Lempilapsi, minullako? Ei tietenkään, kohtelen kaikkia tasapuolisesti! Vai uskallatko tunnustaa?

Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa 74% äideistä sanoi, että heillä on lempilapsi. Jos se ei näy mitenkään, niin eipä kai siinä mitään. Varsinkin se, että joku lapsista tuntuu vaihdellen kaikkein läheisimmältä tai ihanimmalta, on ihan odotettavissakin.

Mutta selkeästi eriarvoistava kohtelu on lapselle vahingollista, ja voi aiheuttaa ongelmia vielä aikuisenakin. Se tunne, että oma äiti pitää vähemmän kuin muista lapsista, vaikuttaa muihinkin ihmissuhteisiin.

Varmasti kaikki muutkin pitävät vähemmän, jos kerran jopa oma äiti? Lapsena ei ymmärrä, että epäoikeudenmukainen kohtelu on väärin, vaan pitää sitä asiaankuuluvana.

Vanhempien sukupolvien keskuudessa oli ok sanoa, jos itsellä oli lempilapsi. Nykyisin aihe on melko lailla tabu, eikä sitä ehkä edes uskalla itselleen myöntää. Kuitenkin, jos asian tunnistaa ja tunnustaa itselleen, on helpompi toimia lasten kanssa tasapuolisesti.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia