Siihen sitä tultiin. Aviomieheni, joka kuulemma rakasti minua, ei halunnut koskettaa minua.

Ei hän tainnut helliä minua paljoa suhteen alussakaan, mutta vähitellen kaikki muu paitsi suora seksuaalinen kosketus jäi pois. Suhteessamme ei halattu. Meillä ei tunnettu hyvänyönsuukkoja. Toista ei sipaistu ohimennen. Takapuolesta mies saattoi joskus kouraista, mutta eihän se hellyyttä korvaa. Ennen seksiä ei ollut ylimääräisiä hyväilyjä, eikä myöskään sen jälkeen.

Pyysin silittelyä tai muuta hellimistä usein. Mies jaksoi silittää selkää muutaman vedon verran, sitten ei enää huvittanut. Käsikädessä emme kävelleet koskaan, mies kiskoi käden pois kädestäni. Emmekä tietystikään istuneet käsi kädessä elokuvissa tai teatterissa, emmekä tosiaankaan sylikkäin kotisohvalla.

Lopetin itsekin miehen koskettamisen vähitellen. Se tuntui oudolta, kun ei hänkään koskenut minua. Hän saattoi myös siirtyä pois alta, kun halusin koskea häntä.

Kuva Martin Reisch.

Aloin käydä joogassa siksi, että joku koskettaisi minua. Ohjaajan ohimennen tekemä sively loppurentoutuksessa oli viikkoni paras hetki. Parisuhteessa elävällä on aika vähän mahdollisuuksia saada hellää kosketusta, jos oma puoliso ei sitä anna, ainakin jos ei halua etsiä sivusuhdetta.

Lasten sylittely ei sekään korvaa aikuisten välistä kosketusta, jossa saa olla vain vastaanottava osapuoli. Mitä lapsiin tulee, mies ei koskenut heitäkään. Katsoin kateellisena kyläreissulla, kun ystäväperheen isä suukotti lapset ja laittoi nämä nukkumaan.

Kosketuksen puute tuntui pahalta, ja muutti miehen lopulta vieraaksi minulle. En halunnut jakaa asioitani hänen kanssaan, koska tunsin että hän sivuutti minut ja minun tarpeeni. Olin yksinäinen parisuhteesta huolimatta, niin henkisesti kuin fyysisestikin. Hellyyden puute heijastui myös seksiin. Tunsin olevani käytettävissä oleva hyödyke enkä tasa-arvoinen kumppani.

Purimme tilannetta myös terapiassa. Sanoin, että mies ei halua minusta kuin seksiä, muuten hän ei koske minuun. Mies väitti vastaan, mutta ei pystynyt kertomaan, milloin olisi viimeksi koskettanut minua muuten kuin seksin yhteydessä.

Lopulta suhde ajautui niin pahaan umpikujaan, että emme päässeet siitä enää eteenpäin, vaan erosimme. Erohaluni tulivat miehelle yllätyksenä. Pyynnöistäni, puhumisesta ja terapiasta huolimatta hän ei ymmärtänyt, miksi halusin erota. Hän ei missään vaiheessa nähnyt suhteessamme mitään vikaa.

Nimim. Yksin yhdessä

Ylin kuva Jon Asato.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

6 vastausta artikkeliin “Mieheni ei kosketa minua”

  • Iiris sanoo:

    Meillä oli ihan sama tilanne. Mies ei koskenut paitsi seksin yhteydessä. Tosin seksin jälkeen saattoi seuraavana päivänä olla vähän lempeämmällä tuulella. Ruuhkavuosien keskellä meille tuli uupumuksen vuoksi puolen vuoden seksitauko ja puoli vuotta siitä eteenpäin mies olikin etsinyt itselleen uuden naisen ja muutti suoraan kotoa toisen naisen sänkyyn, otti vieläpä viisikymppisen eli pääsi eroon ruuhkavuosista kerralla. Meillä ei kuulemma ollut kipinää…no ei ollut. Mutta kyllä se syy mun osalta oli kaiken arjen asioiden kaatumisen mun niskaan. Jos ne jakautuisi tasa-arvoisemmin, jäisi nolemmille enemmän aikaa hoitaa myös parisuhdetta. Kosketusta kaipaan kipeästi edelleen. Luulen että kosketuksen suurella kaipuulla on myös tekemistä traumaattisen lapsuuteni kanssa.

  • neiti sanoo:

    Hei, meillä tilanne aivan sama……yhdessä vielä olemme mutta halusin katsoa muuttuuko suhde mihin suuntaan kun annoin vielä yhden mahdollisuuden. Meillä toki kaikkea muutakin paskaa suhteessa ettei tuo ainut. toisen ihmisen kunnioitus suhteessa on aika tärkeää ja jotenkin en halua et lapset oppisivat sen
    että toista voi haukkua mennen ja tullen niin paskaksi ämmäksi, kusipääksi,pummiksi ja joka ei tee kotona mitään. 😧 Eihän äidit mitään kotona tee kun miehet on töissä, maataan vaan… Mutta tuo hellyys, sitä itsekkin kaipaan ehkä eniten ❤️

    • Kosketuksen taika sanoo:

      Älä enää katsele!! Ei ole lastenkaan hyvä oppia tuota kaikkea, mitä imevät teidän suhteesta. En ole terapeutti vaan katkerasti itse kokenut tuon saman ja yrittämällä yrittänyt. Edelleen lapset (huomaamattaan toivottavasti!) kohtelevat mua kuten ovat isänsä nähneet kohtelevan, hyödykkeenä ja välttämättömänä pahana, jota ei kannata heittää poiskaan. Tilannetta ei helpota isänsä jatkuva ”äiti hylkäsi meidät”- syyllistäminen eron jälkeen. Nyt vaan uskallan jo puuttua siihen. Mä yritin liian kauan, lapaet ehtivät isoiksi. Lasten isässä ei ole mitään vikaa, ja avioliittokin oli onnellinen ja hyvä, mutta kun mulle ei mikään kelpaa. 😑 Rankkaa se on, melkein mahdotonta, kun ympäristökin tukee sitä toista, mutta nyt, 3 vuoden jälkeen, alan pikkuhiljaa päästä omilleni, jaksan iloita ja innostua ja takas en menis mistään hinnasta. Lapset aina huolettaa, mutta uskon että näin heillekin parempi. Ainoa mitä nyt kadun, etten lähtenyt paljon paljon aikaisemmin. Pikkuhiljaa alan päästä balanssiin myös kosketuksen kanssa, kun nykyinen rakas haluaa ja jaksaa koskettaa ja olla kosketeltavana. ❤

  • Yhdessä yksin sanoo:

    Kurjaa samaistua tuohon tekstiin. Pelottavan paljon omia ajatuksia. Tsemppiä sinulle,myös minulle. Eroajatukset käynyt mielessä minulla myös, mutta haluaisin vielä tilanteen muuttuvan.

  • Surullinen sanoo:

    Minulla samanlainen suhde jo viisitoista vuotta. masennuslääkkeillä mennään. Itse kaipaan hellyyttä ja suukkoja. haleja .Mies torjuu kaikki yritykset.

  • katjuska sanoo:

    Itselläni kutakuinkin sama tilanne. Ero käy mielessäni harva se päivä. Mies ei koe avioliitossamme mitään ongelmia omasta puolestaan, mutta hän kokee ongelmaksi jatkuvan huomionhakuisuuteni. Minä kun tykkäisin paijata ja helliä häntä ja olisi todella ihanaa saada hellyyttä häneltäkin edes joskus….
    Toivon sinulle iloa, valoa ja onnea tulevaan elämääsi <3 Ansaitset kaikkein parasta <3