Kahvihetki on paljon merkityksellisempi asian kuin mikä muu hetki hyvänsä. Vaikka se olisi vain puolikkaan hetken pituinen. 

”Lapset menivät tavallista myöhempään nukkumaan, uhmailija höykkyytti taas koko sakkia 100-0! Lopen uupuneena taistelusta, painelin petiin. Jospa ne äipän sokeripäärynät nukkuis aamulla vähän pitempään.

Ping, 03:45 heräät siihen, että nuorempi (1v) itkeskelee, hyssyttelen ja painun petiin..

Piippiipiip, miehen herätyskello soi ties monettako kertaa, ”eikö se mies vielä eilen ollu kipeä?” Hermoja kiristää, nouse nyt ukko ylös, sun kello soi! Vastaukseksi tuli: mmmmm, onko pakko mennä ku oon kipee?
-Ei oo ei, mut miksi se herätyskello soi???
-no jos mää oisin voinu mennä
-huoh..

Vielä ehtii nukahtaa..

Niiin varmaan, esikoinen hiipailee viereen ja huutaa ettei halua enää nukkua, vaan mennä leikkimään. Käskytys on kova, vaikka anelin neitiä kainaloon. Eipä auta äitillä muuta kun nousta, aamupala ja ah aamun pelastus, pikkukakkonen. Nyt sitä kahvia, mikä ääni se oli? Nuorempikin on sitten herännyt esikoisen komenteluun ja vaatii pääsyä aamupalapöytään. Mikään ei oo hyvin, ilmeisestikin ois vielä nukuttanut. Nyrkkipuuron ja putousmaidon jälkeen huutopesut ja sitä pikkukakkosta! Kylläiset sokeripäärynäni leikkivät sovussa keskenään, nyt se KAHVI!

Tuore kahvintuoksu pakottaa täyttämään kupin. Hiippailen aamiaispöytään, sormet ristissä toivon että sais ees minuutin hiljaisuuden. Useamman ei saa tehä mittää- kiellon jälkeen sain viimein hörpyt. Nammm, kahvia. Mikä kolahti? Nuorempi on kerennyt keittiöön ja tyhjentää astianpesukonetta lattialle, ei ei eiii. Siivoat astiat ja kling! Mikä se oli? Neiti minäitsehän se kävi mutkan pöydällä kaataen äitin kahvin! Voi sitä kahvin määrää, matto, pöytä, tuolit, lattia.. Huoh, itkuhan siinä tuli siivotessa, ”onneksi”’oli apulaisia! Sain kahvia, puolikuppia, se oli jo vähän palanuttakin. Mutta itku kurkussa join. Koska se on MUN KAHVI!

Kahvihetki on siis se 5sekuntia kun sen kahvin kaataa kuppiin ja istahtaa. Ei mulla muuta! ”

Tämän elämänmakuisen kirjoituksen lähetti Sanna Melkein Huono -lomakkeella. Sinäkin voit avautua mistä vain, alla olevalla punaisella linkillä!

— Huono Äiti

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “Nainen tarvitsee edes kahvihetkensä”

  • Sanna sanoo:

    Mie olen kans sellainen pienen kahvihetken jälkeen jaksaa taas tyyppinen äiti… Omani nautin, kun työpäivän jälkeen olen saanut pesueen ruokittua ja ah, niin ihanan pikkukakkosen alettua istahdan keittiönpöydän ääreen päivän lehden ja kahvikupposen seurassa… Ja taas jaksaa illan touhuta 🙂