Poikani ei ole koskaan maistanut mustikkaa, vadelmaa eikä mansikkaa. Maistamattomien ruokien lista on muutenkin loputon. Karkkia, kakkua tai vaikkapa rusinoita poikani ei syö lainkaan! Hän ei käytännössä koskaan syö mitään lastenkutsujen pöydästä.

Lapsellani on todettu aistiyliherkkyys, josta tämä johtuu. Hän ei halua maistaa ruokia, jotka ovat epäilyttäviä eli saattaisivat maistua ja tuntua suussa oudolta. Enkä halua pakottaa häntä syömään ruokia jotka arveluttavat. Tottakai kaikkea olisi hyvä maistaa ja kannustamme siihen.

Poika syö kyllä riittävästi, kunnon ruokaa voi mennä kolmekin annosta. Riittävä ruoan määrä mietityttää siksi, että poika käytännössä juoksee joka paikkaan koko ajan ja muutenkin kiipeilee eli energian kulutus on posketonta!

Poika rakastaa kaikkein eniten hampurilaisia, hän söisi niitä vaikka joka ikinen päivä aamusta iltaan! Lisäksi hänelle maistuvat hodarit, kananugetit ja lihapullat. Lemppareita ovat myös itsetehdyt makaronilaatikko, jauhelihakastike/nakkikastike pastalla. Myös kana eri muodoissaan ja ihan pihvit maistuvat. Yhdessä vaiheessa poika ei syönyt mitään muuta kuin pihviä ja paljon!

Lihaa lapselle uppoaa, mutta kasvisruokien kohdalla pitää ennakkoluulojen takia hiukan jekuttaa. Hiilareiden syömiseenkin pitää kannustaa. Väite, että niitä syömällä kasvaa Hulkiksi, toimii aika usein!

Jossain asioissa kokeilunhalua riittää: Poikani on syönyt kiinalaista, thaimaalaista, intialaista ja nepalilaista. Lisäksi hyvin hänelle uppoavat pizza ja kebab. Makeista herkuista lapsi kelpuuttaa pikkupullan ja satunnaisesti suklaan tai vaniljajäätelöpuikon.

Ylin kuva Erol Ahmed.

Kaikki yhtään haastavampi ruoka pitää pilkkoa pieniin paloihin. Nyt varotaan myös heiluvaa ylähammasta, jonka poika ei haluaisi koskaan irtoavan.

Aistiyliherkän lapsen kanssa pitää keskittyä siihen, että lapsi saa syödyksi tarpeeksi ruokaa ja tarpeeksi monipuolisesti. Tässä vaiheessa en voi ideologisoida ruokaa. Vanhempana hän voi sitten itse tehdä eettiset ratkaisunsa ruoan suhteen.

Toki kaikki olisi helpompaa, jos poikani olisi kaikkiruokainen mutta pitäähän elämässä olla haasteita!

Nimim. Huono isä

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

11 vastausta artikkeliin “Tällaista on aistiyliherkän lapsen ruokailu”

  • Huolestunut äiti sanoo:

    Wau! Poikasi syö tosi hyvin, syytä olla ylpeä hänen rohkeudestaan ruokien suhteen. Omani ei syö kuin makaronilaatikkoa, kaupan lihapullia(omatekemät ei kelpaa), maksalaatikkoa ja itse tehtyä porkkanasosekeittoa. Satunnaisesti kurkku ja tomaatti. Leipä menee välillä mutta vain kaurapaahtis ja vain voita/margariinia päällä ei mitään muuta ja reunat otetaan pois. Onneksi tykkää jogurtista ja hedelmistä. Annokset on kovin pieniä. Ei suostu maistelemaan uusia juttuja.
    Onneksi kuitenkin kasvaa omalla käyrällään ihan ok vaikka onkin kovin kovin laiha. Elän toivossa että jonain päivänä tämä helpottaa.

  • Äärimmäisen huolestunut äiti sanoo:

    Voi sentään…. Jos lapseni söisi vaikka yhtä ruoka-ainetta noista kirjoituksessa luetelluista, antaisin vaikka amputoida yhden raajani. Nimimerkillä ”lapseni syö vain puolikkaan näkkileivän päivässä”

  • Nina sanoo:

    Tässähän lapsi syö paljon erilaisia ruokia. Nopeasti kuulostaa ihan normaalilta lapselta. Meillä ei todellakaan ole noin laajaa kirjoa aistiyliherkän lapsen kanssa. Olisin onnellinen, jos tilanne olisi kirjoituksen mukainen.

  • Eve sanoo:

    Miten lapsen aistiyliherkkyys todetaan?

  • Hilda sanoo:

    Ja ongelma oli? Meidän aistiyliherkkä syö yhdellä kädellä laskettavan määrän erilaisia ruokia. Luovuus ei auta, ruoka tuntuu suussa yksinkertaisesti pahalta. Luojan kiitos lapsi syö vauvoille tarkoitettua hedelmäsosetta johon saan sekoitettua sekaan lääkärin määräämää lisäravinnetta (ns. letkuruokaa). Muuten joutuisimme sairaalahoitoon.
    Kirjoittaja voi siis olla onnellinen että aistiyliherkkyydestä huolimatta hänen lapsensa syö jopa etnisiä ruokia! Minä voin vain unelmoida moisesta.

  • Äiti kokki dieettikokki sanoo:

    Puhut riittävästä ruoasta ja jopa kolme annosta menee. Aikamoinen määrä ruokaa. Jos noin laajasti syö myös etnisiä ruokia joissa on paljon vihanneksia,sekä marjoja, sekä kertomasi repertuaari ruuan suhteen on noin suuri, missäköhän tuo yliherkkyys näkyy?

  • Äiti pohjoisesta sanoo:

    Missä tässä oli se ongelma? Lapsihan syö tosi hyvin! Minun neljävuotias ei syö muuta kuin makaroonia, makkaraa ja pottumuusia. Eikä ole aistiyliherkkä.

  • Poola sanoo:

    Lapsesihan syö paljon erilaisia ruokia. T. Aistiyliherkän äiti

  • Anna sanoo:

    Hienosti kirjoitettu ja niin tuttua! Meillä on nyt 5. luokkalaisen pojan kanssa ongelmana se, että koska useimmiten hän ei uskalla syödä koulussa (samaisesta syystä kuin ”Huonon isän” kirjoituksessa), niin energiat loppuvat puolenpäivän maissa. Nyt käymme taistelua koulun kanssa, miten ratkaisemme tilanteen (voiko hän tuoda oman ruoan kouluun vai mikä olisi ratkaisu). Lapsi itse kärsii paljon tilanteesta. Toivottavasti iän karttuessa tilanne helpottuu.

    • Äiti kokki dieettikokki sanoo:

      Eihän heillä olllut huolta syödyn ruuan määrästä:)

    • Hylje-emo sanoo:

      Meille on annettu lupa ottaa pähkinäpussi tai vastaava välipala mukaan, koska poika ei syö koulussa. Tai syö vain pyörykkäpäivinä. Maistaa kyllä pikkuriikkisen jos ope seisoo vieressä vahtimassa. Kotona syö siskonmakkarakeittoa ja muussia ja lihapullaa ja kurkkua ja paparikaa ja lopun aikaa elää leivällä.