottokortti kopioidaan, sähköpostin tai somen salasana päätyy vääriin käsiin? Tai jos vaikka tulee viestiä arvontavoitosta, ja onnen huumassa antaa tietonsa taholle, jolla ei ole mitään tekemistä oikeiden voittojen kanssa, vaan tarkoitus on kalastella mahdollisimman monia henkilö- tai luottokorttitietoja luottavaisilta ihmisiltä?

Esimerkiksi Facebookissa arvontoja julkaisevia sivuja kopioidaan aidon näköisiksi, ja lähetellään kaveripyyntöjä ja viestejä, joissa pyydetään kirjaamaan vähän tietoja sinne sun tänne, että palkinnon voi lunastaa. Tällaisia huijauksia ja huijausprofiileja tehdään lukemattomia määriä, myös Huonon Äidin nimissä on valheellisesti kalasteltu tietoja useampaan otteeseen. Ja vaikka huijaukset ovat vastoin somealustojen yhteisönormeja, niitä saa harvemmin poistettua, ja ihmisten kiusaaminen ja rikollinen tietojen varastelu voi jatkua.

Onko sillä sitten merkitystä, jos tiedot vähän vuotavat? No on. Henkilötietoja voidaan väärinkäyttää esimerkiksi näin:

  • Osoitteellasi, henkilötunnuksellasi ja nimelläsi voidaan yrittää tehdä petoksia, eli esimerkiksi ostoksia laskuusi.
  • Pankki- tai luottokorttitietojasi voidaan käyttää luvatta ostosten tekemiseen.
  • Jos sähköpostin, Facebookin tai muun verkkopalvelun salasanasi päätyy vääriin käsiin, toinen henkilö voi esiintyä sinuna.
  • Jos sinulta on viety arkaluonteista tietoa, kuten potilastietoja, sinua voidaan kiristää niiden levittämisellä.

Mistä tietää mitä tulisi tehdä, jos tiedot ovat päässeet vuotamaan, tai esimerkiksi potilastiedot ovat päätyneet vääriin käsiin? Kuka neuvoo tilanteessa? Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut Suomi.fi-verkkopalveluun kattavan tieto- ja asiointikokonaisuuden, josta saa tietoa, kuinka toimia, jos epäilee henkilötietojensa joutuneen vääriin käsiin. Palvelusta löytyy toimintaohjeita sekä tietomurron tai tietovuodon että identiteettivarkauksien uhreille, kätevästi yhdestä osoitteesta.

Palvelussa käsitellään laajasti mutta selkeästi, miten tunnistaa tapahtunut tietovuoto, millaisia vaikutuksia tietojen vuotamisella voi olla, ja mitä pitää tehdä missäkin tilanteessa. Esimerkiksi jos epäilet ulkopuolisten saaneen luottokorttitietosi käsiinsä, pyydä heti pankkia kuolettamaan korttisi. Pankillasi on sulkupalvelu, johon voit soittaa, ja myös sulkupalveluiden yhteystietoihin pääset kyseisen Suomi.fi:n oppaan kautta.

Palvelun kautta voi myös hallinnoida tietovuototapauksiin liittyviä keskeisiä kieltoja Digi- ja väestötietovirastolle. Tällaisia ovat väestötietojärjestelmään tehtävä yhteystietojen luovutuskielto sekä osoitteenmuutoksen tekemistä koskeva kielto (estä muuttoilmoitus). Kieltojen hallinnointi edellyttää aina vahvaa tunnistautumista pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai henkilökortin sähköisellä kansalaisvarmenteella.

Eikä palvelussa myöskään unohdeta henkisen hyvinvoinnin huolehtimisen askelia. Sivustolla muistutetaan, että tietomurron, tietovuodon tai identiteettivarkauden selvittäminen on raskasta, mutta asian kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Jos asian selvittely käy yli voimien, keskusteluapua on tarjolla ja polut avun hakemiseen ovat selkeästi esillä.

Tietokokonaisuus on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä julkisen hallinnon sekä yksityisen sektorin organisaatioiden kanssa. Mukana ovat olleet Digi- ja väestötietoviraston lisäksi Finanssiala ry, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto, KyberVPK, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Patentti- ja rekisterihallitus (PRH), Poliisi, Posti, Rikosuhripäivystys – RIKU, Suomen Asiakastieto Oy ja Tietosuojavaltuutetun toimisto.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia