ADHD-nuori vie perheemme voimat – apua!
Huono Äiti sai nepsy-perheen äidiltä avautumisen:
”Olemme viisi henkinen ydinperhe. Vanhin ja haastavin lapsistamme on 15-vuotias poika. Hän sai ADHD-diagnoosin aloittaessaan koulun. Erityisen haastavia aikoja on eletty hänen kanssaan n kuusi vuotta ja tuntuu että aina vain hullummaksi menee. Koulussa sujuu Ok, mutta poika ajaa meidät muut perheenjäsenet aivan loppuun. Kiusaa sisaruksiaan, suuttuessaan heittelee huonekaluja, hakkaa nyrkillä seiniä, rikkoo laseja, hakkaa elintarvikkeita rikki esim maitopurkin pöytää vasten, huutaa sen mikä kurkusta lähtee, uhkailee, haukkuu,tuuppii, sylkee päin. Ja tätä rumbaa jatkuu joka ikäisenä viikonpäivä, aamusta iltaan.
Hänellä on lääkitys, joka auttaa muutaman tunnin. Olemme käyneet viikkoja kestäneessä perhevalmennuksessa/
Voimat pojan kanssa alkaa olemaan totaalisen loppu, pelkään että en ole kohta edes työkykyinen. Puolisoni kanssa emme ole pääseet yli vuoteen kahden viettämään iltaa/yötä ilman lapsia. Kaksi kesääkin jo mennyt ilman yhteistä parisuhdeaikaa. Sanomattakin selvää, että tämä uuvuttava tilanne ei ainakaan paranna parisuhdetta. Meillä on sukulaisia, mutta he eivät asu samalla paikkakunnalla, enkä oleta heidän jaksavan hoitaa lapsiamme. Mistä meille apua? Mitä pojan kanssa pitäisi tehdä?”
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 24 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Tuttavaperheessä myös nepsy-lapsi. Kävivät toiveikkaana perheneuvolassa, mutta sieltä puuttui osaaminen. Olivat vain sanoneet, että annamme puheenvuoron teille, kun emme tunne tätä sairautta. Eivät ottaneet myöskään selvää eivätkä kommentoineet tai ohjanneet mitenkään. Kolmannen kerran jälkeen perhe ei enää mennyt sinne. Osaaminen ja työn laatu pitäisi alalla olla kunnossa. Resurssipulassa vaikka minkälaista henkilökuntaa.
”Perheterapiaa ei ole ollut voimia aloittaa. Se olisi varmasti hyvä, mutta tuntuu loukkaavalta koska olemme puolison kanssa mielestämme yrittäneet kaikkemme vanhempana.”
Siis perheterapiako tuntuu loukkaavalta? Sen ei ole tarkoitus olla loukkaava, vaan auttaa teitä tutkituilla menetelmillä. Vaikka tuntuu siltä, että olette yrittäneet kaikkenne, voi ammattilaisilta saada sellaisia neuvoja, joita ette ole tulleet ajatelleeksi, tai parantaa jo olemassa olevia taitoja. On mahdollista, ettei kyse ole ADHD:sta ja lapsella on tunnesäätelyn kanssa ongelmia. Miten olette opettaneet hänelle tunnetaitoja? Suosittelen joka tapauksessa vahvasti harkitsemaan perheterapian aloittamista.