Alkoholistivaimoni valitsi suvun eikä omaa perhettämme
Huono Äiti sai avautumisen:
Olen keski-ikää lähestyvä vuoroviikko isä. Olen työskennellyt hyvätuloisella alallani yli 15 vuotta. Olen aina huolehtinut taloudestani huolellisesti ja itse. Tapasin viimeisimmän naisystäväni kolme vuotta sitten. Nyt hän on vaimoni ja mahdollisesti pian ex-vaimoni. Itse olen tällä hetkellä vakavasti masentunut, avioero vireillä ja olemme asumuserossa. Minä jäin yhteiseen kotiimme.
Vaimollani on alkoholiongelma. Suuttuu, jos edes yhtenä vapaapäivistä ei saa juoda. Saunakaljaa menee vähintään 4. Viihteellä juo yli kahdeksan. Mökillä aloittaa jo aamupäivällä. Päihtyneenä suuttuu, jos totean että nyt riittää jo.
Hänellä on omistusasunto, jonka hän vuokrasi pois ostaessamme yhteisen kodin. Asumuseromme takia hän ei pyytänyt vuokralaisia muuttamaan, koska ovat hänen sukulaisiaan. Vaimo päätyi sukulaistensa luo asumaan.
Sukulaisista iso osa on täysin hallitsematon raha-asioissa. Sähköjä on taloista katkaistu laskujen takia pariin kertaan ja kaikki on muutenkin aivan rempallaan ja hujan hajan. Tupakkaan, alkoholiin ja lasten limuihin kyllä rahat aina löytyy. Vaimoni lainailee rahaa sukulaisille joka kuukausi. Toki kuulemani mukaan on saanut aina palkkapäivänä velan kuitattua.
Vaimoltani lainaillaan autoa ja pyydetään kyytiä ja kaiken näköisiä palveluksia suvun puolelta aivan jatkuvasti. Asumme kuitenkin hieman kauempana muusta lähisuvusta, joka asuu ihan kilometrin säteellä toisistaan. Vaimoni alistuu lähes joka kerta vaikka suhteemme alussa hän niistä valitti koko ajan ja koitin nätisti opettaa häntä pitämään omat rajansa ja sanomaan myös ei.
Oma perheemme, me ja minun vuoroviikkolapsemme olemme saaneet muuttaa suunnitelmia tai olen jäänyt yksin hoitamaan päivää eteenpäin hänen hypätessä sukunsa hyväksi. Väsyin itse ja vaimoni väsyi koska valitin koko ajan. Vaimoni turvautuu suuttuessaan aina vain siihen alkoholiin. Hän on jaksanut edelleen käydä töissä, mutta ei jaksanut olla osa yhteistä talouttamme vaan se jäi minun kontolleni. Masennuin, mutta lapsia en voinut hylätä niin työni sai väistyä, koska henkiset resurssit eivät vain riittäneet masentuneena.
Lopulta en nähnyt muuta ulospääsyä kuin ero ja hain asumuseroa suodakseni rauhan omille lapsilleni täällä meidän kodissamme.
Olemme käyneet terapiassa vaimoni kanssa pian vuoden. Hän kokee sukunsa läheiseksi ja toimivaksi symbioosiksi, jossa kaikki hyötyy. Hänen sukunsa vihaa minua, koska itse näen vain erittäin haitallisia ihmissuhteita, jossa kukaan ei oikein osaa pitää rajoja oman hyvinvoinnin takia tai olla pelastamatta toista vaikka sillä voisi antaa sen tärkeän mahdollisuuden epäonnistujalle opetella huolehtimaan asioistaan itse. Pohdin vain onko mitään toivoa, kun en usko tuon suvun kanssa voivani elää?
Nimim. Suku on tosiaan pahin
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 9 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Alkoholismi on sairaus, joka sairastuttaa myös läheiset. Et voi parantaa vaimoasi. Hän on aikuinen, ja tekee itse omat päätöksensä. Veri on vettä sakeampaa, ja vaimosi kuulostaa valitsevan sukunsa suhteenne sijaan. Turha kuitenkaan sysätä vastuuta vaikeuksista vaimosi suvulle.
Yhteisten lapsien takia kuitenkin kannattaa miettiä, onko vaimosi suvun elämäntapojen arvostelu ja tuomitseminen sinun asiasi.
Pidä huolta itsestäsi ja lapsistasi ja tee pääöksiä teidän hyvinvointinne etusijalla.
Tärkeintä on miettiä ovatko lapset turvassa. Onko vaimosi kännissä kun lapset ovat hänellä? Ehdottomasti eroa, pariterapiaa alkoholistin kanssa on täysin hyödytöntä niin kauan kun hän vielä juo. Kyllä se alkoholismi pitää hoitaa ensin.
Vaimosi kuuluu sukuunsa ja heillä on omat elämäntapansa. Heillä on oikeus elää sinun arvojesi vastaisesti, vaikka olisivat mielestäsi kuinka väärässä. Et voi muuttaa heitä. Et myöskään kuulu heihin, joten eroa ja etsi kaltaisiasi ihmisiä.
Jossain vaiheessa tulee eteen tilanne, että ”mikään ei muutu”. Tärkeintä olisi nyt se, että huolehdit omasta hyvinvoinnistasi ja mielenterveydestäsi, jotta kykenet huolehtimaan lapsistasi. Lapset eivät voi hyvin mikäli sinä et voi hyvin. Et voi loputtomiin viivyttää väistämätöntä ja vaimosi on sukulaistensa käyttäytymisen mahdollistaja, teidän avioliittonne kustannuksella ja se lienee yksi osasyy hänen juomiseensa. Mihin siihenkään et voi vaikuttaa, ellei hän itse halua siihen vaikuttaa muuten kuin hakemalla (teko)syitä juomiselleen.
Ja lopeta terapia, missä kuuntelet koottuja selityksiä. Ketä tahansa masentaisi. Vuosi mennyt. Jos ei muutosta niin käy vaikka eroterapia sen sijaan.
Lapset tulee aina ensin. Sitten oma terveys ja työ. Vasta tämän jälkeen muut kuviot. Et kerro juotko itse. Toivottavasti et. Jos tulee ikävä juovaa ja suuttunutta naista, niin eiköhän sellaisen voi palkata päiväksi muistuttamaan miksi erohakumus laitettiin vireille. Tee tilaus silloin kun lapset ovat äidillä hoidossaan. Mikä siinä masentaa, että virheen tekee? Kaikki tekee. Älä jää sen päälle makaamaan. Hanki työ ja harrastus.
Jos kirjoittaja olisi nainen kaikki sanoisivat et jätä se paska.
Tee avioehto (jollei sitä ole)
Avioero vireille
Ymmärrys siitä ettei toista voi pelastaa.
Jos mahdollista niin yhteinen koti myyntiin ja uusi alku muualla
En tiedä onko ongelmasi niinkään vaimosi suku, vaan ennemminkin itse vaimo. Et pysty opettaa vaimollesi rajojen pitoa, sillä vaikuttaa että hän viihtyy sukunsa seurassa, eikä heillä ehkä ole edes tapana toimia kuten sinulla.
Toivottavasti teillä on avioehtosopimus. Uskon että voit paremmin eron jälkeen, sillä alkoholistin puolison osa on raskas. Kerrot masentuneesi ja ehkä ajattelet sen johtuvan vaimosi suvun aiheuttamista ongelmista. Pääset heistä siinä samalla kun eroat vaimostasi. Kuulostaa tylyltä, mutta kirjoituksesi perusteella ehdotan eroa.
Olen itse elänyt monta vuotta juopon vaimona, joten tiedän jotain aiheesta. Enää en moista katselisi. Vaikka mies kävi töissä, alkoholiongelma vaikutti todella paljon kaikkeen. Kun oli vielä pieniä lapsia, eikä toinen iltaisin/vkl koskaan ajokunnossa, kannoin vastuun kaikesta käytännössä yksin. Masennuin. Ero ja terapia toi helpotuksen ja palautti voimat.
Kauhean surullista. Ei toista voi pelastaa. Miten lapset tästä kärsivät, kun äiti on epäluotettava alkoholisti? Lasten ja oman toipumisesi kannalta sanoisin, että ei kannata yrittää jatkaa. Sukulaiset kannattaa blokata tyystin.