Vähitellen vai kertarysäyksellä? Parin viikon vai parin vuoden päästä? Kaverina vai tulevana puolisona? Mikä on oikea tapa esitellä uusi seurustelukumppani lapsille?

Tilanteet tietysti vaihtelevat, samoin kuin lapset ja seurustelusuhteetkin. Se, mikä sopii toisille, ei välttämättä käy toisille. Olennaisinta lienee se, että lapsille ollaan rehellisiä ja heidän tunteensa otetaan huomioon. Ja vaikka elämässä ei mikään ole varmaa, pitäisi pyrkiä siihen, että lapsille ei koko ajan esitellä uusia ja uusia seurustelukumppaneita.

Eronneen parin ja uudenkin parin eri osapuolten näkemys siitä, milloin lasten on hyvä tavata uusi kumppani, voi vaihdella aika paljon. Lasten tapaamista voidaan käyttää myös vakavoittamaan suhdetta tai jopa valtapelinä: katso nyt eksä, näin vakava meidän suhteemme on! Lasten etu unohtuu monilta, kun uuteen suhteeseen on niin kiire. Ehkä siksi että yksinolo pelottaa, tai sitten vaan siksi, että rakastuminen sumentaa arvostelukyvyn. Joskus taas asiat ovat hankalia järjestää muuten.

Tässä muutama kokemus siitä, miten ja milloin lapset tapasivat uuden kumppanin:

”Muutin suorilta sisään nykyisen mieheni luo, vain parien treffien jälkeen. Kiertelimme kuviota jonkin aikaa, mutta miehen lapset tietysti huomasivat sen aika pian. Ihan mutkattomasti kaikki sujui, mutta jos en olisi muuttanut pakoon väkivaltaista eksääni, olisin antanut asioille enemmän aikaa.”

”Minulla on aika tarkat periaatteet siitä, milloin uusia kumppaneita voi tavata. Alle vuoden sisään edellisestä erosta en esittelisi lapsille uutta ihmistä. Itse tapasin tosi nopeasti eron jälkeen uuden kumppanin, mutta pidättäydyimme tapaamasta toistemme lapsia. Se osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä reilun puolen vuoden jälkeen kävi ilmi, että suhde ei toiminut. Lapset säästyivät paljolta.”

”Ex-mieheni ei tunnu ajattelevan lasten parasta laisinkaan. Hän on esitellyt heille jo useamman tyttöystävän. Naiset vaihtuvat tiuhaan tahtiin, ja nämä naiset myös hoitavat lapsiani kun eksälläni on menoa. Hän ei edes kysy minua, lasten äitiä ja lapsille turvallista aikuista!”

”Kysyin seurustelukumppanini lapsen äidiltä etukäteen, mikä hänen näkemyksensä on siitä, että tapaisin hänen lapsensa. Jos hän olisi sanonut, että nyt on huono aika, olisin noudattanut hänen toivettaan yli seurustelukumppanini toiveen. Vähän ikävää sanoa, mutta luotan enemmän äidin kuin isän arvioon siitä, onko uuden ihmisen tapaaminen lapselle hyväksi vai ei. Miehillä on monesti hirveä kiire.”

”Minulle on suhteessa tärkeää että kumppanini tulee toimeen lasteni kanssa. Siksi en viivyttele tapaamisen suhteen. Eihän lapsille tarvitse kertoa, mikä suhteen luonne on.”

”Toistaiseksi en ole suostunut tapaamaan kenenkään lapsia, enkä ole antanut kenenkään tavata minun lapsiani. Minusta suhteesta pitää olla niin varma kuin vain voi, ennen kuin siihen kuvioon ottaa lapsia mukaan. Mutta on minulle ehdotettu että tapaisin lapset jo parien treffien jälkeen. Ei kiitos!”

Mitä mieltä sinä olet? Milloin on oikea aika, ja miten fiksu aikuinen tapaamisen järjestää? Miten te hoiditte asian? Kerro kommenteissa!

P.S. Mitäs niistä lapsipuolista, kun eihän ne ole edes omia!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 2 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

2 vastausta artikkeliin “Milloin uuden kumppanin voi esitellä lapsille?”

  • Ex-bonusäiti sanoo:

    Itse tapasin entisen miehen lapsen jo kuukauden päästä seurustelun alkamisesta. Itselleni tämä tuli liian pian, mutta minulta ei koskaan kysytty, olenko valmis. Mies ei tapailun alkuvaiheessa edes kertonut, että hänellä on lapsi. Kun lopulta rohkaistui kertomaan, oli hyvillään että suhtauduin asiaan positiivisesti. Näinpä hän kysymättä minulta hyvin pian tämän jälkeen kertoi lapselle olemassaolostani isän tytöystävänä, ja lapsi innoissaan kyseli, että koska saa tavata minut. En kokenut, että olisin tässä kohtaa enää voinut perääntyä.

    Lapsen tulo elämääni ennen kuin tutustuin kumppaniinikaan kunnolla tai ehdin sulatella koko ajatusta lapsen olemassaolosta, tuli aivan liian pian, ja kuormitti suhdetta koko sen olemassaoloajan. En ole vielä törmännyt yhteenkään artikkeliin, jossa kehoitettaisiin puhumaan ensin kumppanien kesken, koska lapsen tapaaminen ja lapselle kertominen on sopivaa. Itsekin pidin aikanaan itsestäänselvänä, että tietty niin kaikki toimivat, mutta tulipa todettua, että aina uutta kumppania ei huomioida, vaan lapsen isä sopi lapsen äidin kanssa, että saa kertoa. Itse olisin halunnut ensin vakiinnuttaa suhteen ja totuttautua ajatukseen.

  • Yh-äit 5 vuotta sanoo:

    En pysty käsittämään näitä vanhempia, jotka ”rasittavat” lapsiaan esittelemällä heti uuden kumppanin eron jälkeen. Lapset tarvitsevat tuolloin paljon aikaa omalta vanhemmaltaan eron myllerryksessä. Itsellä lapsista ei ollut kivaa, kun isän kaikki aika meni kuherrellessa äitipuolen kanssa, vaikka alapset olivat hänellä.

    Itse tapailen miehiä silloin, kun lapset ovat poissa. Heidän ei tarvitse ”kilpailla” minusta. Läheisriippuvuus on yksi nykyajan ongelmista. Ei haluta olla yksin ja kenties käsitellä omaa eroa ja sen syitä.