Hei mökkimarttyyri, me vieraat EMME OLE ajatustenlukijoita!

Kesä, sehän on mökkeilyn aikaa. Mökkeilyssä taas on monta sudenkuoppaa. Vieraana muiden mökillä on vaikeaa toimia oikein, kertoo tämä kirjoittaja:

”Kun ei ole omaa mökkiä, mökkeilyt tulee hoidettua muiden kesäasunnoilla. Toivottuna vieraana, toivottavasti.

Mutta sitähän ei tiedä, onko toivottu vieras vai ei. Välillä tuntuu siltä, että ei.

Vainoharhaa nostattaa keskustelupalstojen jutut ja iltapäivälehtien kohuotsikot. ”Miten sanon sukulaisille että haluamme mökkeillä omalla perheellä”, ”Kesä menee pilalle kun X sukulainen tunkee samaan aikaan mökille”, ”X oli mökillä lepolomalla ja me muut raadoimme aamusta iltaan”.

Tähän päälle vielä se sukulaisten outo tai passiivisaggressiivinen käytös kun mökille menosta on puhetta. Kun kysyy, että sopiiko vierailla, niin ensin sopii mutta perään mutistaan jotain kummallista.

Paikan päällä ollaan kiukkuisia ja vieras tekee kaiken jotenkin väärin. Silloinkin, kun ollaan perheenjäsenen mökillä, ollaan väärin toimivan vieraan asemassa.

Isäntäperhe kiukuttelee, kun vieraat eivät lue ajatuksia.

Ehkä vierailu on huonoon aikaan. Ehkä isovanhemmat halusivat olla mökillä ilman lapsensa perhettä. Kuka tietää, kun ei sitä sanottu!

Kenties terassin laittamisessa pitäisi auttaa, puita pilkkoa tai perunat pestä. Mutta avuntarjouksiin vastataan, että ei tarvitse. Siitäkin on loukkaannuttu, kun toisen puolesta on korjattu jotain: ”olisin minä itsekin pystynyt”. Jos taas jättää auttamatta ja menee ottamaan aurinkoa, niin sekin on väärin: ”makaa vaan laiskana kun muut ovat töissä”.

Mökkivieras (tai mökillä vieraileva perheenjäsen) on ihmeissään, kun ilmeisesti häntä ei toivottu paikalle ja oikein päin hän ei voi olla. Puolisuora puhe ei auta: siis se, että kysyy sopiiko tulla, voiko auttaa ja mitä pitäisi tehdä. Täysin suora mikäs sinua nyt noin v*tuttaa -kysymys, menisi liian pitkälle. Kai?

Ymmärrän kyllä turhautumiset väkisin paikalle tuppaaviin ihmisiin tai niihin, jotka vaikka tulevat isovanhempien mökille koko kesäksi odottamaan täysihoitoa. Ymmärrän, että sotkuinen ja jatkuvasti meluava vieras ärsyttää. Ymmärrän, että kahdenkeskistä aikaa kaivataan. Ymmärrän, että vieraita ei haluta passata.

Mutta sitä en ymmärrä, että suuta ei saada auki ja sanota, että meille ei nyt sovi. Tai sanota, että täällä on sitten paljon hommaa ja minä kerron kellekin, että mitä tehdään. Tai että tuottehan sitten kaikki omat ruokanne, kun meillä ei nyt ole varaa tai halua kestitä kaikkia.

Miten se on parempi vaihtoehto että vaietaan, mutta annetaan asenteesta paistaa, että vieras on toivomaton tai käyttäytyy väärin!!

Että sellaiset terveiset mökittömältä vieraalta, joka aina kysyy ja vielä toisen kerran varmistaa, että sopiiko suunnitelma kaikille. Sellaiselta vieraalta, joka tuo ruokaa ja muita tarpeita. Sellaiselta vieraalta, joka on valmis mukautumaan isäntäväen aikatauluihin ja tarttumaan toimeen. Sellaiselta, joka ei odota valmista pöytää, lastenhoitopalveluja tai mitään muutakaan sen kummempaa kuin kivaa yhdessäoloa.

Mutta ajatuksia en osaa minäkään lukea. Ja varmaan onkin oman mielenrauhan kannalta parempi niin…”

Nimim. Mökitön

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 25 kommenttia, jätä oma kommenttisi.