Keisarileikkaus (lat. sectio caesarea, engl. cesarean section, saks. Kaiserschnitt, ruots. kejsarsnitt) eli sektio on leikkaus, jossa sikiö otetaan vatsanpeitteiden ja kohdun seinämän läpi tehdystä leikkaushaavasta ulos kohdusta.

Kauhean kliinistä.

Kyseessä on kuitenkin ainutlaatuinen tilanne: synnytys ja syntymä. Vaikka kyseessä on lääketieteellinen leikkausoperaatio, kyseessä on paljon muuta kuin pelkkä operaatio.

Monet äidit kokevat, että keisarileikkaus tai sektio ei kuvaa sitä kokemusta mikä heillä oikeasti on ollut. Sitä syntymän ihmettä, joka tilanne väistämättä on, olkoonkin että se tapahtuisi leikkaussalissa.

Siksi englanniksi onkin alettu käyttämään termiä belly birth, vatsa- tai masusynnytys. Sillä on merkitystä miksi asioita kutsutaan. Jos sektioon viitataan sanalla sektio, sitä pidetään eri asiana kuin synnytystä. Monesti vähempiarvoisenakin.

Monille naisille sektio on pettymys, ja yksi syy siihen on juuri tämä asenne. Kyseessä on leikkaus, johon sekä äiti että lapsi ovat melko osattomia. Vähän kuin se ei olisi edes tapahtunut heille. Vain aktiivisesti itse ulos ponnistettu vauva olisi ”oikein” synnytetty vauva. Vaikka näitä ajatuksia ei edes uskoisi itse, etäännyttävä sektio- tai keisarileikkaus-termi pitää yllä sitä ajattelua että on olemssa synnytys ja sitten on se leikkausjuttu minkä kohteeksi äiti joutuu.

Sen sijaan termi masusynnytys sisältää sanan synnytys, jolloin koko asiasta tulee konkreettisempi ja äidin ja lapsen roolista aktiivisempi.

Suomeksi tietysti voi käyttää pelkästään termiä synnytys. Mitä sillä on väliä tapahtuiko se leikkaus- vai synnytyssalissa?

P.S. Miksi keisarileikkaus on juuri keisarileikkaus? Kysy.fi kertoo, että nimityksen alkuperää ei ole pystytty selvittämään, mutta syitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

– Roomalainen laki lex caesarea, jonka mukaan raskauden loppuaikana kuolleelle naiselle on tehtävä kohdunavaus lapsen pelastamiseksi.

– Caesarea tulisi latinan leikkaamista tarkoittavasta verbistä caedere.

Kuva Patricia Prudente.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

4 vastausta artikkeliin “Syntyykö masu-asukki masusynnytyksellä?”

  • Ansku sanoo:

    Olen myös kaikki kolme muksuani tehnyt sektiolla keskimmäisen kohdalla olisin halunnut kokeilla, Alatie synnytystä mutta ei vaan poika mahtunut tulemaan niin varattiin aika leikkaukseen, esikoinen ja nuorin hätäsektiolla. Joskus harmittaa ku en kokenut sitä niin sanottua oikeaa synnytystä mutta kaikki kruunas kun sain olla kummipoikani synnytyksessä mukana.

  • Kolme tervettä lasta sanoo:

    Olen saanut kolme ihanaa lasta ja kaikki ovat syntynyneet kiireellisellä sektiolla. Kahta ensimmäistä yritin synnyttää alateitse maailmaan, vaan luonto päätti toisin. Kolmas piti olla suunniteltu sektio, mutta päädyttiin kuitenkin tekemään päivystyksellisesti sektio raskausviikolla 34. Ei synnytyksiä voi suunnitella, kaikki ei vaan aina mene kuten ”pitäisi”. Toisen vauvan kohdalla, kun minua siirrettiin synnytyssalista leikkaussaliin, kätilö totesi minun olevan luonnollisesti huono synnyttäjä. Olen myös saanut toiselta äidiltä myös kuulla, että ”Sä et ole sitten koskaan synnyttänyt”, kun olin kertonut lasteni syntymistä. Tuntui pahalta ja tuntuu vieläkin. Ihan oikeita synnytyksiä olivat. Riskittömiä eivät olleet. Enää en voi lapsia saada, leikkausarvet ja kohdun repeämä toisessa synnytyksessä ovat vaurioittaneet kohdun.

  • Sektiosynnyttäjä-äiti sanoo:

    Enpä ole ajatellut onko sektio ja synnytys synonyymeja kaikkien mielestä. Kyllä ne minulle on kun kummassakin synnytetään se lapsi tai lapset tähän maailmaan, sektiossa vaan isommalla porukalla (ja ikävä kyllä myös isommilla riskeillä).

    Synttäreitä juhlitaan kun on syntymäpäivä. Kutsukortissa ei kuitenkaan lue ”tervetuloa alatiesyntymäpäivilleni..” tai ”sektiosyntymäpäiville.” Sinä päivänä on vaan synnytty, tultu tähän maailmaan. Vertauskuvallisesti: Helsingistä Ouluun pääsee esim. omalla autolla, linja-autolla, junalla tai lentokoneella. Tai vaikka fillarilla. Ouluun päästyäsi lopputulos on kaikissa sama: olet perillä matkustustavasta riippumatta.

    Yhtä hyvin voisi kysyä miksi ns. ”normaalia” synnytystä ei voida kutsua yleisesti alatiesynnytykseksi, siinä missä leikkausta kutsutaan sektiosynnytykseksi?
    En välitä termeistä. ”Masusynnytys” on vaan vähän lapsellinen nimitys 😉

    Olen 40+ enkä vieläkään ymmärrä sitä selittelyn tarvetta mitä synnytystapaan tulee. Pääasia kai on itse syntymä ja paras mahdollinen lopputulos 🙂

    • Tuutti sanoo:

      Nyt veit sanat suustani! Ainut lapsemme syntyi suunnitellulla sektiolla, eikä se minulle ollut kovin kliininen tapahtuma vaan ihan oikea ja hyvin tunteellinen lapsen syntymä. Eikä kumpikaan synnytystapa ole oikeampi syntymä kuin toinen sillä kuten sanoit, lopputulos on sama. Minustakin sanat masuasukki ja masusynnytys kuuluvat paremminkin alle 10-vuotiaiden sanastoon. Miksi kaikelle pitää väkisin vääntää oma termi, eikö pelkkä synnytys riitä?