Tosi ystävä tukee aina. Ei pelkästään iloissa tai suruissa, tai vain arjessa, vaan aina.

Mutta miten kauan ystävän valitusta pitää sietää, missä kohtaa saa sanoa, että kerää ny ittes ja siirry eteenpäin?!

Mun ystäväni vatvoo joka kerran kun nähdään samoja asioita. Siis ihan samoja, viikkoja ja kuukausia ja lopulta vuosia.

Hän stalkkaa eksäänsä ja haukkuu tätä, vaikka erosta on jo kauan. Tarinoilla on aina kaksi puolta, ja vaikka kaveri olisikin oikeassa ja eksä pahis, jossain vaiheessa on pakko jatkaa elämää. Voiko siitä sanoa, että anna nyt jo olla, vai pitääkö kuunnella loputtomiin?

Aina pitäisi olla komppaamassa, että joojoo on se ihme tyyppi ja on tossa kuvassa varmaan piiloviesti sulle…vaikka oikeasti on sitä mieltä että kaveri tässä alkaa pöpimpi olla ja eksä sitä, eksä tätä -jutut tunkevat jo korvista!

Tää ystävä on ehkä muutenkin sen tyyppinen, että jää vellomaan suruihin. Toinen asia, mitä hän tavassamme vatvoo, on vanhempien ikääntyminen, sairastelu ja huono vointi. Surullista totta kai, mutta odotettavaa, kun vanhemmat ovat jo oikeasti vanhoja, eivätkä reippaita kuusikymppisiä…kyllä sen kanssa pitäis oppia elämään.

Pitääkö ystävän aina kompata toisen mielipiteitä ja tunteita, vai sanoa, että eksäsi oli paskiainen, mutta nyt sun on jo aika unohtaa hänet ja siirtyä eteenpäin? Tai nyökytellä sille, kun toinen suree vanhempiaan, vaikka on väistämätöntä että heidän kuntonsa vanhassa iässä heikkenee?

Ystäviltähän kaivataan pääasiassa tukea, ja se on ihan ok. Mutta saako myös sanoa epäsuosittuja tai kyseenalaistavia mielipiteitä?

Mitä ystävyydelle tapahtuu, jos sanoo että sinullakin oli oma osasi eroon, tai että vanhempasi ovat jo siinä iässä, että tuollaista käy?

Kumpi on lopulta parempi ystävä, se, joka pakottaa sinut hyväksymään totuuden, vai se, joka pelkästään hyssyttelee? Saako ystävälle puhua suoraan, ja onko parasta tukea lopulta se, että ei suostu myötäilemään?

Nimim. Riittäis jo!

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 1 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Yksi vastaus artikkeliin “Onko ystävää pakko jaksaa?”

  • Nimetön sanoo:

    Minullakin on kaveri, joka edelleen päivittelee exäänsä, ja sitä edeltävää exää 😀 Olen tuntenut hänet vasta pari vuotta, joten aluksi olin tosissani tukemassa häntä hänen vaikeassa elämäntilanteessaan. Nyt kuitenkin pari vuotta myöhemmin kaava edelleen toistuu, ja tästä ensimmäisestä exästä on jo siis vuosia aikaa. Jälkimmäisestä exästä noin 1,5 vuotta. Välillä edelleen tuen, mutta välillä koitan sanoa suoraan, että olisi jo aika unohtaa. Meillä on yhteinen harrastus, joten monesti koitan lähinnä harhauttaa häntä muihin ajatuksiin.

    Täytyy myöntää, että minulla oli kevyesti pokassa pitelemistä, kun tämä kaverini valitti meidän toisesta yhteisestä kaverista, kun hän vaan vatvoo sitä miesasiaansa.. (joka on siis kestänyt mx 4 kk, ei siis vielä vuosia).

    Kunnollista neuvoa minulla ei ole. Ikävä kyllä minun ja minun kaverini tapauksessa olemme ehkä vähän etääntyneet. Ja ihan vain siitä syystä, että en enää keksi mitään uutta sanottavaa tai pointtia hänen exiinsä. Hän käy terapiassa, mutta toistaiseksi en ole nähnyt siitä vielä suurta apua. Toisen ystävän kohdalla olen nähnyt merkittävän muutoksen terapian myötä, joten en vielä luovu toivosta tämänkään kohdalla. Jos siis mahdollista koita saada ystäväsi terapiaan, ja anna ammattilaisen hoitaa ne ikävät asiat, sinä voit olla vain tukena. Hyvässä tapauksessa hän saa hyvän terapeutin, ja hän saa kokea todellisen muutoksen parempaan.