Harvasta asiasta syyllistetään vanhempia, ja erityisesti äitejä, niin paljon kuin puhelimen ja sosiaalisen median käytöstä. Siitä on oikein tehty valistuskampanjoitakin, joissa puhelimen käyttö on rinnastettu väkivaltaan. Se on tietenkin liioittelua ja turhaa syyllistämistä.

Vanhemmat ja kyllä, myös äidit, saavat käyttää kännykkää ja roikkua somessa myös silloin kun he ovat lastensa kanssa. Keneltäkään ei voi vaatia 100 % läsnäoloa joka ikinen hetki. Eikä sitä, että äiti on koko ajan läsnä ja vastaamassa lapsensa kaikkiin haluihin ole ikinä ennen vaaditukaan. Se on nykyajan ilmiö, ja kännykkä somesovelluksineen erinomaisen hyvä syntipukki.

Mutta siitä huolimatta että äideillä on oikeus räplätä puhelintaan, voi puhelimen käyttö tuntua lapsesta ikävältä. Vuonna 2015 tehdyssä australialaistutkimuksessa 54 % lapsista sanoi, että heidän vanhempansa viettävät liikaa aikaa puhelimillaan. Vanhemmista 52 % oli samaa mieltä. 32 % lapsista sanoi, että vanhempien puhelimen käyttö, niin sometus kuin ihan puhelimessa puhuminenkin, aiheutti lapsille sellaisen olon, että he eivät ole tärkeitä. Todennäköisesti luvut olisivat nyt suuremmat, sillä käytämme puhelimia nykyään enemmän kuin vuonna 2015.

Psykologi Catherine Steiner-Adair haastatteli kirjaansa The Big Disconnect: Protecting Childhood and Family Relationships in the Digital Age varten 1000 lasta. Nämä lapset kertoivat, että vanhempien puhelimenkäyttö teki heistä surullisia, vihaisia, ärtyneitä ja yksinäisiä. Osa lapsista kertoi piilottaneensa vanhemman puhelimen, laittaneensa sen uuniin tai heittäneensä sen vessanpönttöön päästäkseen puhelimesta eroon.

BBC kertoi, että amerikkalainen opettaja oli antanut luokkansa lapsille tehtäväksi kirjoittaa keksinnöstä, jonka he toivoivat jääneen keksimättä. Neljä lasta 21 oppilaasta oli kirjoittanut älypuhelimista. ”Vihaan äitini puhelinta. Toivoisin, että hän ei olisi ikinä hankkinut sitä. Puhelimen käyttö voi olla tosi paha tapa. En pidä kännyköistä, koska vanhempani käyttävät niitä koko ajan.”, yksi oppilaista kirjoitti.


Kuva Adria Berrocal Forcada, ylin kuva Rob Hampson.

Puhelimen käytöstä ei pidä tehdä peikkoa. Sovelluksista voi olla myös yhteistä iloa lapsille ja vanhemmille. Mutta jos lapsi oireihtii vanhemman puhelimen käytöstä tai vanhemmalla itsellään on sellainen olo, että kännyä tulee räplättyä liikaa, vähentämistä kannattaa harkita. Tärkeämpää kuin paluu askeettiseen puhelinkäytökseen ja somettomuus, on tasapaino. Kunhan kohtaa lapsiaan aidosti ja on näille läsnä, sekä tekee muutakin kuin roikkuu somessa, ei puhelinta tarvitse roviolle viskata.

Näin vähennät puhelimen käyttöä:

– Pistä ilmoitukset pois päältä. Kun et näe vilkkuvaa valoa, kuule äänimerkkiä tai värinähälytystä, et tunne halua reagoida niihin.

– Säädä näytön värit harmaiksi. Ehkä puhelin näyttää vähemmän houkuttelevalta silloin?

– Siirrä aikaa vievät sovellukset pois aloitusnäytöltä, joten et avaa niitä mielijohteesta niin helpolla.

– Poista kaikki sosiaalisen median sovellukset puhelimesta, paitsi ne joilla viestit lasten kanssa. Huh! Mutta jos käytät vaikka Facebookia vain tietokoneella, palvelussa käyttämäsi aika vähenee selvästi.

– Tee kotiin kännykänkäyttösäännöt, jotka koskevat myös aikuisia. Ehkä kaikki jättävät puhelimet eteiseen tullessaan kotiin? Kenties puhelimet on kielletty kello 18 jälkeen? Ainakin ruokapöydästä ne kannattaa jättää pois.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “”Vihaan äidin puhelinta””

  • Ananas sanoo:

    Puhelimella hoidetaan nykyään kaikki, siellä on pankki, uutiset, kauppalistat, terveystiedot, työt sekä wilmat sun muut. Usein ne ystävät jotka itsekin elävät kiireistä lapsiperhe arkea ja heihin pidetään yhteyttä ja saadaan vertaistukea.
    Älypuhelin on kaikkiaan loistava keksintö ja helpottaa asioiden hoitoa. Mutta totta on että monella menee yli; kun facebook draama tai uuden instakuvan tykkäysten kyttäys sivuuttaa lapsen on syytä katsoa peiliin ja miettiä mitä omalle someriippuvuudelle voisi tehdä.