Kyllä kaksi lasta menee siinä missä yksikin! Entäs kolme? Tai neljä?

Äideille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan on olemassa tietty lasten lukumäärä, joka stressaa kaikkein eniten. Arvaatko jo?

Rasauttelevin määrä lapsia on…kolme.

Tutkimuksen teetti Today-lehti vuonna 2013, ja siihen vastasi yli 7 000 amerikkalaisäitiä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että nimenomaan kolmen lapsen äidit kuormittuvat kaikkein eniten. Yksi tai kaksi lasta perheessä on vähemmän stressaavaa kuin kolme, ja jos jälkeläisiä on neljä tai enemmän, taas helpottaa.


Kuva Carolina Heza.

Kun äideiltä kysyttiin, kuinka stressaantuneiksi he kokivat itsensä asteikolla 1-10, oli keskimääräinen vastaus 8,5. Aijai. Mutta eipä yllätä.

Äitejä stressasi ihan perusjutut, työn ja perheen välillä tasapainottelu, raha-asiat ja se, että puoliso tuntui ennemmin lapselta hänkin kuin tasavertaiselta kumppanilta. Valtava määrä stressistä johtui siitä, että äidit olivat itselleen niin ankaria.

Mutta miksi juuri kolme lasta on stressaavin lukumäärä? Miksi stressi ei kasva lasten lukumäärän myötä, vaan helpottaa taas neljännen kohdalla?


Kuva Thought Catalog.

Ehkä siksi, että siirtymä kahdesta kolmeen lapseen on niin mullistava. ”Stressasin jo siitä, että yhtäkkiä minulla ei enää ollutkaan tarpeeksi käsiä pitämään joka lasta kädestä kun ylitimme suojatien”, äiti kertoo Today-lehden jutussa.

Jutun mukaan äidit kokevat, että lapsien lukumäärän kasvaessa tottumus ja välinpitämättömyyskin valtaavat alaa. Jos lapsia on neljä tai enemmän, joka ikisestä asiasta ei enää voi huolehtia, ja se helpottaa stressiä. Parillinen määrä lapsia taas takaa jokaiselle leikkikaverin, parittomassa joukossa taas joku saattaa jäädä ulkopuoliseksi – ja hän vaatii sitten huomiota äidiltä.

Osansa stressiin saattaa tuoda myös asenteet. Kaksi lasta on normi, ja neljä tai enemmän antaa jo suurperheleiman nykyaikana. Kolme on siinä välissä, mikä aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi lomamatkoja varatessa. Kaikki on oletuksena mitoitettu kahdelle lapselle ja kahdelle aikuiselle, ja kun jatkuvasti arjessa toistuu kokemus siitä, että oma lapsiluku vaatii asioiden sumplimista erikseen, sekin stressaa.


Kuva Ben White.

Mikä äitejä stressaa?

– 46% mielestä puoliso aiheuttaa enemmän stressiä kuin lapset

– 72% äideistä stressaantuu siitä, että he ovat niin stressaantuneita

– 60% sanoo, että suurin stressin aiheuttaja on se, että aika ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen

– 60% koki, että tyttöjen kasvattaminen on stressaavampaa kuin poikien kasvattaminen

Mites teillä? Mikä määrä lapsia on ollut helpoin, mikä hankalin? Kerro kommenteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

5 vastausta artikkeliin “TÄMÄ MÄÄRÄ lapsia on kaikkein stressaavin!”

  • Nimetön sanoo:

    Kaksi tyttöä ja poika omia ja miehen poika neljäntenä. Vanhimmat (oma tyttö ja miehen poika) ovat 13v, oma toinen tyttö 11v ja junnu kohta 9v. Näiden kanssa ei tylsää tule. Oman lisästressinsä aiheuttaa tulosvastuullinen työ, uusiperheen asuminen kahdella paikkakunnalla (kotien välillä 65km) kotitilan asioista huolehtiminen ja lisäksi opiskelen. Täyttä elämää. Ja härän pallit! Itse hankittua, normaalia arkea. Naiset olemme moniosaajia. Omalla kohdallani ainoa taito joka puuttuu on EI:n sanominen. Se onkin nyt listalla vuoden 2019 taitoihin opettelusssa. Lapset on ihania. Ikävä on meillä suurin ristiriitojen aiheuttamien heti mustasukkaisuuden jälkeen. Lapset ovat myös jokainen erilaisia. Tähän sakkiin mahtuu lukihäiriöisiä, introvertti, ylienerginen (en sano ADHD, koska vihaan kaikkea lokerointia) ja yli-innostuva äiti. Huomaan usein istuvani neule kädessä sohvan syvyyksissä karjahdellen välillä OLKAA HILJAA! Ja sitten onkin jo joku sylissä kyöhnääntymässä. Liekkö ne ruuhkavuodet tms. Jäin miettimään vielä, että miks ihmeessä tätäkin nyt tässä kirjoitan. Ei syytä. Ehkä helpottaa päänsisäistä kaaosta. Tai sitten ihan vaan siksi, kun en koskaan kirjoittele mitään mielipiteitä mihinkään. Tai ihan vaan koska VOIN! Nautitaan lapsista, ei ne pitkin oo pieniä. 5 vuotta on taas hurahtanut luvattomalla vauhdilla. Ja kyllä; stressi kuuluu osana elämää, sen määrää pitää vaan osata itse säätää ja valita asioita sen mukaan mitä omat rajat kestää. Ja niitä valintoja pitää tehdä joka päivä. Ei pelkkiä lomia odotellessa. Ehkä tämä oli näin verokoulutuspäivän päätteeksi se miun valinta laskea omaa stressiä ja palautua tietotulvaähkystä. Aivot tarvitsee jumppaa ja myös lepoa.
    Yty

  • Merja sanoo:

    Olen aivan samaa mieltä, 3 lasta on stressaavampaa kuin 2. Lasten iso ikäero vaikuttaa tähän myös. Lomamatkat haastavia järjestää, 2 lapsen kanssa riittää tavallinen hotellihuone, nyt ei. Eniten koen hankalaksi ajanpuutteen, sitä aikaa haluaisi antaa tasapuolisesti kaikille. Mutta jutun vastaisesti pojat on ainakin toistaiseksi olleet hankalampia kasvattaa.

  • Onneli Winter/ Päikässä kässäätsä sanoo:

    Lapsiluku on se ”helppo” kaksi…. tai sitten ei kuitenkaan, ihan on ollut työntäyteiset vuodet. Stressiä tuo juuri se ”sullahan on ihanne, kaks lasta, tyttö ja poika”. Eiköhän ihanne ole juuri se lukumäärä mikä kaikilla on <3

    • Mummu sanoo:

      Mulla on se ihanne mutta tuplana eli 2 poikaa ja 2 tyttöä.Ovat syntyneet viiden ja puolen vuoden välein.Olen päässyt helpolla heidän kanssaan kun ei ole ollut koskaan mustasukkaisuutta uudesta vauvasta vaan päinvastoin olivai aina innoissaan.Olisin halunnut enemmänkin mutta luoja ei suonut.Itselläni ei ole sisaruksia.

  • Poppana sanoo:

    Itseäni stressaa eniten se, että lapsiluku jäi yhteen. Yhteiskunta olettaa, että lapsia on aina vähintään kaksi, ja kun niitä on ”vain” yksi, ajatellaan, että se taisi olla vahinko tai kysellään jatkuvasti milloin toinen tulee.