Muistatko lapsuudesta kun sait maistaa isin saunakaljaa? Se oli kitkerää ja pahaa, ja ihmettelit miksi aikuiset tykkäävät siitä. Ehkä myöhemmin sait kulauksen viiniä illallisella tai maistoit skumppaa juhlissa, vaikka et ollut vielä täysi-ikäinen?

Suomessa monet aloittavat alkoholin käytön jo teini-iässä, mikä on tietysti huono juttu. Mutta onko lapselle vaarallista se, että vanhempi antaa tämän maistaa alkoholia?

Ranskassa tyypillisesti lapset saavat ruoan kanssa vedellä laimennettua viiniä. Suomessa ei voisi kertoa tekevänsä näin ilman sosiaalista lynkkausta, sillä suhtaudumme alkoholin käyttöön kriittisesti. Joko siitä huolimatta tai juuri siksi, että tässä maassa juodaan paljon.

Alkoholi on tietenkin terveyden kannalta täysin tarpeeton aine, ja liikaa käytettynä myös haitallinen. Lapsille varsinkin kyseessä on tarpeeton ja vaarallinenkin aine. Mutta tuskin aivan pienestä maistiaisesta voi olla haittaa, edes lapselle? Se määrä alkoholia mitä yhdessä pienessä kulauksessa on, ei riitä vaurioittaaman lapsen elimistöä. Entäpä se, millaisen viestin maistattaminen lapselle antaa?

Lasten alkoholin maistelua on selvitetty useissa tutkimuksissa. Näistä on voitu sulkea pois uskonnollisissa tapahtumissa, kuten ehtoollisella, nautittava alkoholi. Tutkijat ovat selvittäneet, miten vanhempien kotona tarjoama maistiainen vaikuttaa lapsen myöhäisempään alkoholin käyttöön.

Ne lapset, jotka olivat saaneet alkoholia kotona, joivat sitä myöhemmin todennäköisemmin, enemmän ja humalahakuisemmin. Ilmeisesti se johtuu siitä, että maistiaisen tarjoaminen normalisoi alkoholin käyttöä lapselle.

Yllättävää tutkimustuloksissa on se, että maistiaisia tarjonneet vanhemmat nimenomaan pyrkivätkin nimenomaan antamaan kuvan normaalista alkoholin käytöstä, jossa sitä nautitaan kohtuudella ja ilman kielletyn hedelmän makua. Ilmeisesti normalisoiminen voi johtaa turhan huolettomaan alkoholin käyttöön.

Tutkimuksissa alkoholia maistattaneet vanhemmat olivat myös ns. hyviä vanhempia, joilla oli selkeät säännöt ja käytännöt sekä kiinnostusta lapsen kavereita kohtaan, eli lasten myöhempi lisääntynyt alkoholin käyttö näytti liittyvän nimenomaan maistiaisannoksiin eikä esimerkiksi laiminlyönteihin.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

5 vastausta artikkeliin “Annatko lapselle alkoholia?”

  • Lapsena alkoholisoitunut sanoo:

    Minulla alkoi alkoholisoituminen jo ala-asteella. Kotona olin vahingossa maistanut isän lasista, se oli hirveää mutta tuli jännä olo. Siitä yhdestä siemauksesta. Se on niin pieni määrä mikä pienellä vaikuttaa. Pian sitten kaverin kotona, usein oltiin koulun jälkeen heillä kahdestaan, maisteltiin salaa hänen vanhempiensa viinejä. Jäin niin koukkuun siihen oloon.

    En muista jäätiinkö kiinni vai kertoiko kaveri, hän kun ei halunnut niitä enempää salaa juoda.

    Mutta minä olin seiskalla jo alkoholisti. Lintsasin ja repputolkulla pöllin kaljaa kaupasta, litratolkulla lipitin lapsillekin myytävää vaikka alkoholipitoista simaa ja tyhjensin kaappijuopon äidin varastot.

    Päälle kolmekymppisenä juomisen tarve loppui kun sain itseni balanssiin ja oman perheen.

    Että en. Todellakaan en anna lasten juoda. Enkä itse juo, kerran kuussa yhden laatuoluen lauantai-iltana kun muut nukkuu.

    Lapset nyt 7v ja 4v. Jossain vaiheessa otetaan puheeksi nämä asiat, voin sitten kertoa montako sukulaista on jo alkoholiin tai sen liitännäisiin kuollut.

  • Capitana sanoo:

    Meillä kotona annettiin lapsille aina maistiaisia viinistä, skumpasta ja jopa konjakista. Kun olimme jo isompia oli jouluaterialla minulla ja siskolla omat viinilasit.
    Siskoni juo ehkä 3 alkoholiannosta vuodessa, minä joitan kerran kuussa tai ehkä joka toinen kuukausi. Olemme nyt nelikymppisiä, eli tuskin kummastakaan enää kerkeää kunnon alkoholistia kehittyä tai ainakaan se ei johdu lapsena saaduista maistiaisista

  • Vaari sanoo:

    Tutkimusten mukaan suomalaiset juovat vähemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Hämmästyttävän ilmiön tilastoissa tekee se että Italia ja Espanja kuluttavat alkoholia vähiten Euroopassa. Se ei tietenkään ole totta, ilmeisesti ilmiö johtuu siitä ettei oman pihan rypäleistä tehtyjä viinejä eikä viinoja tilastoida ollenkaan. Samoin Saksassa olut lasketaan elintarvikkeeksi.

    Toinen asia on tuo väite nuorisosta. Viimeisimmät tilastot ja tutkimukset osoittavat että nuorison alkoholin juonti on viime vuosina vähentynyt, ja humalajuomista pidetään sivistysvaltioiden tapaan huonona käytöksenä.

    Eiköhän unohdeta jo Turmiolan Tommi ja siirrytä sivistyneeseen alkoholipolitiikkaan.

    • Lapsena alkoholisoitunut sanoo:

      Tilastot kertoo sen kuinka moni juo. Jos esim 30% juo, se tarkoittaa 100 nuorta kohti 30 nuorta. Hirveästi.

      Yksikin alkoholisoitunut nuori on liikaa. Jos tilastot on kääntyneet parempaan suuntaan, se johtuu valistuksesta, tehokkaasta ennaltaehkäisevästä päihdetyöstä ja avoimesta keskustelusta. Se ei tarkoita automaattisesti sitä, että nuorten paine/tarve juoda on vähentynyt. Jos ulkoapäin tuleva paine kasvaa, kasvaa vaan kimmokkeet juomiseen, ja tarvitaan taas tehokkaampaa ennaltaehkäisyä.

      Ja iso osa ennaltaehkäisyä on juurikin lasten saama malli (alkoholiton).
      Sivistyneisyys on myös sitä, että huomioi kaikkein heikommatkin lenkit eikä jätä onnenkantamoisen varaan.

      Lapsia.

    • Ellinoora sanoo:

      Kiitos ja kumarrus! Olen täysin samaa mieltä,puolustelematta yhtään alkoholistista luonnetta tai nuorten puolesta,vaan asiat voi johtua niin monesta muustakin asiasta esim.sairaudesta johon liittyy joskus viinanhimo.
      Lääkkeeksi viinaa.jotkit käyttää ruokaa vehnää sokeria,kerrotaas oikeesti niiden haittavaikutuksista suorasti ja epäsuorasti lähes kaikki sairaudet.