Toisin kuin voisi luulla, henkinen väkivalta suhteessa ei aina ole helposti huomattavissa. Juuri siksi vahingolliset suhteet saattavat jatkua pitkään. Uhri kun ei ole varma, tapahtuiko jotain ikävää vai tulkitseeko hän väärin.

Kaikissa suhteissa on omat ongelmansa. Mutta kontrollointi ja manipulointi eivät kuulu terveeseen suhteeseen. Seuraavat merkit ovat hälytysmerkkejä siitä, että suhteessa ei ole kaikki kunnossa:

– Pilkanteko

Puolisosi kertoo sinusta ”hauskoja” vitsejä, esimerkiksi siitä miltä näytät tai kuinka et osaa tehdä asioita oikein. Jos huomautat asiasta, puoliso väittää että olet huumorintajuton. Mutta ovatko vitsit lempeitä? Tekevätkö ne muut iloisiksi vai vaivautuneiksi?

– Jatkuva syyllisyys

Teetpä mitä tahansa, puolisosi saa sinut tuntemaan itsesi syylliseksi. Et koskaan tiedä, mitä seuraavaksi teet väärin, mutta se on varmaa, että jostakin puoliso suuttuu tai loukkaantuu.

– Sinua ”suojellaan”

Puolisosi on kiinnostunut menoistasi vähän liikaakin. Missä olet ja kenen kanssa ja milloin palaat? Kyttääminen perustellaan huolella sinun hyvinvoinnistasi.

– Suuret eleet

Kun teillä on riita, tai kyseenalaistat suhteen, puolisosi hyvittelee sinua yliampuvalla eleellä, kuten kalliilla lahjalla tai liiotellulla kukkakimpulla ja pyytää ylitsevuotavasti anteeksi.

– Kaasuvalottaminen

Huomaat, että jokin ei vaan täsmää. Mutta puolisosi sanoo, että asiat eivät ole siten kuten sinä luulet ja väität, itse asiassa ne ovat ihan toisin päin, ja sinä olet hullu.

– Ilonpilaaminen

Kun saat hyviä uutisia tai olet iloinen jostakin, puolisosi löytää keinon pilata ilosi. Joko hän löytää jotain huonoa ilonaiheestasi tai hän aloittaa yhtäkkiä riidan.

– Ikävät huomautukset

Suhteen alussa kuulemasi kohteliaisuudet jäävät pois. Sen sijaan alat kuulla ikäviä huomautuksia. Vaatteesi ovat kauheita ja kampauksesi ruma. Olet tainnut lihoakin?! Jos sanot, että kommentit tuntuvat ikäviltä, puolisosi vetoaa taas siihen, että sinä olet yliherkkä.

– Empatian puute

Murheesi eivät hetkauta puolisoasi. Hänen mielestään ylireagoit. Isoja murheita saat surra hetken, ja sitten onkin taas jo aika keskittyä puolisosi ongelmiin.

– Olet pahis

Sinä teit jotain väärin viime kesänä, ja sinä teit jotain väärin toissapäivänä, ja itse asiassa toimit väärin jo ennen suhdettanne. Puolisosi pitää kirjaa virheistäsi ja ottaa ne jatkuvasti uudelleen esiin.

– Rahasta tulee ongelma

Aluksi puolisosi voi auttaa sinua raha-asioissa. Ehkä hän antaa hyviä neuvoja tai lainaa sinulle rahaa. Mutta myöhemmin alkaa kontrollointi. Sinun rahankäyttösi on vääränlaista. Olet holtiton tuhlari. Rahankäyttösi kontrollominen kontrolloi elämääsi: se määrittää, mitä saat ostaa ja minne mennä.

– Sukuasi ja ystäviäsi syytetään

Puolisosi väittää, että kaverisi ovat huonoa seuraa sinulle ja he istuttavat päähäsi outoja ajatuksia. Sukulaisesi ja perheesi ovat mahdottomia ja kaikinpuolin vaivaksi.

– Muut ajattelevat että olet muuttunut

Ystäväsi kysyvät, miksi et enää tapaa heitä, tai miksi olet niin hiljainen nykyään. Etkä oikein pysty selittämään heille miksi toimit kuten toimit.

– Odotat sitä, että saat olla yksin

Tiedät, että puolisosi ei tule olemaan paikalla ja se tekee sinut onnelliseksi. Olosi on rauhallinen ja kevyt kun saat olla yksin.

– Mykkäkoulu

Puolisosi suuttuu jostain ja näyttää sen sinulle vetäytymällä. Hän välttelee sinua ja ei puhu sinulle. Hän ei selitä, mistä on kyse, mutta tekee selväksi että syy on sinussa.

Lähde.

P.S. Olisiko aika jättää ankeuttajat menneisyyteen?

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 19 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

19 vastausta artikkeliin “Näistä merkeistä tiedät, että suhteessasi on henkistä väkivaltaa”

  • Ahaa sanoo:

    Elin 12 vuotta tälläisen ihmisen kanssa eikä ero ole saanut häntä poistumaan elämästäni. Yhteisten lasten kautta on niin helppo jatkaa kontrollointia, haukkumista yms. Kadun ennenkaikkea sitä että tein hänen kanssaan lapsia. En kadu lapsia, paras asia maailmassa, mutta heidän isäänsä kyllä. Olisi pitänyt lähteä aiemmin, mutta lähdin vasta ihan viime hetkellä, hän oli jo hyvän aikaa vakuutanut minua siitä että tekisin maailmalle palveluksen jos tappaisin itseni. Ennenkaikkea se olisi lapsille hyväksi koska olen niin umpisurkea äiti ja annan heille täysin väärän kuvan hyvästä vaimosta ja terveestä parisuhteeesta. Ja minä harkitsin vakavasti tekeväni tämän ”palveluksen” kunnes joku pieni ääni sanoi että isompi palvelus ehkä niille lapsille olisi ottaa lapset ja karata turvakotiin.

  • Tuntematon potilas sanoo:

    5vuotta suhdetta takana ja olen ihan loppu. Ennen olin energinen, iloinen, nauravainen ja todella sosiaalinen. Kaikki ystäväni joita oli 6 kappaletta olivat hiekkalaatikolta asti elämässäni mukana n. 30vuotta mutta enää ei yksikään. Olen menettänyt elämänhaluni ihan totaalisesti ja yksin ollessani en tee muuta kuin istun pilkko pimeässä huoneessa ja itken.. Todella toivon kuoleman vain tulevan mahdollisimman nopeasti. Veljeni kuoli yllättäen vuosi sitten ja silloinkin sain kuulla kumppaniltani että olen heikko kun suren ja minun pitää lopettaa pillittäminen ja vinkuminen koska ihmisiä kuolee ja syntyy joka päivä. Hän on haukkunut kaikki ystäväni sairaiksi sekopäiksi ja vanhempani hulluiksi vaikka kaikki ihmiset ympärilläni olivat parasta mitä kukaan ihminen voisi itselleen toivoa. Kummpanillani on todella tulehtuneet välit omiin vanhempiinsa ja vierestä katsoneena tilannetta sen on rankimmasta päästä olevaa henkistä väkivaltaa mitä olen nähnyt ja kerran tein sen virheen että hän kysyi mielipidettäni ja kerroin sen.. Se oli niin suuri virhe kuin olla ja voi ja olen siitä asti kärsinyt koston kierteestä etten uskalla enää sanoa mielipidettäni yhtikäs mihinkään. Suhteesta olen kerran uskaltanut melkein lähteä mutta tilanne näytti heti eskaloituvan siihen suuntaan että vedin kamppeeni takaisin. Ainoa onneni on että meillä ei ole lapsia enkä niitä kyllä haluakkaan. Hän kiristää minua kaikella ja seksikin on vain työkalu minun pahan oloni saavuttamiseksi. Minun ainoa reaktio on ollut se että olen alkanut vahibgoittamaan itseäni fyysisesti lyömällä nyrkein ja esineillä. Olen jopa viillellyt itseäni niin että olen käynyt sairaalassa tikattavana. Kumppanini on siitäkin haukkunut minut väkivaltaiseksi hulluksi ja että hän pelkää ja on varuillaan minun seurassani jokainen sekuntti. Kaikesta hän loukkaantuu siis ihan kaikesta ja nykyään jopa mielipiteistäni. Typeränä esimerkkinä hän tykkää hedelmäkarkeistä ja itse salmiakista ja kun tuon sen esiin nii n salmiakista tykkääminen on hänen mielestään suoraan hedelmäkarkkien vihaamista ja samalla hänen halveksuntaa ja ihmisarvon alentamista.. Olen 40v mies ja hän on 35v nainen.

    • Paha olla sun puolesta sanoo:

      Pliis lähde vaikka salaa. Hanki asunto valmiiksi, salainen osoite. Ai niin mut työ.. työttömät voi kadota jättämällä kirjeen. Mut sun pitää päästä pois! Ottaisin sut vaikka luokseni toipumaan.. itse sain lähestymiskieltoa exälle kun vainosi ja uhkaili eron jälkeen kauan. Jouduin muuttamaan ja vaihtamaan työtä ettei ex löydä mua kun kielto pian päättyy. Sun pitää salaa ottaa yhteyttä ihmisiin ja kertoa tilanne niin vanhat ystävät ja perhe auttaa varmasti

  • Ei ikinä enää sanoo:

    Kylläpä tuli tuttu fiilis tätä lukiessani. Ex oli juuri tuollainen. Otti multa pankkikortin omaan lompakkoon eikä takas vaikka pyysin. Kyttäs mun tekemisiä, sanomisia ja jopa työpaikan pihalle ilmestyi ”odottamaan että pääsen töistä”. Ei myöskään halunnut että menen itsekseni töihin bussilla. Äärettömän mustasukkainen, kontrolloiva, manipuloiva, itsekeskeinen, enpatiakyvytön. Ei sietänyt tytärtäni ollenkaan. Haukkui tämän epänormaaliksi tämän kuullen. En saanut mennä aikaisemmin nukkumaan kuin hän. Salasin silloin kuulemma asioita häneltä. En saanut olla ystävieni kanssa tekemisissä. En somessa, en mitenkään. Pakotti mut poistamaan kaikki miespuoliset kaverit facesta ja instasta. Pakotti seksiin. Mökötti jos en mennyt saunaan hänen kanssaan. Iloitsin jokaisesta minuutista jonka hän oli pois kotoa. Ne olivat ainoita kertoja kun uskalsin hengittää tai ottaa vaikka päikkärit. Niin paljon henkistä, fyysistä, seksuaalista ja taloudellista väkivaltaa oli noiden kuukausien aikana etten tule varmaan ikinä toipumaan täysin 😔 Tyttäreni kärsi eniten, sillä näki etten ole kunnossa. Onneksi uskalsin pakata laukut ja lähteä tytön kanssa. Tytöllä on nyt sentään kaikki hyvin ❤️

  • Yksin tuhansien joukossa sanoo:

    En uskalla, enkä tiedä miksi en uskaltaisi. Helpompaa jäädä, ja olla mahdollisimman näkymätön. Joo, ihan miten sä haluut, on vakio lausahdus.
    Ehkä joku päivä saan voimaa irrottautua.

  • Uhri vai narsku ja kumpi lopulta on? sanoo:

    Tunnistan itsestäni noita piirteitä. ”Kovan elämänkoulun käyneenä” ja jota sanontaa inhoan yli kaiken, tiedän, mitä en tahdo, enkä jousta arvoisssani.
    Neuvon ehkä liian usein omiin virheisiini pohjautuvin esimerkein, miten jokin asia kannattaisi ehkä tehdä tai miten ei ainakaan kannattaisi tehdä. Toinen kuitenkin tekee kuten tahtoo ja toistaa virheeni. Kuittailen asiasta, koska olen usein se, joka joutuu siivoamaan jäljet, korjaamaan asian ja tuho on myös useimmiten minun pussistani pois.
    Loukkaannun, kun tehdään virheitä. Kyllä, jälleen kerran, kun em. syistä omaisuuttani tuhoutuu tai huolen lisäksi työmääräni tuplaantuu. Useinhan se, jolle valitetaan, heittää hanskat tiskiin ja jättää kaiken levälleen.
    Otan virheet esille yhä uudelleen, jos toinen vähättelee asioita ja päättää puolestani, minkä minulle kuuluisi olla on iso asia ja minkä suhteen ylireagoin.
    Aukaisen suuni, jos minulla on sanottavaa toisen ystävistä. Useimmiten päätän, tahdonko olla heidän kanssaan tekemisissä, jolloin toinen joutuu valitsemaan lähteekö yksin vai viettääkö aikaa kanssani. Useimmiten kyllä painostan menemään yksin viettämään omaa aikaa, mutta valheita en siedä ja jos käry käy tarinoiden sepittelyssä ja em. vähättelyssä, se on heippa.
    Tiedostan ongelmani, mutten ole varma, tahdonko muuttua.

  • Helga sanoo:

    Mitäs sitten kun tunnistin itseni toimivan tavalla, joita kappaleet Jatkuva syyllisyys ja Mykkäkoulu kuvaavat? En nykyisessä suhteessani enää, mutta edellisessä? Mistä voisi saada apua näiden piirteiden kanssa? Haluaisin tietää mistä ne kumpuavat ja tehdä niille jotakin, en haluaisi enää ikinä toimia noin! En usko, että pelkkä niiden tunnistaminen auttaa. Tiedän taustani ja esim äitini esimerkin vaikuttaneen paljon, mutta tuo tietous on kuin yksi iso harmaa möykky, josta ei saa otetta.

  • Inquieto sanoo:

    Elän juuri tällaisen ihmisen kanssa.

  • Maiju sanoo:

    Tutulta kuulostaa. 16v suhteess. Siinä oli ainakin 10 liikaa. No, osaanpahan ainakin arvostaa nykyistä suhdettani.

  • Nimetön sanoo:

    Todella tuttua ja onneksi se o mennyttä elämää.. Kauan menee enneku unohtaa mutta uudestaan samaan en ikinä palaa.. Fyysinen väkivalta myös läsnä muun lisäksi ni ei ihme että sitä ei enää tuntenut olevansa edes ihminen.

  • Onnellinen78 sanoo:

    Kuulostaa niin tutulta. 23v kestin tuollaista ihmistä ja onneksi vihdoin uskalsin tehdä sen oikean päätöksen ja lähteä. Tunsin itseni niin turhaksi ja kyvyttömäksi ja huonoksi koko ajan. Nyt on elämä paljo helpompaa kuin ei ole kokoajan joku haukkumassa.

  • Hullu akka sanoo:

    Asunto haussa, mieheltä salaa. Tällä hetkellä tasaista, mutta paskat kaudet toistuu aina vaan useammin. 12 kohtaa noista pitää täysin paikkansa tässä suhteessa, loput jossain määrin. Lisäksi vainoharhaisia juttuja, mm. äänikirjat (ihan tavallisia romaaneja) joita kuuntelen, on jotain itsesuggestinauhoituksia, joiden avulla yritän uskotella itselleni, että olen parempi kuin hän, pari sanaa sieltä täältä kuullut ja sen perusteella tekee ihan outoja johtopäätöksiä. Useimmiten kuuntelen kuulokkeilla, mutta joskus, että saan itse rauhassa keskittyä enkä häiritse muita, mutta joskus olen mm. yläkaappeja siivotessa laittanut puhelimen pöydälle ja äänet kovemmalle, hän sitten tuli kotiin ja kuuli pätkän, kunnes laitoin pauselle, koska hänellähän oli asiaa, ja häntä pitää kuunnella, muuten on ylimielinen. No, siinä hetkessä ei sanottu mitään, mutta kuukausia myöhemmin rupesi yhtäkkiä puhumaan ihan outoja itsesuggestiosta ja jonkin aikaa pohdittuani osasin yhdistää pariin kirjaan, joissa vatuloitiin jotain ihmissuhdejuttuja. Ja minä olen kuulemma se hullu.

  • se jonka pää kestää ? sanoo:

    Kun sanon että tuoksuipa hissin kohdalla hyvälle, niin kuulen ettei hän sitä haistanut vaan minut, siskoni on huonoa seuraa ja vanhempani ovat riippakivi, kun suhteen alussa yritin kertoa päivästä ym tapahtumista sain vaan ”ei kiinnosta” kommentteja, nyt kun en enään puhu asioista olen sulkeutunut ja tunnevammainen, jos erehdyn suuni jollekin aukaisemaan niin saan kuulla kuinka olen omaa pesää likaava enkä lainkaan perheen puolella.

  • Pilvisisko sanoo:

    Menetetyt vuodet..paljon tuskaa ja kurjuutta..eristettynä, kouluttamattomana, työttömänä. Onneksi oli lapsia..Lapsilisät, työttömyysavustukset, veronpalautukset..ne kelpas. Ite sain rukoilla muutaman lantin, että pääs neuvolareissulle linja-autolla. Ne rahat laskettiin tarkkaan.. Alistettu, kunnes väkivalta alkoi kohdistua myös lapsiin.. Silloin päätin, että nyt sossusta ihmisiä apuun, että saan rohkeutta lähteä.. Ja kas..elämäni on vaikeata, mutta iloista ja vapaata, kun ei tarvii pelätä. Ja vuosien jälkeen, tuli vastaan uusi suhde. En tiennyt, että ihmisiä voi kohdella näin..arvostavasti, kunnioittavasti ja tasa-arvoisesti..

  • Mmuru sanoo:

    Niin tutun kuullosta. Syy ja vika kääntyi aina muhun, jos olin loukkaantunut hänen tekemisistä tai sanomisista. Mikään ei riittänyt vaikka kuinka yritin. Kuinka hän ei jaksa pitkän työpäivän jälkeen alkaa tekemään kaikkea kun mä oon vaan puolikkaan päivän töissä. Hänellä oli siis lähinnä työpisteellä istumista ja joskus asiakaskäyntejä tms. ja minä kuulemma paskassa duunis yli 50 lapsen ip-kerhossa. Vaikka tein ruokaa valmiiks kun toinen tuli töistä, käytin koirat heti ekana kotiin tullessa, yms. yms. Ei riittänyt. Puolisen vuotta meni ajattelussa et en mä voi lähteä tästä koska ei mulla ole mitään. Kunnes tapasin ihmisen joka sai mut tajuumaan että ansaitsen parempaa. Erosta tuli ihan hirveä, ja kaikkihan oli tottakai vaan mun syytä. Olin narsisti ja kaikkea mahdollista muuta. Haukkui minut lähes kaikille mun kavereille ja kertoi vain oman versionsa. Ja sotki toki mun perheenkin mukaan ja yritti saada heidät hänen puolelleen, ei onnistunut. Kamala sotku, mutta onneksi lähdin.

    • Riitu sanoo:

      Kylläpä on tutuntuntuista elämää, itse kokenut kaiken saman, onneksi lähdin pois ja eri kaupunkiin. Ei tarvii edes törmäillä narsisti mieheen!

  • Simpura sanoo:

    Erittäin tuttua huttua. 25v kestin ja nyt jälkeenpäin ihmettelen miten kestin niinkin pitkään…sitä vaan tunsi olevansa niin huono kaikessa…

  • Mimmi sanoo:

    Kuulostaa kyllä niin tutulta. Onneksi en ole enää kimpassa tämän ihmisen kanssa.
    Ystäväni varoittelivat minua kovasti, mutta en uskonut. Nopeasti jäin yksin huonoon suhteeseen.
    Onneksi pääsin kuitenki irti, eikä tarvitse olla kyseisen ihmisen kanssa missään tekemisissä, muutin pois kaupungista toiseenkin, ettei tarvitse edes vahingossa törmätä.