”No niin, nyt se on sanottu ääneen. Minulla on kaksi ala-aste ikäistä lasta. Ihan tavallisia, energisiä, ihania ja niin rakkaita lapsia. Loma on pitkä ja itse yrittäjänä vietän nyt ekaa kertaa edes jonkinlaista lomaa.

Mitä toivon oikein lomalta? Toivon hitaita aamuja. Pitkiä kävelylenkkejä. Ystävän terassilla istumista valkkaria siemaillen. Musiikkitapahtumia. Veneilyä. Yksin saunomista rantasaunassa.

Tuntuu pahalta myöntää, että lomailu lasten kanssa ei ole listani yläpäässä. Tuntuu enemmän velvollisuudelta järjestää heille ohjelmaa. Suoraan sanottuna tekisi mieli antaa heidän katsoa tv:tä koko päivän, mutta tiedän ettei se ole heille hyväksi.

Valitettavasti he eivät ole vielä niin isoja, että menisivät omia menojaan, vaan tekemistä on keksittävä ja siinä on oltava organisaattorina. Onneksi mies tuntuu nauttivan enemmän lasten seurasta ja jaksaa puuhailla heidän kanssaan. Itselle perheen pyöräretket, yhteiset leivontahetket, majan rakennus, lautapelit ja askartelutuokiot tuntuvat enemmän rasittavilta, kuin iloiselta yhdessä tekemiseltä.

Tiedän, ettei lapsille koko ajan tarvitse järjestää jotain ohjelmaa, mutta tunnen olevani huono äiti kun lempilomailuni koostuu kaikesta muusta paitsi siitä perheen yhteisestä laatuajasta. Onko kohtalotovereita?”

Nimim. Virallisesti huono äiti myös lomalla!

Artikkelikuva Kristina Flour.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

9 vastausta artikkeliin “”En nauti lomasta lasteni kanssa””

  • ?_? sanoo:

    Ohhoh… sitä se elämä vaan on. Olen kuullut sanonnan ’sun rasittavat arkes on sun lapsesi lapsuus’ että vittu mietipä sitte kun hän menee omia menojaan. Ja muistelee vähän isompana ’ joo äiti oli kesät aina naama näkkärillä ku olis halunnu vaan viettää omaa aikaa mut sen täyty olla meijän kanssa.
    Eiks kukaan osaa asettua enää lapsen asemaan?

  • Purkaus sanoo:

    No, meillä mies ei nauti tuosta. Hänen toiveensa onkin, että lapsi on päiväkodissa läpi kesän, ja perheen yhteistä lomaa olisi se yksi viikko. Jos on enemmän, kaikki ohjelma lapsen viihdyttämiseen pitää tulla minulta. Hän hoitaa lomalla kaikenlaista kotityötä yms omia projekteja, joihin ei kuulu lapsen kanssa puuhailu.

    Olen sitten ihan huoletta välillä antanut hänelle avannut överisti ruutuaikaa, mutta kompensoinut sitä sillä, että on sitten muuta intensiivistä yhdessäoloa päivän aikana.

  • Helsinkiläinen sanoo:

    Lapset eivät mene siitä rikki että istutat heidät telkun ääreen lomalla vaikka sen rauhallisen aamun ajaksi.

    Heität nyt lomalla unholaan tuon äitiyden ylisuorittamisen ja annat lasten oppia vähän lasten viihdemaailmaakin. Muuten eivät ymmärrä mistä kaverit puhuvat kun ovat ainoat, jotka eivät ole telkkua katsoneet.

  • Tsemppiä! sanoo:

    Oletkohan uupunut? Minusta kuulostaa aika luonnollisilta tunteilta, kuulostaa että todella olet rauhoittumisen ja oman ajan tarpeessa. Ymmärrän sinua. Kehottaisin tutkimaan vointiasi. Oletko liian väsynyt?

  • Minä vain sanoo:

    Et varmaan ole yksin. Toisaalta onko arki sitten liian rankkaa. Kouluikäisten lasten kanssa on mielestäni kiva käydä elokuvissa, heille voi antaa pieniä askareitakin, viedä uimaan, huvipuistoihin, mökkeillä. Pelata korttia iltaisin, joskus lapset voi vaan viihtyä ulkona pitkiäkin aikoja keskenäänkin . Se aika tulee tosi nopeaan kun niitä ei enää juuri nää. Kesällä myös esim jalkapalloharrastus rytmittää kivasti arkea. Pitää osata ottaa oma aika jostain.

  • Kaiken voi saada sanoo:

    Eihän elämän tarvitse olla joko-tai. Eikö lapset voi istuttaa telkkarin ääreen edes niiden hitaiden aamujen tai pitkän kävelylenkin ajaksi, ja sen jälkeen sitten akut vähän latautuneempana pelata lautapeliä? Ystävän kanssa terassillekin joutanee mainiosti iltana tai parina, jos isä huolehtii lapsista. Ja eikö lapsilla ole kavereita? Omani viiletti kesäisin päivät pitkät kavereiden kanssa, ei siinä paljon vanhempia ohjelmatoimistoksi tarvittu. Myös kesälomareissut, jotka suunnitellaan ”jokaiselle jotakin” -periaatteella, ovat yleensä koko perheen kivoja ja rentouttavia.

  • L sanoo:

    Lapsille on leirejä ainakin kesäkuussa yleensä. Voisi laittaa lapsen leirille

  • Happy alone sanoo:

    Et ole ainoa. Unelmalomassani mies ja lapset katoaisivat kuukaudeksi jonnekin kuuta kiertävälle radalle ja minä saisin olla y k s i n kotona kuukauden ilman, että kukaan vaatii minulta mitään.

    • Oikea loma sanoo:

      Juuri näin! Mikään jokaiselle jotakin -loma ei todellakaan ole lomaa. Kyllä se lasten kanssa valitettavasti on joko tai, niin rakkaita kun ne ovatkin.