Onko sinunkin kumppanillasi eksä? Sellainen rasittava ämmä, joka puuttuu teidän elämään ja yrittää kontrolloida? Sellainen kateellinen ja katkera?

Oletko koskaan miettinyt, että ehkä sinä olet osa ongelmaa? Ja että ehkä eksä on oikeassa?

Sellaisesta tilanteesta kirjoittaa tämä nainen:

”Pohdin jo ennen kuin itse erosin, että jokin kuviossa ei täsmää.

Naiset hakevat suurimman osan eroista ja ovat yleensä lähivanhempia eron jälkeen. Silti, kun mies solmii uuden suhteen, tämä sama nainen on yhtäkkiä mustasukkainen ja katkera. Kertoo melkein jokainen nyksä, jos ei kasvokkain niin keskustelupalstalla.

Jutut eksän katkeruudesta ovat todella yleisiä. Mutta miksi eksä olisi katkera? Hänhän on lopultakin päässyt eroon siitä laiskasta/ ilkeästä/ juoposta/ itselleen sopimattomasta miehestä? Miksi hän olisi kateellinen tai katkera?

Sitten pääsin kokeilemaan tilannetta itse. Siis ”pääsin”. Se selvensi aika paljon.

Jätin miehen, joka oli ensin kyllä kiva tyyppi, mutta surkea aviomies. Hän osoittautui vuosien kuluessa joksikin muuksi miltä alkuun vaikutti. Väännyin monelle mutkalle hänen takiaan ja yritin apinanraivolla yksin kannatella suhdetta. Tämähän on monelle eronneelle naiselle tuttu tarina… Tälläkin kertaa tarina päättyi eroon, koska harva parisuhde pyörii sillä voimalla, että vain toinen joustaa ja yrittää.

Miehelle ero oli shokki, mikä on tyypillistä sekin. Vaimon pyynnöt, toiveet ja valitukset, jopa raivokkaat riidat, on kuitattu sillä, että ”akka kitisee”. Vasta erossa selviää, että akka kitisi tosissaan ja asiasta.

Kului aikaa. Ei paljoa, mutta kului kuitenkin. Mies hankki uuden, ei löytänyt vaan tosiaan hankki. Hän tilitti viesteissä, kuinka ”joku nainen pitää olla, ja otin sitten tämän, vaikka en sitä rakasta”. Aha, miksi tämän minulle kerrot, ei minua kiinnosta?!

Kului parit treffit, ja johan se oli aika tutustuttaa tämä ”joku nainen” lapsiin. Lapset siitä äidin helmoihin itkemään, että kuka se nainen on?! Kuulkaa lapset, kun ei äiti tiedä. Isän pitäisi puhua näistä asioista teidän kanssa, ei minun!

Tilanne jatkui samanlaisena. Lapset oireilivat ja kyselivät minulta kysymyksiä, joihin en osannut vastata. Puhuivat jo uusperheestä ja siitä, että tuleeko iskän tyttöystävän lapsista heidän siskojaan. Suhdetta oli jatkunut ehkä kaksi kuukautta näillä kohdin. Mies lähetteli edelleen minulle viestejä, kuinka hän ei rakasta tätä uutta naista. Minä tasapainoilin välissä, kieli keskellä suuta.


Kuva Kev Seto.

Olisi tehnyt mieli sanoa suorat sanat sekä lapsille, miehelle että nyksälle. Mutta tyydyin sanomaan miehelle, että ehkä olisi hyvä idea laittaa jarruja päälle, kun lapset ovat niin kovin järkyttyneitä. Kehotin myös harkitsemaan, että kannattaako sitä heti eron jälkeen perustaa perhettä, ja vieläpä sellaisen naisen kanssa, jota kohtaan ei ilmeisesti ole tunteita. Sanoin myös, että pidä ne tunteesi itselläsi, en ole kiinnostunut. (Arvaa toimiko, ei, mies tilitti myös seksistään nyksän kanssa!)

Tämä riitti. Sanani vuotivat nyksälle, ja sieltähän se leima tuli: Nyt olin se rasittava ämmä, joka yrittää kontrolloida, puuttua elämään ja on kateellinen ja katkera!

On niin helppoa väittää, että joku on katkera tai kateellinen. Paljon helpompaa kuin kohdata totuus: ehkä miehellä ei ole puhtaat jauhot pussissa, tai kuviossa mättää jokin ihan oikeasti.

En ollut mustasukkainen, minä tunsin huolta. Sekä lapsiani kohtaan että tätä nyksää kohtaan. En toivoisi eksääni kenellekään kumppaniksi ennen kuin hän kasvaisi ihmisenä jonkin aikaa tai muutaman vuoden. Voi olla että mies tulee kohtelemaan nyksää paremmin kuin minua, mutta tuo minulle viestittely ja tunteettomuus on kuvottavaa.

Miehen kanssa en puhu enää kuin pakolliset. Lapset oireilevat yhä, mutta ovat hieman tottuneet tilanteeseen. Ongelmien käsittely kaatuu totta kai minun niskoilleni, mies ei niistä välitä. Itselläni oli koko ajan ja on yhä parisuhde, joka pidettiin aluksi visusti pois lasten silmistä.

Mutta nyksä vihaa minua edelleen. Toiveeni lasten kohtelusta menevät rikkinäisen puhelimen kautta hänelle, ja hän uskoo, että kontrolloin. Luulen, että hän on myös mustasukkainen miehestä. Miehestä, jota en ottaisi mistään hinnasta takaisin!

Haluaisinkin sanoa sinulle nyksä, jonka suhdetta varjostaa puolison edellinen parisuhde, että asiat eivät aina ole sitä miltä näyttävät. Kumppanisi voi kertoa sinulle mitä tahansa, ja totuus voi olla jopa päinvastainen.

Lisäksi jos lapsen toisella vanhemmalla on huoli lasten hyvinvoinnista, se huoli on todellinen. Ei sinun kiusaamistasi. Ei meitä eksiä kiinnosta mikään muu kuin lapset, et sinä eikä varsinkaan se ex-mies.”

Nimim. Toinen puoli

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 33 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

33 vastausta artikkeliin “Hei nyksä, älä jaksa!”

  • Elä omaa elämääsi. :) sanoo:

    Tarinoita on yhtä monta kuin kertojia. Ymmärrän harmisi, mutta nyksän haukkuminen tuskin helpottaa kenenkään mieltä. Hyvän miehen löytäminen on tosi vaikeaa. 🙂 Enkä näe syytä, että sinun pitäisi erityisesti lapsille alkaa asiaa analysoimaan. Elät omaa elämääsi ja asiat rauhoittuvat kyllä. Älä kylvä turhaa riitaa, etenkään ihmisen kanssa, jota et tunne.

    Olen itse se nyksä ja myös exä. Mieheni ex oli heti kuultuaan minusta sanonut, ettei halua olla missään tekemisissä kanssani. Minusta on lapsille puhuttu, kuinka mustasukkainen olen ja haluan määräillä kaikkea. Todellisuudessa olen pyrkinyt olemaan sanomatta minkäänlaista mielipidettä heidän asioihinsa, joista oletan aikuisten ihmisten saavan keskenään sovittua. Jos mies sanoo johonkin ei, se on aina syytäni. Koska hän on ”lapanen”, joka tottelee aina käskyjä. Totuus on, että exä ei ole tottunut siihen, että mies sanoo hänelle ei. En edes viitsi koittaa selitellä tai korjata hänen mielipidettään, koska se ei oikeasti johdu minusta vaan muista tunteista.

    • Elä omaa elämääsi sanoo:

      Ja exänä olemisesta voisin vielä täydentää, että anna olla. Et voi pakottaa toista olemaan mitään, mitä hän ei halua olla. Omien lasteni isä halusi tavata vain viikonloppuisin. En sanonut siihen mitään, vaikka hän tiesi sen ärsyttävän minua. Kaikki hoidettava kaatui aina suhteemmekin aikana minulle. Hän myös aloitti todella pian uuden suhteen. Mutta siksihän allekirjoitin erohakemuksen, koska me emme sopineet toisillemme. Eron jälkeen minun ei enää tarvinnut miettiä hänen elämäänsä, mutten myöskään voinut määräillä. Sen rajan tein itse itselleni selväksi ja se todellakin kannatti. Vuosien jälkeen asiat tasoittuivat ja vaikka toivoisin hänen edelleen olevan enemmän lasten kanssa, hän on kuitenkin läsnä paremmin edes niinä hetkinä, kun lapset ovat hänellä. Ja olen tyytyväinen, jos hänelläkin on joku minua sopivampi, josta välittää ja joka välittää. Haluan nähdä historiamme kuitenkin hyvänä.

      • Menikö ohi sanoo:

        Et tainnut sisäistää tuota lukemaasi artikkelia ollenkaan. Kyse on siitä, että se mies itse tekee ikävästi, ja myös nyksässä voi olla vikaa jos ei kestä että äiti siellä huolehtii, ei kontrolloi! Tämä sivusta, mutta älä sinäkään hei päde asiassa, joka ei ole suoranainen sama kuva kuin tuon toisen ja tilanteessa, jossa sun luulis ymmärtävä, kun kerta olet niin eksää ja nyksää. Tuossa ainut aikuinen on tuo kirjoittaja. Ikävä puhe kuormittaa ja on pahimmillan henkistä väkivaltaa ja vallankäyttöä sekin.

  • Se paha nyksä sanoo:

    Tässä se nyksä. Loppujen lopuksi osoittautui todeksi että se eksä oli katkera ja halusi miehen takaisin. Kaiketi poikkeus vahvistaa säännön?
    Minua ei edes aina tervehtinyt ja kohtelu niin kuin ilmaa. Käveli ylitse heti kuin oli mahdollisuus ja käytti miehen hyväntahtoisuutta hyväksi niin kauan kuin eli. Loppujen lopuksi kun sai diagnoosinsa ettei tule elämään pitkään oli vielä sanonut että hänen olisi pitänyt olla loppuun asti mieheni kanssa. Eksänsä oli se joka halusi erota.
    Hän oli vielä tahollaan naimisissa.

    • Huoh sanoo:

      Et sinä varmasti tuo saman tarinan nyksä ole. Edesmenneitäkin jaksat noin ikävästi muistella. Saakai sitä tuntea mitä haluaa, ei se kenestäkään pahaa tee.

  • Turhautunut sanoo:

    Huh mitä luettavaa. Se on jännä että susta tehdään se pahis. Meillä tuli miehen kans ero reilu vuosi sitten.. hän petti ja jätti tämän naisen takia. Erosta on aikaa kulunut, olen käsitellyt eron ja ottanut lapset huomioon omissa valinnoissani elämässäni. Exääni sen sijaan on vain kiinnostanut tämä uusi suhde ja se on vahvasti näkynyt myös lähipiirille. Hänen piti joulua tulla meille viettämään lasten kanssa mutta perui päivää ennen tulonsa,tästä suutuin tottakai kun olin kerennyt ruoat yms ostaa ja tiesin että lapsilla tulee kauhea huuto ja pettymys kun isä ei tulekaan.. väänsi asian taas niin että minä olen se katkera exä jota eniten haittaa kun hän ei tule..joo haittasi ruokien puolesta.
    Olemme lasten kanssa vaihtamassa paikkakuntaa (ei mikään mahdoton matka) vuodenvaihteessa ja hän on tästä nostanut kauhean metelin että vien häneltä lapset pois ja olen vain katkera jne. Hänelle on tarjottu moooonta mahdollisuutta viettää enemmän aikaa lasten kanssa mutta yhtään ylimääräistä mitä lastenvalvojan sopparissa lukee ei ole lapsiaan nähnyt. Minähän olen itsekäs ja ajattelen vain itseäni kun muutetaan. Joopajoo,olis peiliin katsomisen paikka exällä…
    Oletteko käynyt esim perheneuvolassa juttelemassa ? Eikai sinun tarvi Nykyisen kanssa olla tekemisissä?(itse en ainakaan ole enkä halua). Mies on vieläkin katkera erosta, hänelle olisi hyvä käydä jossain käsittelemässä asioita. Tsemppiä sinne!

  • Ei ymmärrä näitä, vaikka kuinka yrittää sanoo:

    Tilanteita on monia ja tämä vain yksi. Miksi et suostu puhumaan exän nyxälle kuin aikuinen aikuiselle? Miksi nyxästä pitää muodostaa negatiivinen kuva tutustumatta ja puhua kuin hän olisi idiootti? Miksi et tutustu ja ole ystävällinen, jos miestä et enää halua ja lasten etu kiinnostaa? Miksi ihmeessä naiset tappelevat keskenään? Ymmärrän, että lasten puolesta harmittaa, mutta riidan kylvämisesi ja nyxän haukkuminen ei vain auta.

    • X sanoo:

      Minua myös ihmetyttää sen ”rikkinäisen puhelimen” käyttäminen. Kyllä aikuisen pitää uskaltaa asiallisesti keskustella eikä välittää viestejä miehen tai lapsen välityksellä. Lapsille ero on aina iso juttu ja vanhempana sinun tehtävä on tukea heitä. Elämässä tulee muutoksia ja kriisejä ja tuo on, ei toivottu, mutta hyvä hetki myös opettaa lapsille, miten hyvässä hengessä niistä selvitään. Myös ymmärtämällä ja tukemalla toista. Ihmettelen myös kirjoituksessasi sitä, että mies ei siis saanut aloittaa uutta suhdetta, koska lapset oireilevat eroa, mutta sinulla sai olla koko ajan uusi mies? Se on hieman outoa.

      • Nurinkurista sanoo:

        Eihän se niin sanonut, vaan että ilmeisesti ei ole tunteita( tuntee varmaan exänsä) ja parien treffien jälkeen jo tutustutti. Ettekö osaa lukea?
        Miksi se nykyinen pitäisi olla joku kuningatar jos se äitinon ne lapset synnyttänytkin, eikö kumarrust pitäisi olla toisinpäin, kun ei omat lapset. Vanhempien tulee voida yhdessä sopia lasten hoidosta jos mahdollista ja sitä tulee kunnioittaa joten nyksälle se on näytön paikka, saako sitä luottamusta vai ei. Ei kukaan luota ventovieraaseen henkilöön noin vain. Joten miksi exällö on vaik velvoitteita mutta miehellä ei.

  • Vivian sanoo:

    Meillä on myös hieman saman tyyppinen tilanne.
    Suhde oli jo alkujaan kompromissi molempien meidän osalta, itsellä pitkän suhteen kariuduttua traagisesti etsin pakopaikkaa ja mieheni taas oli masentunut ja tunsi elämänsä olevan paikallaan… exmiehelläni oli kiitos vanhempien huono itsetunto, hän on herkkä ja suojelee itseään sillä että pyrkii kontrolloimaan muita. Sen sijaan että nostaisi itsensä ylös hän yrittää laskea muut. Sinnittelin huono häviä kun olin ja hän myös.
    Muutaman vuoden jälkeen aluksi mies halusi erota ja minä en, pelkäsin yksin jäämistä ja verkoston puuttumista.. mutta pian näin asian samalta kannalta ja ilmoitin että ero tulee. Sehän ei miehelle sopinut ja sain vihat niskaani. Häntä kun ei jätetä, sitä ei hänen herkkä minäkuvansa kestänyt. Exmies kertoili kaikille tarinat aina oman edun mukaisesti eron jälkeen. Välillä hän oli pettänyt ja jättänyt minut ja välillä minä olin pettäjä mutta hän aina jättäjä. Kertoili myös tarinoita miehestä ketä tapailin vaikka ei lapsia tavannut eikä siis asia hänelle kuulunut.
    Kun hän tapasi kumppanin vähän myöhemmin niin yhä samaan aikaan lähetteli törky viestejä ihan suorilla ehdotuksilla höystettynä minulle. Ja ihmetteli kun en lämmennyt. Vuosien mittaan hän meni naimisiin tämän naisen kanssa.
    Minut on visusti pidetty erossa uudesta vaimosta ja yhteydenpito kielletty. Ne harvat kerrat kun olen hänen kanssaan puhunut kuulen exäni sanoja hänen suustaan. Exäni on tietenkin pidettävä minut erossa vaimostaan ja ylläpitää epärehellinen ja huonokuva minusta etten vahingossakaan möläyttäsi totuutta tai että se olisi uskottava missään muodossa.
    Ei mies vaan ymmärrä että vaimo on parasta mitä minulle on tapahtunut enkä sanoisi milloinkaan mitään että hän lähtisi. Tilanne oli vainoamisen rajoilla kunnes hän tuli kuvioihin.

    Olen siis mietä mieluusti se mielisairas kevytkenkäinen alkoholisti valehtelija. Ja toivon hartaasti ettei uusi vaimo koskaan saa tietää totuutta.
    Kun lapset ovat isoja olen vihdoin täysin vapaa siitä ihmisestä, silloin voin vihdoin hengittää vapaasti ja siihen nähden minua ei tippakaan mietitytä mitä kumpikaan heistä ajattelee minusta.

  • Yps sanoo:

    Voi taivas mitä huutopierua. Nimenomainen katkeruus haisee tänne asti. Ja ”huoli” lapsista, keksi uusia valheita.

    • En ole samaa mieltä sanoo:

      Minusta taas kuulostaa lopen kyllästyneeltä ihmiseltä joka ei haluaisi antaa miehen sanella mitä hän on.

      Ja tosiasia on että joka äiti on huolissaan lapsistaan, aina kaikkialla ja kokoajan.

      Ehkä haluat nähdä tässä katkeruutta koska tarvitset sen olemassaoloa?

      • Tarinoilla on aina monta puolta sanoo:

        Olen kyllä samaa mieltä. Nämä ”minulla ei ole mitään tarvetta tutustua exän nykyiseen” ja kuitenkin haukutaan selän takana, sisältää aina jotain katkeruutta. Ei miestä ehkä haluakaan takaisin, mutta yleensä se exän nyxä aiheuttaa raivoa pelkällä olemassaolollaan. Ehkä se on vihaa menneestä, miestä kohtaan tai mitä vain. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että se nyksä voi olla hyvä tyyppi, joka myös yrittää. Hän ei ole ollut mukana teidän vaikeuksissa, eikä välttämättä sellaisia kohtaakaan parisuhteessa. Kukaan ei mylskään toiselta ota vastaan ylimielisyyttä ja vihaa, johon ei ole syyllinen, ja lopulta ex-miehellä kiukutteleva ex-vaimo saa katkeran maineen. Sitä usein saa, mitä tilaa.

        • Hömhöm sanoo:

          Mutta tuossahan se ei ole kun ei kunnioita lasten äitiä, vaan syyttelee kontrolloijaksi, jep. Eikö ole pokkaa sanoa päin naamaa ja keskustella asiat, vaan ukko auliisti kantaa juorua välillä? Millainen mies kyseessä….?

  • Jospa joo sanoo:

    Kyllä ex voi olla katkera esim siitä että mies ei toimi lasten kanssa kuten ex vaatii ja on aina vaatinut. Nyksällä voi olla omia lapsia ja uusperhe vaatii kahden perheen yhteensovittelua. Kun tähän soppaan lisää exän, jolla on ”huoli” lapsistaan (etteivät he saa tehdä enää mitä huvittaa), homma menee vaikeaksi.

    Jospa exä ymmärtäisi hoitaa lapsensa vain omassa kodissaan ja ymmärtäisi että lasten valitus uusperheestä kuuluu kehitykseen ja menee ohi ja jos ex vaikka puheillaan tukisi uusperhettä…

    Ehkä nyksä ei ajattele exän haikailevan miehen perään vaan olevan vaan hankala ihminen, joka vaikeuttaa uusperheen elämää.

    • Aika yksinäköinen on vastauksesikin sanoo:

      Monesti uusiperheitä on molempiin suuntiin ja ehkä exäkin sovittaa asioitaan kotonaan. Myös ihmisten elämänarvot ja tapa kasvattaa eroavat.
      En minäkään pitäisi siitä että joku minulle vieras haluaisi kasvattaa lapsiani tavalla joka eroaa täysin omastani.

      Kyse toimivissa uusioperheissä on neuvottelutaidoista ja kompromissiratkaisuista.

  • Aikuinen on aikuinen sanoo:

    Lapsethan ne pitäsi jokaisen ottaa huomioon, jotka heitä koskevaan tilanteeseen hankkiutuu. Ja päävastuu on tietenkin molemmilla vanhemmilla lapsista.

  • Eikiitos sanoo:

    Ilmeisesti näissä puhutaan existä joiden kanssa on lapsia. Jos nyksä alkaa ottaa elämänsisällökseen sen lapsen tai lasten tosin vanhemman haukkumisen, olkoon minkälainen tahansa, ei hyvää seuraa. Ei jatkoon siis nämäkään henkilöt.

  • Exä ja nykyinen sanoo:

    Näitä on kyllä tavallaan viihdyttävä lukea. Minä olen exä, ja nykyinen. Tosin nykyisellä miehelläni ja hänen ex-puolisollaan ei ole yhteisiä lapsia. Minun ja oman exäni välit ovat olleet erosta asti hyvät. Kieltämättä ex-mies otti hämmentävän nopeasti uuden naisen, olin ehtinyt asua muutaman viikon vasta poissa, kun uusi nainen esiteltiin lapselle. Tästä kieltämättä vähän hämäännyin, ja menin ensimmäistä kertaa tapaamaan uutta naista vähän varauksella. Omaksi onnekseni totesin heti, että minulla ei todellakaan ole enää tunteita lapsen isään, ja pystyin toivottamaan uuden ihmisen meidän ”perheeseen” hyvillä mielin. Käteltiin, juteltiin, tarjosin oman lapsen vanhoja vaatteita hänen pienemmälle lapselleen. Ikävä kyllä tämä nainen taisi olla ennemmin laastari lapseni isälle, koska he erosivat miehen toiveesta alle puolen vuoden päästä. Erosta on jo 8 vuotta aikaa, ja olemme edelleen kaverillisissa väleissä. Tytön isä ei tietääkseni tällä hetkellä seurustele. Tytön isä on esimerkiksi viettänyt meillä pari viikkoa, kun hänen työnsä sattui meidän kaupunkiin (hän asuu kauempana, ja siksi näkee tyttöä harvakseltaan, joten tämä oli hyvä tilaisuus heille viettää vähän enemmän aikaa yhdessä).

    Pitkän johdannon kautta, minulla ei siis ole ollut ongelmia oman exäni, tai hänen uusien kanssa. Minun exäni on myös tavannut minun nykyiseni, ja heillä näytti juttu luistavan ja molemmat lähti hyvillä mielin. Ainoa ”ongelma” oli aikoinaan nykyiseni exä. Siis ei tästä mitään oikeaa ongelmaa saatu aikaiseksi, koska minun nykyinen oli erittäin avoin minulle omasta exästään, eikä suostunut tapaamispyytöihin tms. Tässä tapauksessa nainen oli jättänyt minun nykyiseni. Heillä oli takana 12 vuoden suhde, ja molemmat toisilleen ensimmäisiä, ja (no ennen minua) viimeisiä. Lukiorakkaus. Nainen ei ilmeisesti saanut suhteelta enää tarpeeksi huomiota, ihailua tms, koska ihastui työkaveriin, ja jätti minun mieheni. Se oli kova paikka tälle minun nykyiselleni, koska hän on ihminen, joka haluaa sitoutua elämäksi. Me olimme tämän miehen kanssa silloin vain kavereita (meistä tuli muutakin kuin kavereita vajaa vuosi sen jälkeen, kun vaimo oli muuttanut pois), joten olin kuuntelemassa hänen suruaan. Tähän väliin mainittakoon, että he eivät olleet hakeneet virallista avioeroa, vaikka asumuseroa oli takana jo pitkän aikaa. Minä en pitänyt tätä outona, koska itsekin virallisesti erosin tyttären isästä vasta vuosi tai pari oikean eron jälkeen. Haluaisin vielä huomauttaa, että ex-vaimolla oli tosiaan ollut suhde tähän työkaveriinsa tänä aikana. Aluksi, kun aloimme tapailla, heidän välit vaikuttivat olevan kunnossa. Asia kuitenkin muuttui, kun jostain ehkä fb-postauksesta kävi ilmi, että minä olin mukana kuvioissa. Siinä kohtaa ex-vaimo alkoi laitella viestejä ja pyytää tapaamisia minun nykyiseni kanssa. Mies näytti minulle aina viestit, ja vastasi asiallisesti, mutta ei suostunut tapaamiseen tms. Tätä kuitenkin jatkui melkein koko vuosi. Mies pisti avioeron vireille, mutta harkinta-aikana vaimo vetosi useaan otteeseen avioliiton pyhyyteen. Siihen, että he ovat kuitenkin naimisissa, ja että miehen olisi pitänyt vielä antaa avioliitolle mahdollisuus. Täytyy tunnustaa, että niinä aikoina kyllä aina välillä vihasin exää. Olin ehkä jopa mustasukkainen. Nyt siitä kaikesta on jo monta vuotta, ja mieheni antaa koko ajan näkyä minulle, että kuinka tärkeä olen hänelle. Hän on tuonut selvästi esiin sen, miten paljon sopivampi minä olen hänelle, kuin ex-vaimo. Ja kestänyt erittäin kiitettävästi ja ymmärtäväisesti minun kiukutteluni asiasta.

    Nyt, kun tunnen nykyiseni, niin voin hyvin ymmärtää, että hän ei sovi kaikille. Hän saattaa viettää kaksi viikkoa autonsa kanssa. Tai uppoutua tietokonepeliin niin, että hänet saa siitä irti vain seksillä (kärjistäen) tms. Minulle hän sopii monestakin syystä, mutta yksi on se, että minä en todellakaan kaipaa tai halua huomiota koko ajan. Minä haluan omaa aikaa. Olla yksin. En halua, että toinen on riippuvainen minun huomiostani, vaan ahdistun sellaisessa tilanteessa.

    Aloittajan kirjoitukseen: minun olisi kieltämättä tehnyt mieli ihan oikeasti näyttä ne ”en rakasta sitä” – viestit uudelle. Joo olen ehkä kamala 😅 Mutta tuollaiset viestit kyllä kertoo aika paljon, ja ehkä olisi jopa reilua antaa uuden nykyisen tietää asian todellinen laita. Ymmärrän myös tosi hyvin sen, että lapset pitäisi onnistua pitämään poissa omista säädöistä. Uuden puolison voi muutaman kuukauden jälkeen esitellä esim kaverina jossain neutraalissa ympäristössä. Ja katsoa lasten reaktio uuteen ihmiseen ja edetä sen mukaan. Mielestäni vanhemman pitäisi asettaa ne lapset etusijalle, ja sen jälkeen se oma uusi rakkaus. Eli ymmärrän hyvin, että äitiä turhauttaa lasten kipuilu ihan vain isän itsekkyyden takia. Jos nyt jotain neuvoa yrittäisin antaa, niin ehkä neuvoisim äitiä tässä kohtaa, että yrittäisi selittää isän uutta puolisoa positiivisen kautta, vaikka se varmasti epäreilulta tuntuukin. Miksi minä joudun selvittämään isän aiheuttamat ongelmat 🙄 Kun kuitenkin omille lapsilleen haluaa parasta, niin ehkä sieltä löytyy sellainen (edes) teennäinen ymmärrys. Ja joo, en lupaa, että itse osaisin noudattaa omaa neuvoani vastaavassa tilanteessa 😅

  • Nyksä sanoo:

    Voisi todeta myös niin, että eksä elä jaksa. Ollaan niin kyllästytty sun myrkyllisiin puheisiin ja negatiiviseen asenteeseen joka asiassa.

    • Pohdinnan varaista sanoo:

      Uskoisin että joka asiassa on puolensa. Minä en ole koskaan sanonut ristikkäistä sanaa exäni uudesta mutta exäni tarinoi mitä mielikuvituksellisimpiä dissaus sessioita taholtani, puhumattakaan muista kauhutarinoista.
      Mutta en asiasta aio siitäkään sanoa mitään sillä ihminen kuulee ja uskoo mitä haluaa

  • Nyksä sanoo:

    Mielenkiintoinen näkökulma, kuitenkin vain yksi ja yksipuolinen tämäkin. Tässäkin tapauksessa se nyksä voi kokea asiat ihan eri tavalla.
    Meidän tapauksessamme minä eli nyksä satun tuntemaan eksän ”entisestä elämästä”, joten tiedän tasan tarkkaan, minkälaisesta myrkyllisestä, manipuloivasta narsistista on kyse. Eksä heitti miehen pihalle, mutta kun meidän suhde alkoi niin johan alkoi manipulointiyritykset myös minua kohtaan sekä kiristäminen ja uhkailu lasten tapaamisilla; ihan lähtien klassisesta ”lapsi soittaa itkien äiti sanoi ettei me saada enää nähdä sua jos et nyt just heti keskeytä etukäteen ilmoittamaasi vkl-matkaa ja tuo niitä ”tärkeitä” papereita” -tyylisistä tilanteista. Olen yrittänyt kovasti pysytellä erossa koko tilanteesta, vaikka onkin äärimmäisen vaikeaa osoittaa avointa halveksuntaa tuollaista käytöstä kohtaan. En silti tee niin koska lapset siinä eniten kärsisivät ja tottahan käy myös sääliksi miestä, jonka ainoaksi mutta isoksi ja koko elämän pilanneeksi virheeksi osoittautui lisääntyä tuollaisen häiriintyneen olennon kanssa. Toistan: tunsin siis itsekin jo ko. naisen entuudestaan joten tiedän millaisesta ihmisestä puhutaan, en siis ole miehen ”huhupuheiden” varassa.
    Pointtina on, että eksähän itse epäilemättä maalaisi meidänkin tilanteestamme ihan erilaisen kuvan. Tarinoilla on siis aina vähintään kaksi puolta.

  • Helsinkiläinen sanoo:

    En ole eksä enkä nyksä, mutta onhan tuo aloittajan toiminta pöyristyttävän asiatonta.

    Jos eksä puhuu paskaa nyksästään, kannattaa eksälle sanoa, että älä puhu nyksästäsi paskaa hänen selkänsä takana, ja sen jälkeen olla kommentoimatta mitään eksän parisuhteesta, sen etenemisestä, jne. Etenkään lapsia ei tule vetää millään tavalla mukaan, eli ei saa selittää, että eksä ei saisi edetä koska lapset. Eksän uusi parisuhde ei kuulu kenellekään muulle kuin eksälle ja hänen nyksälleen. Ei eksän puolesta tarvitse selittää lapsille mitään, siinäkin mennään taas metsään.

    Jos aidosti kokee huolta siitä, että eksän koti ei ole lapsille sovelias ympäristö, niin asia lastenvalvojan kautta selvitykseen ja mahdollisesti yksihuoltajuuden haku. Jos tästä ei ole kyse niin mölyt mahaan ja pikkasen välimatkaa eksään. Ja ehdottomasti ei mitään eksän asioiden selittelyä lapsille.

    • Tasa-arvoa sanoo:

      Samaa mieltä. Olin aikanaan aika samanlaisessa tilanteessa ja tunsin tuota nyksää kohtaan enemmänkin sympatiaa. En tietenkään voinut puuttua tilanteeseen, ei hän olisi minua uskonut. Eikä exäni ole paha ihminen. Se oli vaikea elämäntilanne, jossa kaikki saattavat vähän seota. Onneksi ymmärsi olla rehellinen lopulta.

      Lapsille olen aina sanonut, että uusista puolisoistamme voi tulla heidän kavereita tai vain turvallisia aikuisia heidän elämässään. Ihan, miltä lapsista itsestään tuntuu. Samoin uusien puolisoiden lapsista. Ei heitä tarvitse kategorioida, vaan heidän kanssa voi olla kavereita tai ehkä jonain päivänä he tuntuvat sisaruksilta.

      Isänsä puolisoista olen sanonut, että kiva, että isällä on siellä seuraa ja kannustanut tutustumaan. En ole uusilta puolisoilta odottanut sen enempää kuin miehen ystäviltäkään. En ymmärrä muutenkaan sitä, että naiset odottavat toisiltaan äitipuolena olemista ja kuitenkaan ei saisi olla mitään. Minun ex-miehelläni ei ikinä ole ollut samanlaisia vaatimuksia nykyiselle miehelleni kuin nykyiseni exällä on ollut minulle.

      • Avaa silmät sanoo:

        Älä viitsi, et sä tolla kruunua kutreillesi saa. Aivan varmasti vanhemmuuteen kuuluu kaikenlaista huolenpitoa ja huoltakin, ainakin jos välittää lapsistaan, täytyy olla jotkut standardit olemassa. Muista että kaikilla ne uudet ja vanhat ei ole sitä samaa tasoa kuin sää itse, hyvin monenlaiset henkilöt pariutuu keskenään joko tarkoituksella tai vahingossa.

  • Nykyinen pettynyt sanoo:

    Tilanteita on hyvin erilaisia. Mielelläni tämä nyksä olisi eksän kanssa yrittänyt toimeen tulla. Kävi kuitenkin pian selväksi, että se on tod. näk. mahdotonta. En usko että haluaa miestäni takaisin mutta en tykkää siitä asenteesta jolla mieheeni edelleen suhtautuu. Siinä ei paljon empatiaa tai perspektiiviä ole vaan hän tulkitsee asiat siltä kannalta että mieheni on huono ja tekee siten huonoja tai tahallisen satuttavia valintoja taustoja sen enempää kyselemättä. Ymmärrän ja sympatiseeraan huolen lapsesta toki. Kiusaamista tai tahallista lyttäämistä ja syyttelyä sen sijaan en tule ikinä ymmärtämään. Se ei mielestäni ole sopiva keino yrittää ratkaista yhteisen lapsen asioita. Tämä entinen suhde tosin oli selkeästi henkisesti väkivaltainen eikä liittokaan ollut pitkä. Silti toivon eksälle hyvää. Se olisi lapselle eduksi.

  • Martina sanoo:

    Sitten on tilanteita että ex-mies varottaa uutta expanostaan(josta sit vauveli joka tietysti asuu isällään). Voiko tulla yllärinä että äiti on katkera? No joka palstalla sanotaan että älä miestä usko suurentelee, exäthän vaan huolissaan lapsista. No mua oli varoteltu, mies hyvä isä ja kiireellä uutta vauvaa alulle kun hyvä saada sopiva ikäero. Kun vauva mahassa niin tää äiti tuli meille penkomaan vaatekaapille lapsensa tavaroita. Lasu perään että olen tuonut tavaraa lapsen kotiin. Useampia lasuja tehnyt vuosien varrella.. Harmittaa todella kun lasulla kun parempaakin tekemistä ja kaikki ne kääntynyt tätä äitiä vastaan koska siellä päässä alkoholia ja väkivaltaisuutta. Ja siis hyvä että hankittiin vauva ajoissa tuo äiti pelottaa mua että jos en ois ollut raskaana niin olisin lähtenyt miehen luota. Koska en olis ehkä tämmöseen ilmapiiriin lapsia halunnut. Ja olen varoittanut yhteisiä lapsia tästä koska nainen saattaa tunnistaa heidät.

  • Happilyeverafter sanoo:

    Pitkä avioliitto, lapset ja pitkään harkittu ero. Kuukausi siitä, kun isä muutti pois, hänellä oli uusi nainen.
    Mielestäni turhan nopeaa lasten kannalta. Lasten olisi pitänyt saada sopeutua ensin eroon. Mutta, olin ymmärtäväinen. Halusin exälle pelkkää hyvää. Oltiin tehty eroa kauan, joten olin onnellinen, ettei tarvitse enää vääntää. En rakastanut enää, en ollut rakastanut pitkään aikaan.
    Kaksi kuukautta erosta, mies halusi ehdottomasti esitellä lapset ja naisen toisilleen. Yritin toppuutella, mutta lopulta totesin, että mies tekee itse ratkaisunsa.
    Sitten alkoi tulla rajoituksia. Ensin minä en saanut olla enää yhteydessä exään. Sitten lasten yhteydenotot alkoivat ”häiritsemään”. Annoimmekin isälle rauhan rakentaa uutta elämäänsä. Selvisi, että uusi nainen oli mustasukkainen minusta ja lapsista. Ainakin mies väitti niin. Käskin miestä kertomaan nykyiselleen, että mitään pelkoa siihen, että palaisimme yhteen, ei ole. Minä en palaisi koskaan entiseen. Ero oli parasta meille.
    Ilmeisestikin mies haluaa, ettemme ole missään tekemisissä, koska antaa tahallaan uudelle naiselle sellaisen kuvan, että olisin hankala, hullu ja riidanhaluinen. Vaikka olen joustanut kaikissa asioissa. Minulle hän kertoo nyksästään puolestaan asioita, jotta saisi minut vihaamaan tätä naista. Luulen, että syy on se, että hän on niin erilainen uudessa suhteessaan, ettei halua näiden kahden eri ”persoonan” kohtaavan meidän naisten puheissa. Siksi tekee kaikkensa pitääkseen nämä kaksi elämää erillään toisistaan.
    Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että emme tapaa exän kanssa koskaan, paitsi lastenvalvojalla. Isä ei näe lapsiaan juuri koskaan, todella harvoin. Ja kun isä ei halua lapsiaan nähdä, hän väittää kumppanilleen, etten anna lapsia isälle.
    Hyvästi yhteiset joulut ja sukujuhlat. Miehen myyräntyö on hajottanut kaksi sukua toisistaan, eikä mitään mahdollisuutta, että nyksä pitäisi exästä.

    • Valheita ja salaisuuksiako sanoo:

      Kurja tilanne, jos sinulle on käynyt noin. Asia voi olla juuri kuten sanot, en tarkoita epäillä sinua, mutta voisin kuvitella mieheni exän kertovan asioiden menneen juuri noin ja jättävän kertomatta todellisen oman osuutensa. Hän itse kertoi exänsä ja minun tapailusta lapsille, mutta kun suhde jatkuikin, hän pyrki jopa valhein sabotoimaan sitä ja kaikille sanoi, kuinka aivan liian aikaisin suhde tuotiin lasten elämään. En oikeasti nähnyt heidän lapsiaan kuin muutaman kerran ensimmäisen vuoden aikana eli suhteemme tuli nopeasti lähinnä hänen päähänsä ja tunteisiinsa. Lopulta muutti lasten kanssa niin kauas, etteivät lapset näe kuin harvoin isäänsä. Olisin varmaan itsekin uskonut tuon exän puheita, jolleivät valheet olisi menneet jo yli ymmärryksen, eikä hän kyennyt keskustelemaan miehen kanssa ilkeilemättä tai lainkaan kanssani, vaikka ihan asiallisesti yritin keskustella. Sain vain pelkkiä alistavia kommentteja osakseni. Jos on voimakkaita narsistisia piirteitä, ei näe omaa osuuttaan asiassa. Tämäkin ihminen näyttää muille ihaninta itseään ja kaiken on näytettävä idylliseltä ja täydelliseltä. Harva varmasti tietää asian todellista laitaa.

  • Eevia sanoo:

    Kylläähän tätä on moneen lähtöön mutta meillä meni vähän samoilla raiteilla.
    Kun lapsia ja tuli niin tutustuin todella mieheeni joka osottsutui itsekkääksi ja epärehellinen ja kärsii surkeasta itsetunnosta. Sen lisäksi että on hauska ja avoin. Valitettavasti typerät valheet ja minun lyttäämiseni kävi minulle liian raskaaksi. Tottahan riitaan tarvitsee kaksi ja kyllä itsekkin tein monesti väärin.

    Oli kuitenkin helpotus päästä pois suhteesta vuosien kitkuttelun jälkeen. Sovussa ei erottu miehen puolelta koska hänelle jäi asioita hampaan koloon. Niistä mies viestitteli vuoden verran yleensä asiattomasti, välillä aivan törkeyksiä. Uusi avokki ei ollut este milloin minun haukkumiselle ja milloin ehdottelulle.

    Annoin mennä korvasta sisään ja toisesta ulos koska muuten soppa vain pahenisi.

    En ole uuden avokin kanssa juurikaan puhunut enkä varsinkaan mitään mistään kommentoinut kenellekkään (yhtä läheistä ystävää laskematta) mutta tiedän miehen ja voin vain kuvitella millaisia valheita minusta syötetään. Olen jo kuullut että hän näyttää vain valittuja viestejäni avokilleen. Kertoo aina omia tarpeitaan palvelevia tarinoita muille. Joskus hän on matcho joka löysi uuden ja jätti minut. Joskus olen syöjätär joka petti häntä poloista minkä kerkesi. Joskus olen välinpitämätön lapsille ja toisinaan hän hoitaa kaiken. Puhumattakaan rahasta. (kukaan meillä ei maksa kenellekkään mitään elatusmaksuja) mutta hän kyllä kertoo mitä milloinkin lapsille kustantaa vaikka se minun rahoilla olisikin hankittu.

    No annan asian olla, uskon että joku päivä hän kyllä valehtelee itsensä pulaan niin että muutkin sen näkevät miten asiat todella ovat ja jos ei niin sekin on minulle aivan sama. Olen vain onnellinen että hän saastuttaa elämääni mahdollisimman vähän.

    Jotain hyvää hänessäkin on ja ehkä vuodet tekevätkin tehtävänsä ja hän muuttuu kuka tietää. Mutta sekään ei ole minun ongelmani.

    Uusi avokki on nuori mutta aikuinen, enkä ole hänelle mitään velkaa. Parempi että hän itse oppii millainen mies on kyseessä ja että kaikki tarinat eivät aina ole totta.
    Tai ehkäpä häntä ei valheet haittaa ja hän haluaa uskoa kaiken. Sitähän en voi minä tietää eikä se minua haittaakkaan.

    Aloittajalle sanoisin että yritä eristää itsesi tilanteesta, keskity lapsiisi, äläkä välitä siitä mitä muut sinusta ajattelee tai puhuu. Pysy totuudessa ja ole rehellinen itsellesi niin voit ainakin itse kävellä pää pystyssä ja tietää tehneesi kaikkesi tilanteen tasoittamiseksi lastesi vuoksi.

  • Kiira sanoo:

    Hyvä kuulla välillä tätäki puolta!
    Nimim. Eksä jota ei ole kii nostanut enää vuosikausiin, vaikka epävarma nyksä edelleen niin kuvittelee

  • M sanoo:

    Toisia exiä kiinnostaa se ex-mies hyvinkin paljon ja varsinkin sen ex-miehen elämän kobntrollointi lasten varjolla. Nyksänä ja exänä sanoisin et tervettä ihmistä ei juurikaan varmasti kiinnosta ja osaa elämässä siirtyä eteenpäin, mutta kaikki ei valitettavasti ole aina parhaimmillaan ja ylilyöntejä tulee, ei exät eikä nyksät…

  • Mummi sanoo:

    Joo ja ei,mieheni exä kyllä yritti laittaa kapuloita rattaisiin vaikka miten mutta lapsistaan ei ollut yhtään kiinnostunut.Kaikki lapset asuivat meidän kanssamme,miehen ja minun sekä miehen exän lapsi.Ne kapulat meni ohi kun yhteistä taivalta on kuljettu jo 23v.