”Valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun.” Siinä lause, jonka työtön tottuu kuulemaan. Mikäli hän saa mitään vastausta kymmeniin lähettämiinsä työhakemuksiin.

Työttömyys murentaa itsetunnon ja ahdistaa. Se pienentää elämänpiiriä, köyhdyttää ja masentaa. Tältä tuntuu, kun töitä ei saa, koska ei ole työkokemusta, ja työkokemusta ei saa, koska ei saa töitä:

”Katson tilini saldoa. Katson uudelleen. Ei, se ei näytä senttiäkään enempää kuin viisi minuuttia sitten. Haaveilen, että vaikkapa yllätyksellinen Keno-voitto olisi rapsahtanut tilille. Lapsellista.

Samalla vaivun yhä syvempään epätoivoon ja ahdistukseen. Samalla haluan töihin yhä palavammin. Haluan oppia uutta, kehittyä ammatillisesti. Haluan uusia haasteita ja soveltaa kaikkea koulussa ja työelämässä oppimaani. En halua katkeroitua ja luovuttaa.

Työttömyys. Se ei ole vain rahan puutetta. Se on jäämistä verkostojen ulkopuolelle. Se on juuttumista neljän seinän sisälle, epätoivoa, huonommuuden tunnetta.

Päiviin mahtuu kuitenkin myös toivon kipinää – aina kun kirjoitan uutta työhakemusta, ajattelen, olisiko nyt minun vuoroni. Mutta ei. Valitettavasti valintamme ei tällä(kään) kertaa kohdistunut sinuun. Ai, eikö ”ei kiitos” viestimme tullutkaan sinulle? Pahoittelumme.


Kuva Maique Madeira, ylin kuva Kelly Sikkema.

Ei ole kyse koulutuksen puutteesta. Olen korkeasti koulutettu ja opiskelen tälläkin hetkellä. Minulla on monipuolista työkokemusta eri toimialoilta ja juuri olin vajaan vuoden määräaikaisessa työsuhteessa. Mutta minulla ei ole riittävästi työkokemusta juuri niistä tehtävistä, joista olen kiinnostunut ja joissa haluan rakentaa tulevaisuudessa urani. Ei auta, vaikka olisit kuinka innostunut, motivoitunut – tai koulutettu, aina on joku kokeneempi, joka saa paikan.

Eikä sitä työkokemusta saa ellei pääse töihin. Yhtälö on selvä. Miksi työnantajat eivät anna mahdollisuutta myös vähemmän työkokemusta omaaville? Olen kaikesta huolimatta toiveikas enkä luovuta. Ehkä jonain päivänä jokin yritys näkee minussa huiman potentiaalin kehittyä HR-ammattilaiseksi, haluan sitä enemmän kuin mitään muuta!”

Nimim. Töitä kiitos!

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

6 vastausta artikkeliin “Voi kunpa pääsisin töihin!”

  • Malla sanoo:

    Samassa veneessä ollaan, yli kymmenen vuoden asiantuntijakokemus, mutta en kelpaa kenellekään. Olen hakenut osaamistani vastaavia ja vastaamattomia paikkoja. Itselleni sopiviin en ole päässyt edes haastatteluun ja niistä alempitasoisita ei edes lähetetä ei kiitos -viestejä, koska eivät usko minun olevan tosissani homman suhteen. Toisin sanoen, maistereita ei oteta edes puhelinmyyjiksi.
    No, jotka kuvittelevat, että se ”huonompikin” työ löytyy tosta vaan, eivät ole olleet työttöminä. Joten heidän huutelunsa voi unohtaa samantien. Tyhjät kannut kolisevat eniten.
    Vuodessa lähettänyt yli sata hakemusta, toistaiseksi kolme haastattelua. Mutta näillä mennään, kunnes lottovoitto napsahtaa…

    • vali vali sanoo:

      Toistan edelleen, että vastasin suoraan aloittajan tekstiin. En puhu työttömyydestä yleensä.

      Todella tyhjät kannut kolisee eniten silloin kun ne huutelee tsemppausviestejä toisilleen ja kannustaa kurjuuteen ja uhriutumiseen. Mutta ihan miten itse tahdotte.

  • vali vali sanoo:

    Haluat epätoivoisesti päästä töihin. Hienoa! Kirjoitat, että sinulla on runsaasti työkokemusta mutta ei töihin, joita haluat. Sinullahan on siis itselläsi mahdollisuus valita. Ei ole pakko istua kotona kärsimässä. Ota työpaikka vastaan ja koita työn sisällä päästä niihin hommiin, joita haluat tehdä. Tai ole ”huonommassa” työssä ja etsi samalla töitä alalta, jota haluat tehdä. Vaidat sitten kun nappaa

    • toinen työtön sanoo:

      Itsekin olen työtön ja minulla on hyvä työkokemus. Kehuipa joku jopa, että minun CV on parhaita mitä on nähnyt. Olen käynyt kymmenissä haastatteluissa, mutta aina olen toinen tai kolmas. Ottaisin minkä tahansa paikan vastaan, joka edes vähän liippaisi koulutustani. En usko, että aloittajakaan olisi yhdestäkään paikasta kieltäytynyt. Niitä töitä ei vain ole. Se on helppoa arvostella sieltä vakituisesta paikasta, jossa on turvattuna ollut jo 30v. Oli minullakin vakituinen paikka, se päättyi 8v jälkeen YT-neuvotteluihin…

      • vali vali sanoo:

        Kuka täällä on sanonut, että on ollut vakkarityöpaikka yli 30 vuotta? En ainakaan minä.

        Kirjoitin suoraan aloittajan tekstiin perustuen. Hänellä on koulutusta ja runsaasti kokemusta eri töistä mutta ei juuri siltä alalta, jonne haluaa. Silti suurin ongelma on olla työttömänä kunn muut pääsevät töihin. Hänkin pääsee todennäköisemmin töihin, jos ottaa edelleen vastaan niitä töitä, joita on jo tehnyt.
        Mielestäni se ei ole arvostelua, että neuvoo etsimään oman alan hommia samalla kun on ”huonommassa” duunissa. Työnantajatkin saattavat valita mielummin jo työllistyneen hakijan kuin sohvan pohjalla valittajan.

        Tsemppiä sulle työnhakuun!

  • Työkokemusta omaava sanoo:

    Pieni lohdutuksen sana (tai sitten ei)…pitkä työkokemuskaan ei aina auta.
    Olen aloittanut työurani 15-vuotiaana. Välillä opiskelin opistotason koulutuksen ja jatkoin töitä. Olin yrittäjä 11 vuotta. 25 vuotta työtä takana, koulutus ja ihan hyvät edellytykset mihin tahansa hommaan.
    Viime vuonna tein päätöksen lopettaa yrittäjänä ja vuoden aikana laitoin 68 työhakemusta. Saldona 5 haastattelua, yksi lyhytaikainen kiireaputyöpaikka (8työpäivää) ja sitten vihdoin tämän vuoden helmikuussa sain työpaikan, tosin määräaikaisen. Olen 40-vuotias ja edelleen etsin itselleni minun näköistä työpaikkaa. Toivotonta. Ja työkkärin sivut täynnä rekryfirmojen ilmoituksia, joista ei edes tiedä mihin yritykseen työntekijää hakevat. Joka paikkaan pitäisi erikseen soittaa ja kysyä, että mikä työ ja mikä firma. Tietysti eihän työttömällä muutakaan tekemistä ole… Mutta eniten harmittaa rekryfirmojen välistä vetämä raha!