Kyllä entisaikaan osattiin kasvattaa lapsia! Nykylapset elävät kuin pellossa, ilman mitään kuria! Siitä ei seuraa kuin huonoa!

Noh…osassa entisajan kasvatusneuvoja on puolensa. Käytöstavat ja muiden ihmisten kunnioitus on syytä jokaisen lapsen oppia vielä nykyaikanakin. Mutta sitten on paljon kasvatussääntöjä, jotka ovat auttamatta vanhentuneita. Ennen asiat olivat toisin, ja kasvatusneuvot sitä kautta ymmärrettäviä. Mutta kun asiat muuttuvat, on ihan turha vaatia lapsilta sellaista käytöstä, mikä oli tärkeää joskus 70 vuotta sitten.

Esimerkiksi näistä kasvatusneuvoista voisi jo luopua:

Älä leiki ruoalla!

Ennen ruokaa kunnioitettiin enemmän kuin nykyään, ja se oli hyvä asia. Nykyäänkään ei pitäisi suhtautua välinpitämättömästi siihen, että meillä on ruokaa lautasillamme. Mutta ketä se oikeasti haittaa, jos lapsi syö paahtoleipäänsä naaman? Ehkä sitä voisi ihan tarjoilla lapselle leivän, jossa vihannekset on aseteltu kasvojen muotoon?

Eri asia on sitten, jos lapsi mössää maidot ja ruoat sekaisin niin että muilta menee ruokahalu, tai ei osaa käyttäytyä juhlissa tai ravintolassa. Mutta pieni hassuttelu ja leikkisyys ei todellakaan ole pahasta, päinvastoin!

Syö lautanen tyhjäksi!

Tämäkin kasvatusneuvo pohjautuu samaan ajatukseen siitä, että ruoka on arvokasta eikä sitä saa haaskata. Nykyisin heitämme ruokaa ihan hirveästi roskiin, ja se on epäekologisuuden lisäksi huonoa käytöstä. Mutta lapsen itsemääräämisoikeutta ja kylläisyyden tunnetta pitää kunnioittaa. Anna ennemmin liian pieni annos ja sitten lisää ruokaa kuin täysi lautanen, joka on pakko tyhjentää. Pahimmillaan syömään pakottaminen johtaa vääristyneeseen suhteeseen ruokaan. On tärkeämpää, että lapsi oppii syömään terveellisesti kuin syömään väkisin kaiken.


Kuva Anna Kolosyuk, ylin kuva Josh Calabrese.

Pojat eivät itke!

Pojat itkevät, ja saavat itkeä. Miehet itkevät, ja saavat itkeä. Miehillä ja pojilla on ihan yhtä lailla tunteita kuin naisilla ja tytöillä, ja heillä on ihan yhtäläinen oikeus näyttää niitä. Jos poikien ei anneta tuntea ja ilmaista kaikkia tunteitaan, siitä kärsivät ihan kaikki sukupuolesta riippumatta.

Lapset saavat näkyä mutta eivät kuulua!

On tilanteita, joissa on osattava olla hiljaa. Joka paikassa ei voi pitää pahempaa metakkaa kuin mölyapina. Mutta oletusarvoisesti lasten ei tarvitse olla hiljaa. Nauraa saa, iloita saa ja itkeäkin saa. Sitä paitsi lapset täytyy myös opettaa keskustelemaan, tai elämästä tulee turhan hankalaa.

Kunnioita vanhoja ihmisiä!

Kaikkiin ihmisiin on syytä suhtautua kunnioittavasti. Iästä, asemasta ja muista seikoista riippumatta. Jos taas joku menettää kunnioituksen omalla käytöksellään, ei siinä auta se, että ikää sattuu jo olemaan. Vanhemmilta ihmisiltä voi oppia paljon, ja lasten on hyvä ymmärtää, että iän myötä monesti on karttunut myös viisautta. Silti ketä tahansa aikuista ei tarvitse kunnioittaa ja totella, jos aikuinen ei sitä ansaitse.

Lähde.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

3 vastausta artikkeliin “Vanhempi, ethän enää noudata näitä kasvatusneuvoja?!”

  • Mummi. sanoo:

    Hyviä kasvatus neuvoja! Kiitos niistä. Aina välillä on hyvä muistuttaa ihmisiä, myös aikuisia, että hyvä käytös on kaikkien oikeus, kunhan on joku joka huomaisi/jaksaisi neuvoa. Siitähän se usein riippuu, että ei tiedä.

  • Hanna-Kaisa sanoo:

    Näin erään pyörätuoliin joutuneen vanhuksen kanssa työskentelevänä olen eri mieltä! Vanhempia ihmisiä pitää kunnioittaa VAIKKA he käyttäytyisivät epäkohteliaasti jopa töykeast, he eivät aina voi asialle mitään. On kipuja ja vaivoja, olo huono ja vaikea jaksaa, niin sitten ulosanti voi olla töksäyttelevää.. Tai on dementia , altzhaimer ym. ja silloin ihminen ei tietoisesti voi käyttäytymiselleen välttämättä mitään, mutta suodaan kuitenkin heillekin ihmisarvoinen loppuelämä. Lapsille voi opettaa, että on olemassa niin kivuliaita ihmisiä etteihän he jaksa tai pysty kommunikoimaan kovin ystävällisesti. Tai voi olla sairauksia joiden takia ihmisistä voi tulla epäystävällisiä.