Lapsilla on omat huoneet tai vähintään yhteisessä huoneessa omat sängyt ja omat lipastot, joissa säilyttää aarteita ja muita tärkeitä juttuja.

Joskus myös miehellä on autotalli tai muu oma tila, jossa voi nikkaroida, puuhailla ja ennen kaikkea olla rauhassa.

Mutta entäs äidit? Äidin vaatekaapista viedään vaatteet, äidin meikkipussista suhrataan meikit, äidin tietokone on se vähän surkeampi versio, jota tahmatassut voivat näpeltää. Äidin sänky on temmellyspaikka, jossa lapset jopa syövät jos äidin silmä välttää!!

Saako äiti kaivata omaa tilaa, johon ei kukaan tunge sotkemaan ja häiritsemään? Pitäisikö äidillä olla oma naisluola? Tai edes jotain omaa tilaa? Sitä pohtii tämä äiti:

”Missä on äidin oma paikka?

Paljon on lapsiperheiden kesken puhetta siitä, kuinka lapset tarvitsevat oman tilan kotona, millainen sänky on oikeanlainen ja kuinka paljon leikkitilaa tarvitaan.Tämä on tietysti aivan oikein, kukapa ei haluaisi vain parasta omille kullanmuruille. Mutta harvemmin puhutaan yhtä painokkaasti siitä että myös äidin elämänlaatu paranisi, jos äidillä olisi omaa tilaa kotona.

Ihan vain sellaista OMAA tilaa. Vaikkapa omille kirjoille. Käsitöille. Tai ylipäätään omille tavaroille. Omalle sängylle. Sellainen tila jossa äitikin voisi joskus, sopivan hetken koittaessa, palautua, rentoutua ja tehdä itseään kiinnostavia asioita.


Kuva Katee Lue.

Tilaa, jossa ei olisi luovuttu kirjahyllyistä, kun ne ovat niin vaarallisia lapsiperheessä, vaan niissä olisivat äidin rakkaimmat kirjat. Säilytystilaa jossa äiti voisi säilyttää vaikkapa meikkinsä tai muut ihonhoitotuotteensa, ja tuntea ruuhkavuosienkin keskellä itsensä hieman nätimmäksi ilman että meikeistä innostuneet pikkustailaajat ovat heti kosmetiikan kimpussa kun silmä välttää.

Kenties äidin oma vaatekaappi, josta ei jatkuvasti häviäisi jotain, milloin pienempien roolileikkeihin tai isompien kestolainoiksi? Äidin oma tietokone, jolla kirjoittaa blogia lasten nukkuessa ilman että pikku tahmatassut ovat katsoneet sen ääressä lastenohjelmia suoratoistopalveluista?

Sänky joka olisi ergonominen selälle ja joka ei olisi yleinen temppuiluareena?

Isän autotalliinhan on usein pääsy kielletty, mutta mistä saataisiin äidille se oma tila kotona? Vaikka edes joskus?”

Nimim. Akateeminen nörttiäiti

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huonon Äidin kaupan tuotteita

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 20 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

20 vastausta artikkeliin “Onko kotona äidille tilaa?”

  • Neljän mamma sanoo:

    Minulla on yläkerran aula, tarkoitukseni on ”vallata” harrastuksilleni myös aulan lähellä oleva vaatehuone. Keittiöstä löytyy taaperon ja minun yhteinen askartelukaappi. Keittiössä myös puuhailen sellaisia juttuja joita pystyy tekemään joko taaperon kanssa, tai sillä välin kun taapero on nukkumassa. Meillä on kaksi kerrosta, joten mies voi tarvittaessa olla taaperon kanssa jommassa kummassa jos tarvitsen taapero vapaan vyöhykkeen jonkun homman takia.

  • sanoo:

    Miehellä on työhuone sekä harrastukselleen oma huone. Autotallin on laittanut niin että työkaluja ja muita löytää vain hän. Siellä on myös hänen tekemisensä usein levällään. Lapsia sinne ei saa päästää tai ottaa mukaan tekemään koska ”ne sotkee”. Siellä on myös jääkaappi täynnä juomaa että siellä kivasti voidaan viettää aikaa myös naapurin kanssa.
    Mun oma tila… noh, sellaista ei ole. Kerran kysyin (ehkä pienesti ivaa äänessäni) että voiskohan toisesta ”hänen” huoneestaan luopua niin että mäkin saisin oman huoneen niin ei. Koska eihän minulla ole a)etätöitä ja b)sellaisia harrastuksia jotka vaatisivat oman tilan..

  • Minna sanoo:

    Meillä myös sama ongelma. Suvi Ratisen kirja ”Omat huoneet” herätti tajuamaan, että isälle oli työhuone myös meidän lapsuuden kodissa, ja nyt ollaan lohkaistu lapsen huoneesta miehelle työtila. Haaveilen, että meillä olisi asunto missä kaikilla omat huoneet. Master bedroom ei niin tärkeä…

  • Olenparempikuinte sanoo:

    Hirveästi on yltäkylläisyyteen tukehtuvien kommentteja täällä. Älä välitä niistä, rivien välistä näkee että jokainen on mielestään tehnyt miehen työn niiden eteen..ja vielä ylpeä siitä. Hyvä naiset

  • Jonna sanoo:

    Eipä ole koskaan käynyt mielessäkään luopua kirjahyllyistä ja kirjoista lasten takia. Ei mun lapset ole koskaan kiipeilleet kirjahyllyissä koska se on kielletty heti alkuunsa. Meillä on kirjahyllyt sekä kirjasto/vierashuoneessa, että lastenhuoneessa hylly ollut aina lasten kirjoille ja olohuoneessa kirjahyllyt joissa on suurimmaksi osaksi äidin koriste-esineitä ja tietysti perheen valokuvia.
    Eikä mun meikkeihin, tietokoneeseen tai vaatteisiin muut koske. Tyttärellä oli kyllä aikanaan omat meikkinsä ja vaatteensa, ei mun lapset ole koskaan tarvinneet mitään mun vaatekaapista, eivätkö ole syöneet mun sängyssä, vaan omissaan jos jossain.
    Miehellä tässä talossa on vähiten omaa tilaa, ja tavaraa. Mies on ainoa jolla on omaa vain kännykkä, muilla on tietokoneet, tabletit ja pelikoneet. Mies ei ole halunnutkaan. Ostettiin kerran joululahjaksi tabletti, mutta ei ottanut sitä koskaan käyttöön.
    On taas niin keksimällä keksittyjä ongelmia…

    • Raisa sanoo:

      Miehesi on uhrautuja..olisin kiinnostunut hänestä, sano että soittaa kun eroatte. Mutta siihen asti: mitä jos olisit vain hiljaa ja kiitollinen siitä mitä sinulla on, kaikilla sitä ei ole.

  • Mia sanoo:

    Meillä on tosi kompakti koti, 73 neliötä 2:ssa kerroksessa ja sauna. Nukun olkkarissa, lapsilla omat huoneet. Oon tässä vuosien varrella tullut aika joustavaksi tilan suhteen. Esim. joogaan keittiön lattialla. Jos haluan rauhaa, lähden metsään tai laitan luurit päähän. Toki mun lapset on jo koululaisia, niin eivät koko aika oo ympärillä pyörimässä ja viihtyvät huoneissaan esim. lukemassa, soittamassa tai kännykän kanssa. Omat tavarat meillä on kaikilla omissa kaapeissa, toisen kamojin ei oo saanut ikinä mennä omin luvin. Tosin se vaati vähän harjoittelua yhdessä vaiheessa, kun äidin namit houkuttelivat nuorempaa koululaista yksin ollessa.

    Oisko sulla mahdollista raivata itselle ”äiti nurkkaus” tai vastaava, missä saat hengahtää ja muutkin tietää, että se on sun oma paikka?
    Toki lapsetkin kasvaa nopeaan ja alkaa haluta myös omaa rauhaa välillä. Tsemppiä!

  • Äidin pitää ottaa oma tilansa sanoo:

    Onhan meillä makkari ja vaatehuone. Sinne ei lapsilla ole mitään asiaa (toki aamulla saa tulla höpöttelemään viekkuun jne.). Minun vaatteisiin ja meikkeihin ei ole koskettu. Olen tehnyt selväksi, että ne ovat minun,kuten muidenkin omien tavaroiden suhteen, jotka haluan pitää omina (pitää kysyä, jos tarttee). Työ-/vierashuoneen olen välillä pyhittänyt myös omaksi tilaksi, silloin kun tarvii. Miehellä on sitten tallinsa lisäksi. Jos ois vähemmän tilaa, lapset jakaisivat toisen makkarin ja toinen makkari aikuisen/aikuisten. Ellei tilaa yksinkertaisesti ole, ei kaiken tarvitse olla siltikään yhteistä.

  • Mies sanoo:

    On varmasti ihan äidistä itsestään kiinni millaiset rajat asettaa kaapeilleen ja tietokoneelleen.
    Huoneita on tietysti vain rajallinen määrä.
    Ostimme suuremman asunnon, jotta mies saisi hieman enemmän omaa tilaa.. tai näin se markkinoitiin. Todellisuudessa miehen tila oli vain tapa saada mies pois tieltä ärsyttämästä laitteineen ja harrastuksineen, jotka sotkevat naisen taloa. Muu talo on nähtävästi naisen ja hän valitsee sisustuksen eikä mies ole häiritsemässä television katsomista ja sohvalla makaamista.

  • Äiti sanoo:

    Lapsille voi opettaa, että aikuisilla on omia tavaroita, joihin ei kosketa ilman lupaa. Ja hyppiikö aikuiset lasten sängyissä? Omat rajat voi pitää, vaikka onkin äiti.

  • Äiti 74 sanoo:

    Sitä ei ole , jos äiti ei itse aseta rajoja mihin ei saa koskea. Ota se oma tila ja pidä siitä kiinni. Ei sitä kukaan tarjottimella sulle kanna, etenkään lapset.

  • Nimetön sanoo:

    Elämä on valintoja..

  • MaksanYhtäPaljonLainaa sanoo:

    Miehellä on oma huone, autotalli, soittohuone. Minulla on etätyöskentelyä varten PÖYTÄLEVY ja sille jalat sängyn vieressä. Ei ole kuulemma kauaa, on niin törkee.

  • Nimetön sanoo:

    Nykyään monen vuoden jälkeen minulla on vihdoin oma huone 😅 Tosin asutaan tytön kanssa kahden, eli en tiedä lasketaanko tätä… Mutta tosi pitkään asuttiin kaksiossa (taloudellinen tilanne, kun vielä opiskelin), mutta viime kesänä ostin kolmion, jossa siis meille molemmille ihan omat huoneet 😏 Aiemmin siis aina tytöllä ollut oma huone, ja minä olen nukkunut olkkarissa. Ai että on ihanaa pistää se ovi kiinni ja saada oma rauha!

  • Annamari sanoo:

    Ihmettelen vain, että miksi se niin menee, että isä voi ja uskaltaa vaatia oman tilansa ja jyrähtää, että sinne on muilta pääsy kokonaan kielletty? Miksei äiti tee samoin?! Paljon on kiinni itsestäkin: siitä, mitä antaa tehdä itselle, miten antaa kaikkien kävellä omien rajojen yli niin, ettei niitä enää ole. Lopulta kaikki kävelevätkin sitten yli kuin kynnysmatolta. 😓

  • Nanna sanoo:

    Miehellä autotalli harrastetilana. Varastosta piti tulla hänen työhuone ja minun harrastehuone. Eipä sinne pääse extempore harrastamaan, kun ne työjutut on pöydällä levällään. Keittössä olisi tilaa mutta ei rauhaa. Ädin Pitää lähteä kotoa pois harrastamaan.

  • Kristina sanoo:

    Mulla on oma huone! Ja olen siitä niin onnellinen. Sain oman huoneen eron myötä 42-vuotiaana. Sitä ennen mulla ei omaa huonetta koskaan oluut ollutkaa. Lapsena ja vielä teininäkin jouduin jakamaan huoneen veljeni kanssa.
    Nyt mulla on omassa huoneessa sänky, kaunis valkoinen lipasto, siinä meikit sun muut kosmetiikka jutut ja oma vaatekaappi, joka on vaan mun käytössä.
    Ja kyllä, äiti tarvitsee oman tilan, ehdottomasti!

  • IsoJohanna sanoo:

    Tällä äidillä on talon paras ja tehokkain tietokone eikä kukaan muu saa koskea siihen. Mulla on myös oma huone, jaetaan miehen kanssa, mutta mulla oma pöytä ja omat kaapit mistä kukaan ei ota mitään eikä laita mitään. Lisäksi minulla on oma kylpyhuone ja vessa.

  • Serkku sanoo:

    Näinpä! Lapsettomina asuessa miehellä ja minulla oli molemmilla oma harrastehuone, miehellä lisäksi myös verstas autotallissa. Koneita ja tavaraa on sittemmin kertynyt niin ettei auto mahdu talliin. Sen hyväksyn. No, lapsi syntyi ja piti saada sille oma huone. Mikäs muukaan kun äitin huone, eli ompelukoneet ja pöytä pois, kirjat, kankaat, langat, kansiot… Miehen huoneeseen siirrettiin yksi kirjahylly, johon mies suopeuttaan raivasi äidille tilaa kaksi hyllyä, ne alimmat. No arvaahan sen kun taapero tutustuu niin eihän siellä voi mitään tärkeää pitää. Ompelukonepöytää en saanut vaan koneet on kaapissa josta ne joskus kaiban esille, kun jaksan alkaa raivaamaan niille tilaa keittiöstä. Sen ajaksi kun lapsi nukkuu. Sitten kiireellä kaikki pois ettei tarvitse olla komentamassa koko aikaa. Muut tavarat on kaapeissa siellä täällä ja aina saa etsiä mihin joku on siirtänyt niitä. Joten kyllä, oma tila olisi oikein mukava..