Missä menee raja siinä, että otetaan joskus vähän rennommin ja siinä, että lasten hyvinvointia laiminlyödään oman viitsimättömyyden takia?

Sitä pohtii tämä äiti, jota odotti kotona viikonloppureissun jälkeen ikävä yllätys:

”Miksi isä saa pärjätä helpommalla? Äidin tehtävä kotona on huolehtia ravitseva ruokailu, vaatehuolto, pesut ja rasvaukset, huolehtia liikunnat ja ulkoilut, muistaa lasten kaverit, kekkerit ja synttärit, tarhan ja koulun teemapäivät, urheiluvälineet, huolehtia koko perheen kalenteri että arki rullaa. Vaikka kävisi itsekin töissä.

Mutta entäs kun tulee se ihana viikonloppu, jolloin äidilläkin on lomaa: viikonloppureissu toiselle paikkakunnalle! Kyseessä on koulutus, mutta kuitenkin on jonku muun laittamat ruuat, lakanat ja jopa sauna. Ja ulos pääsee ihan ilman että tarvii sanoa kenellekään mitään. Ai että!

Kotiinpaluu on kuitenkin aina edessä, ja kotona selviää mitä viikonloppuna on tehty…

Lapset ovat syöneet pelkkiä eineksiä, eikä nyt puhuta mistään niistä hyvistäkin vaihtoehdoista vaan ihan pizzasta, pullasta ja hodareista. Miehen mielestä ruuanlaitto on liian vaikeaa!

Lasten hiukset on kampaamatta useammalta päivältä, kun miehen mielestä se on täysin turhaa työtä. Sanopa se turhuus pitkät kiharat omaavalle tytölle, joka itkee kun monen päivän takkuja avataan. Ihokin on näköjään hoitamatta ja siten verille raavittu.

Viikonloppuna on kuulemma katottu telkkaria. Ei ole käyty kavereilla (naapurissa, osaavat ihan itse kun auttaa vaan ovelta ulos) eikä edes pihalla kauppa-autoiluja lukuunottamatta. Sunnuntai-iltana siis hypitään pitkin seiniä.

Miehen mielestä viikonloppu on mennyt hyvin, eikä hän ymmärrä miksi äitiä ottaa hieman hattuun. Yksi päivä ehkä voisi mennä rennomminkin, mutta arjen peruspilareista pitäisi molempien vanhempien huolehtia yhtälailla.

Keskustelu miehen kanssa ei tuota mitään ahaa-elämyksiä hänelle…”

Nimim. Vi Ke

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Mitä mieltä sinä olet? Onko pikku relaaminen kaikille hyväksi? Vai meneekö rennosti ottaminen liian pitkälle, kun lapset eivät ulkoile ja syövät mitä sattuu? Osallistu keskusteluun kommenteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

11 vastausta artikkeliin “Äiti lähti lomalle, ja kuinkas sitten kävikään…”

  • Seksintappaja sanoo:

    Karmeetahan se on, jos aikunen äijänköriläs tarvii jonkun ”vääpelin” ohjeistamaan ja kouluttamaan kevyisiin kotitöihin/lapsenhoitoon… eikö se käy miehisen kunnian päälle? Että ei olla koskaan kasvettu pojasta mieheksi, vaan siirrytään oman äidin luota vaimo-äidin luokse nauttien palvelusta. Miehille on ylipäätään etuoikeus päästä lisääntymään, onhan se jo todettu, että jotkut miehet saavat paljon lapsia ja toiset eivät ollenkaan. Naisilla menis tasaisemmin. Eli kannattais arvostaa vähän enemmän sitä, että on päässyt siittämään niitä lapsia. JA kasvaa myös henkisesti aikuiseksi mieheksi. Se tappaa seksin ja parisuhteen, kun pitää äitinä olla aviomiehelle.

  • minna sanoo:

    Tuttu tapaus, että Äiti on viikonlopun pois, niin lopputulos tosiaankin näkyy tiskipöydällä. Vähän samanlainen tilanne oli joskus taannoin, kun olin tuollainen 5-6 luokkalainen ja piti hiihtää Lempäälään Lempoisten koululle ja takaisin Vesilahteen koululle sen jälkeen pääsi kotiin. Helpolla ruualla isän piti päästä, niin sehän oli hernekeitto ja hän oli sen itse tehnyt. Mutta tiskit hoidin minä ja ruokapöydän tyhjentämisen. Äitini oli sen päivän normaalisti töissä. Mutta on näitä kuullut ja nähnyt, kun äiti on viikonlopun pois, niin tiskipöytä on täysi. pyykit pesemättä ja lapset kulkee edelleen samalla pyjamalla kotona. Ottaahan se päähän kotiin tullessa, kun tilanteen näkee. Entäs jos Äiti olisi viikon pois kotoa, kuinkas kävisikikään.

  • irma77 sanoo:

    Niin. Kovin tutulta kuullostaa. Meillä se ei koskettanut pelkästään äidin poissaoloja, vaan joka kerta kun päästi/patisti miehen vaikka ostoksille lapsen kanssa, sieltä tultiin hesen pussit/munkkipussit/karkkipussit kainalossa pois. Sitä ei ensiksi tajua, minkälaisen vätyksen kanssa on lapset mennyt tekemään (ennen lapsia sitä kokattiin somasti ja käytiin ulkona, vauva-aikana äiti väänsi pilttisörsselit jne.) ja ensin sitä kuvittelee vaan että näytänpä mallia ja tuo oppii. Pikkuhiljaa kaikki vastuu kasautuu äidille. Sittenpä mies keksiikin, että väsyneen kypsän äidin kanssa ei enää kemiat pelaa ja etsii uuden naisen itselleen. Muuttaa sen luokse ja sittenpä uusi nainen hoitaakin jo lapsia. Hyvä puoli on se, ettei tartte olla huolissaan lasten perushoidosta kun ovat ”isällään”. Huono puoli on se, että jossain vaiheessa se uusi nainenkin kyllästyy. Sen jälkeen isäviikonloput ovat taas hesemättöä/pleikkaa/valvomista ja karkkia aamusta iltaan.

    Itse pärjään hienosti ilman sitä neljättä lasta.

  • Kaitsu10 sanoo:

    Olen hämmentynyt. Jos arki jaetaan normaalistikin niin miten näin voi olla ja käydä? Vai hoitaako vaimo koko pyörityksen normaalisti? Silloin ongelma taitaakin olla isompi eikä viikonloppureissuongelma.Jos mies osallistuu normaalin ihmisen tavoin ruuanlaittoon, pyykinpesuun, lasten ulkoiluun ja harrastuksiin niin kai yksi viikonloppu sujuu.

    Meillä mies hoitaa lapsia ja kotitöitä yhtä paljon ja yhtä hyvin kuin minäkin. Minun viikonkin pituiset työreissut eivät ole ongelma.

    Perhe-elämässänne kaivataan nyt todellakin keskustelua ja toimenpiteitä.

  • Ärsyyntynyt sanoo:

    Kuulostaa tutulta. Ja joskus kun pyydän että olepas kerrankin lasten kanssa itsekses ja keksikää kivaa tekemistä, niin lähtee välittömästi kyläilemään koko suvun! Miksi ei osaa olla omien lastensa kanssa kotona ihan keskenään? Miksi pitää mennä jonnekin missä joku muu vahtii kersat? Ei vaan ymmärrä..ja just tuo, et mäkkäriin heti, kun ”en keksinyt mitä laittaa ruuaksi”’ se on vaan niin helppoa…

  • Lopen uupunut sanoo:

    Juurikin näin!! Ai että on ihan kuin minun kirjoittamani. Itse v.loppuisin työskentelevänä ja opiskelureissuja tekevänä v****aa aivan suunnattomasti tulla sotkuiseen kotiin kun vastassa on yöpuvussa kulkevat, takkutukkaiset, seinille hyppivät ja kaikkea roskapaskaa syöneet ipanat ja sohvalla makaava ukko!! Arrrghhh!! Sitten saa taas vääntää joka asiasta ja hoitaa kaiken ja ihanaa on myös käyttää lapset hammaslääkärissä ja neuvolassa ja kuulla rei’istä ja ylipainosta ja ties mistä mutta sehän johtunee vaan siitä että minäkin olen huono äiti 😁

  • Sisko sanoo:

    Lasten kasvatus alunperin on molempien vanhempien homma. Jos se on sälytetty toiselle, ei se viikonlopun hengähdystauko tosiaan tuo autuutta. On totta ettei haittaa välillä syödä einestä tai pelata ympäripyöreää päivää, koska sitten sekään ei ole ”kielletty hedelmä”. Kysyisin vaan, että miksi se on vain sen toisen oikeus?
    Miksi toinen asettaa rajat ja toinen rikkoo niitä? Miksei voi pitää tiettyä tasoa ja molemmat lipsua siitä?

  • Exähän siitä tuli muutenkin sanoo:

    Tästä muistui mieleeni, kun exä aikoinaan hoiti kahta omaa ja yhtä ystäväni lasta päivän ajan. Omat olivat koko päivän yöpuvuissa ja koko jengi oli ollut telkkarin edessä roskaa syöden. Ai että syletti. Muulloin oli tärkeää tehdä luontoretkiä ja ulkoilla. Ei muksujen terveys yhteen päivään kaadu mutta se välinpitämättömyys riepoi. Ja ystäväni luotti, että jättää omansa hoitoon ei säilytykseen.

  • Rentoa menoa välillä sanoo:

    Eiköhän nyt ole äidillä nuttura liian tiukalla. Ei kukaan sairastu eikä kuole jos muutama päivä syödään pizzaa ja hodareita. Miehen osallistuminen kotitöihin olisi pitänyt alkaa vaatia paljon aikaisemmin. Etteivät vaan lapset olisi nauttineet kun vääpeli oli poissa.

    • Masa sanoo:

      Juuri näin.

      • Nimetön sanoo:

        Ei mielestäni miestä tarvitse vaatia ”suorittamaan” arkea, itselläni 2 lasta, ja exä ei koskaan osallistunut lasten hoitoon, enkä sitä vaatinut, koska mielestäni kummankin pitää osallistua omasta tahdosta, ei vaatimalla, no tuloksena oli se, että lapset tietenkin myös olivat(ovat) läheisempiä minun kanssa. Kaikenlaiset isien patistamiset kotihommiin on väärin, ei siinä tarvitse kun omaaloitteellisuutta.