Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

”Olen aina haaveillut isosta perheestä. Nuorena kyseltiin, että mikä sinusta tulee isona, vastasin aina äiti. Nyt täytän 30 ja olen kahden ihanan pienen lapsen äiti. Elän siis juuri sitä elämää, jota toivoin pienestä pitäen.

Koen olevani hyvä äiti. Olen saanut hoidettua työasiani niin, että lapseni saavat olla kotona kanssani arkipäivät. Koen olevani tässä asiassa onnekas. Minulle on tärkeää, että saan olla lapsieni kanssa mahdollisimman paljon kotona kun he ovat pieniä. Rakastan lapsiani yli kaiken ja toivoisin heille vielä yhtä sisarusta. Esikoiseni täytti juuri kolme vuotta. Kuten aiemmin totesin, koen olevani hyvä äiti, mutta lähiaikoina olen törmännyt ajatukseen, olenko sittenkään? Epävarmuus on alkanut kalvaa mieltäni, kun olen useampaan otteeseen törmännyt ajatukseen ettei lapseni ole kehittynyt tarpeeksi nopeasti.

Nykymaailma tuntuu kehittyvän yhä hurjempaa vauhtia siihen, että lapsien pitäisi osata ja kehittyä yhä nopeampaa ja nopeampaa. Lukiessani eri palstoja ja äitien kommentteja huomaan kuinka heidän MattiMarjansa on jo ennen vuoden ikää kävellyt, 1,5 vuotiaana ollut jo kuiva, neljävuotiaana oppinut lukemaan jne. On hienoa, että he ovat kehittyneet normaalia nopeampaa, mutta minkä takia niitä lapsia, jotka kehittyvät normaalia tahtia täytyy ruveta haukkumaan? Tai lähinnä heidän vanhempiaan arvostelemaan? Minkä takia nykymaailmassa on niin tärkeää että lapsi kehittyy niin huimaa vauhtia? Mikseivät lapset saa olla lapsia ja kehittyä pikkuhiljaa omaan tahtiinsa? Olla hyviä juuri sellaisina kuin ovat. Eikö kiirehtiä kerkeä sitten myöhemminkin? Ja miksi nykyään tungetaan heti johonkin terapiaan jos asiat ei heti suju täydellisesti?

Kuva billow926. Ylin kuva Ben White.

Olen tuntenut lähiaikoina kerta toisensa jälkeen olevani huono äiti. Yhdeksi ongelmaksi on muodostunut se, että esikoiseni käyttää vielä vaippoja, mutta käy hienosti potalla. Silti vahinkoja vielä sattuu. Olen kokenut hirveää painetta saada hänet pois vaipoista, koska joudun kuuntelemaan vähän väliä pällistelyä siitä että hänellä on vielä vaipat. Täyttäähän hän jo kolme! Ei iso mies käytä vaippoja.

Palstoilla kummastellaan jos lapsella on vaipat vielä parin vuoden iässä. Tunnen jotenkin epäonnistuneeni, koska hänellä on vielä vaipat. Minua on alkanut itseäni hävettää. Olen yrittänyt häntä kaikin keinoin saada kuivaksi jo pidemmän aikaa, mutta hän ei ole ollut täysin valmis siihen. Lisäksi oppimiseen vaikutti pikkusisaren syntymä alle puoli vuotta sitten. Tämän johdosta kotonamme käydään tahtojen taistoa vaipoista luopumisen takia.

Tänään heräsin siihen, kun itkin yksin vessassa, että eihän tässä ole mitään järkeä. Olen aivan puhki yrittäessäni kannustaa lastani potalle eri keinoin ja mielipahaa syntyy niin lapselle kuin äidillekin vuoronperään. Heräsin siihen, että pikkuhiljaa minusta on tulossa sellainen äiti, joka en halua olla. Ja minkä takia? Ympäröivä paine on saanut minut häpeämään lastani ja itseäni, minkä johdosta olen alkanut toimia näin.

Kuva Nathan Dumlao.

Kun katson lastani, en häpeä yhtään. Hän on aivan mahtava pieni ihminen. Minkä takia siis muiden edessä häpeän itseäni äitinä? Tunnen itseni epäonnistuneeksi. Valitsinko itsekkäästi kun halusin olla lasteni kanssa kotona, enkä laittanut heitä päiväkotiin? Olisivatko he kehittyneet siellä paremmin, oikealla tavalla? Esikoiseni käy muutaman kerran viikossa kerhossa, mutta ehkä se ei sitten riitä.

Näiden asioiden kanssa olen paininut. Olenko sittenkään hyvä äiti, koska lapseni ei ole kehittynyt ilmeisesti tarpeeksi nopeasti. Ainakaan muiden äitien mielestä. Yritän joka päivä parhaani lasteni eteen, mutta riittääkö se. Ei minun lasteni tarvitse olla parhaita, kuhan he ovat onnellisia. Mutta miksi kaiken pitää olla yhtä kilpajuoksua? Miksi toiset äidit luovat toisilleen tälläisiä paineita?

Haluaisin muistuttaa, että kaikkien tarinoiden takana on oikea ihminen, jota negatiiviset kommentit satuttavat. Vaikka teidän MattiMarjanne on kaikessa paras niin ei ne toisetkaan lapset sen huonompia ole, vaikka he eivät ole kaikkea yhtä nopeasti oppineetkaan. Ja heillä on luultavasti myös vanhemmat jotka yrittävät parhaansa. Eikö tällaisten paineiden luominen ole vähän turhaa?”

Nimim. Paineiden alle jäänyt

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 17 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

17 vastausta artikkeliin “Miksi äiti on toiselle äidille susi?”

  • Äiti kahdelle koheltajalle sanoo:

    Samaistun tähän hyvin vahvasti! Tämö sama kuivaksinopettelu, oli meilläkin se paha paikka. Meillä esikoinen oli 2,5v kun kuopus syntyi ja kyllä, myös meillä tuli hyvin alkaneelle pottailulle täys stoppi. Potasta tuli oikea kirosana. Asiaa ei auttanut, että 3v täytettyään esikoinen vaihtoi päiväkodissa siihen isompien ryhmään ja kyllähän tästä vessa asiasta tuli iso haloo. ”Pitäisihän tämän ikäisen jo haluta käydä itse potalla/pöntöllä.” No tätä huonon äidin fiilistä sai kantaa mukana vielä jonkun aikaa kun en sitten halunnut lasta pakottaakaan pois vaipasta kun ei siihen ollut valmis. Mutta sitten tuli se yksinpäivä, kun esikoinen sanoi ”äiti, nyt voidaan laittaa ne isojen poikien housut!” Ja siihen jäi kerralla meillä vaipat, vaikkei ikinä ennen tätä oikein potalle tahtonut. Tämän myötä, olen ajatellut, että tämän nuoremman kohdalla en ota muiden luomia rajoja siitä, mitä pitäisi milloinkin osata, annettuna. Kyllä lapset tällaiset asiat oppivat, kukin omassa tahdissaan. Kyllä nämä oman äitiyden pönkittäjät aina oman kohdeyleisönsä löytävät, mutta itse pyrin olemaan enemmän kannustaja ja jakamaan myös ne meidän koitin kivet. Jos siitä joku toinen äiti saisi samalla voimaa jaksaa heikkojen hetkien yli. Sitä itsekkin toivoisin kuulevani.

  • Helsinkiläinen sanoo:

    Et ole huono äiti lapsesi osaamisen tai osaamattomuuden takia. Lapset oppivat eri tahtia, yksi oppii yhden asian pienenä toisen myöhemmin, toinen lapsi taas toisen asian pienenä ja kolmannen asian myöhemmin. Esim. meillä lapset ovat tehneet kuperkeikkoja jo yksivuotiaasta ja kirjaimet ja numerot on osattu lukea jo alle kaksivuotiaana (jep, lapset on istutettu älylaitteiden ääreen pelaamaan Ekapeliä jotta äiti saa kahvin juotua rauhassa), mutta yövaippaa käytetään vielä neljävuotiaanakin. Kaiken oleellisen ehtii oppimaan aikanaan, ja meitä ihmisiä on joka lähtöön, joku on nero, toinen ei, ihmisarvo kuitenkin sama.

    Mutta siinä sinulla on parantamisen varaa, että annat muiden ihmisten sanomisien vaikuttaa mielialaasi ja perheeseesi. Jos jatkat tuollaista, pilaat sillä oman ja lapsesi välisen suhteen. Yksi osa vanhemmaksi kasvamista on se, että osaat jättää muiden sanomiset omaan arvoonsa, etkä ole enää se lapsi, jonka oleminen ja eläminen on perheen ulkopuolisten ihmisten puheista ja mielipiteistä riippuvaista. Sinä olet lapsesi tuki ja kallio, sinä suojelet häntä, ja miten voit sen tehdä jos otat muiden puheet itseesi täysin ilman filtteriä? Koskaan ei tule olemaan sellaista maailmaa, jossa muiden sanomiset voi päästää läpi kritiikittä.

    Ja toisaalta, arvotatko ihmisiä heidän taitojensa perusteella? Jos pidät ihmisiä ihan yhtä tärkeinä riippumatta heidän taidoistaan, on sinulle silloin täysin yhdentekevää, mitä jonkun toisen perheen lapsi osaa tai ei osaa. Tässä on ehkä syvempääkin pureskeltavaa, miksi otat toisten kommentit kilpajuoksuna? Jospa ne toiset vain ovat itsekin ällistyneitä lapsestaan, eivätkä pidä asiaa minkäänlaisena kilpajuoksuna.

    Minä pidän itseäni hyvänä äitinä nimenomaan sen vuoksi, etten yritä päteä lapseni kautta, vaan annan lapseni kehittyä rauhassa omaa tahtiaan. Potalle en ole lasta kannustanut ikinä, enkä kyllä juuri mihinkään muuhunkaan (paitsi jättämään minut rauhaan kun juon kahvini). Lapsi kyllä osaa itse kannustaa itseään niihin asioihin, jotka ovat hänelle ajankohtaisia. Jos haluan päteä, teen sen työssäni tai harrastuksissani, mutta lapseni on ihan oma ihmisensä, eikä minun jatkeeni.

  • Nimetön sanoo:

    Kannattaa varmaankin lopettaa ”palstojen” lukeminen, jos niille kirjoittavien vennonvieraiden ihmisten tekstit, joiden todenperäisyyttä ei mitenkään pysty todentamaan, aiheuttavat noin paljon mielipahaa. Senkin ajan voi käyttää paremmin lasten kanssa leikkimiseen ja puuhailuun. Jos lapsen kuivaksi oppiminen on ongelma, voi asiasta keskustella neuvolassa.

  • Pan sanoo:

    Meillä meni elämä oikein mukavasti kunnes lapsi alotti päiväkodissa vähän alle 4-vuotiaana. Yhtäkkiä oli kamala lista vaatimuksia: Pitää osata ihan itse pukea ulkovaatteet, pyyhkiä vessakäynnin jälkeen ja kirjoittaa oma nimi! Kiireellä sitten treenattiin kotona nämä, onneksi lapsi oppi ja mukava elämä sai jatkua. Siihen asti että meni kouluun. Nyt opettajat kitisee kun muksu ei meinaa pysyä oppimistahdissa mukana. Lapsi nyt kolmannella luokalla, ja viimeiset 2 vuotta olen yrittänyt tolkuttaa, että sillä on erittäin selvästi lukihäiriö ja että voitaisko asiaa koulun toimesta tutkia ja ottaa huomioon? Kamalan nihkeä suhtautuminen opettajilla ja kotia vaan syytetään, ettei harjoitella lukuaineita tarpeeksi. Lapsella menee muutenkin monta tuntia läksyjen tekoon, ja loppuilta pitäisi sitten vielä lukea ja treenata extraa… juu ei. 9-vuotiaankin pitää saada vielä olla lapsi ja leikkiä ja levätä.

  • Mintsukka sanoo:

    Nyt kuules, lopeta heti tuo itsesi mollaaminen! Älä välitä muiden puheista!
    Meillä esikoinen käytti vaippoja 3 vuotiaaksi. Sitten hän vain eräänä päivänä sanoi: äiti nyt minä olen valmis menemään potalle. Hän ei ole kastellut kertaakaan vuodettaan, öisinkään. Hän lopetti vaippojen käytön sitten kun hän oli siihen valmis. Kuten huomaa niin hän on aina ollut verbaalisesti erittäin lahjakas. Nuorempi teki kakan vaippaan 3 vuotiaaksi ja sitten omasta halustaan alkoi suoraan käymään pöntöllä. (pottavaihe jäi kokonaan välistä).
    Eihän esimerkiksi neuvolassa ole pakko kertoa kaikkea. Minä imetin pitkään ja neuvolasta alkoi painostus lopettaa imetys jo 6 kk ikäisiltä vauvoilta mutta en todellakaan silloin lopettanut. Lapset ovat nyt jo päiväkoti ja alakoulu ikäiset. Ja ovat erittäin fiksuja lapsia. Molemmat esim.oppivat lukemaan 5 vuotiaina vaikka heitä ei todellakaan pakotettu tai opetettu lukemiseen. Toki heille on aina paljon luettu mm.iltasatuja ja ollaan käyty kirjastossa jne. Nyt alakouluikäinen lukee jo 800 sivuisia Harry Pottereita. Unohda toisten mielipiteet! Ja luota vaan itseesi! Sinulla menee hyvin. Meillä on käytössä ns.lempeät kasvatusmenetelmät. Itsekin joskus mietin voiko pieniä lapsia esim.pukea valmiiksi kunnes huomasin, että eskarissakin opettajat pukevat ihan täysillä eskarilaisia tarvittaessa, tärkeintä, että esim.lähdöt sujuvat. Tottakai itsenäistä pukemista sielläkin harjoitellaan.

  • Minna sanoo:

    Lapset tosiaan kehittyvät eri tahtia eri asioissa ja mikä vaan on helppoa kun sen osaa. Meidän 4-vuotias oppi 3- vuotiaana pyöräilemään ja uimaan, mutta kakat ja pissat tulee aika usein vielä housuun.

    Mutta luulen tietäväni tuon kommentoijatyypin mistä puhut. Se on esim se tuntematon nainen, joka kerran hihkaisi kovalla äänellä alle 1,5v lapselleni kadulla että ”ei noin isot tytöt enää tuttia käytä”. Näiden kanssa pitää olla varuillaan, kun ne tulevat yleensä ihan puun takaa ja hyökkäävät suoraan lapsen reviirille. Tärkeintä on että lapsen silmissä otat tilanteen haltuun rauhallisesti mutta jämäkästi. Toisarvoista on miten tuo tökerö aikuinen kokee tilanteen.

  • Kolme kullanmurua❤❤❤ sanoo:

    Hei!
    Ole kylmästi välittämättä noista kommenteista, niillä ei ole mitään väliä! Jätä arvostelijat ja vertailijat omaan arvoonsa.
    Joskus se on kyllä kovin vaikeaa, tiedän….ja esikoisen kanssa sitä on monesti uuden edessä! Ja sinulla on pieni vauvakin!
    Lapsesi oppii kuivaksi juuri silloin kun on siihen valmis, tärkeintä on ettei asiasta tule paineita lapselle eikä sinulle itsellesi.
    Ota asia puheeksi neuvolassa jos haluat ammattilaisen näkökulmaa.

    Tiedän, välillä on vaikeaa olla äiti❤ voimia sinulle!

  • Neiti Kesäheinä sanoo:

    Älä murehdi! Sun lapset kehittyy just niinkun heidän kuuluukin. Itse olin lasten kanssa 10v kotona ja arvostelua tuli ovista ja ikkunoista. Suljin korvani ja olin ylpeä kotiäiti. Lieneekö osa ollut kateellisten vinguntaa..Etenkin se, että lasteni luultiin kasvavan säkissä oli pahinta. Kerhoiltiin yms tosi paljon. Molemmat kehittyivät ns. normitahtia, olivat/ovat seurallisia, osaavia ja pärjäävät hyvin elämässään. Kenenkään lapsi ei kasva ja kehity mallien mukaan, yksilöitä me kaikki ollaan. Ole ylpeä äiti♥️

  • Jokainen on yksilö sanoo:

    Rakas äiti, älä tunne syyllisyyttä ja lopeta kommenttipalstojen lukeminen. Jokainen lapsi on erilainen. Itse olen tämän huomannut oman lapsen kohdalla ja onneksi saanut siihen vahvistusta myös päiväkodista.

    Jokainen kehittyy aivan omassa tahdissa. Jos vietätte paljon aikaa muiden lapsien kanssa niin ain avoin huomata, että jossain asiassa lapsi on selvästi edellä muita ja jossain perässä.

    Meillä tutista luovuttiin vasta 2v, vaipoista yli 3v ( ei vain ollut valmis aikaisemmin täysin luopumaan esim kakka vain vaippaan, mutta sitten kun luovuttiin niin samantien yökuiva), puhumisessa ollaan jäljessä ja odotetaan foniatrian poliklinikalle pääsyä jne. Toisaalta kävelemään lähti aikaisin ja fyysinen liikkuvuus hyvää.

    Syyllisyys pois ja annetaan lasten olla yksilöitä! Myöskään oli lapsia kehuvia äitejä ei saa kivittää vaan miettiä, että mistä kehua myös omaa lasta (varsinkin lapselle itselleen).

  • Kaikki on kehumista sanoo:

    Oot hyvä just noin!

    Oletko varma, että kaikki on arvostelua? Minä olen se äiti, jonka lapset oppivat suurimman osan asioista aikaisin ja nyt koululaisina keräävät kehut ja mitalit urheiluharrastuksissa ja stipendit koulussa. Olen lapsistani tosi ylpeä. Koen kuitenkin, että en saisi kehua heitä julkisesti. Jos kerron, että oppivat lukemaan ihan itse 5-vuotiaina, eiköhän joku pahoita mielensä, vaikken ole sanallakaan sanonut, että muidenkin lasten pitäisi. Kyllä minullakin pitäisi saada olla oikeus kertoa lapsistani ja olla heistä ylpeä. Koen usein paremmaksi olla vaan hiljaa.

  • Joop sanoo:

    Jos kyseessä on netissä käytävät keskustelut ja sielä joku rehvastelee leveästi lapsen nopealla kehittymisellä niin käyttäkää ”lähdekritiikkiä” . Niin kauan kun et vierestä itse näe et voi tietää mikä on totta ja mikä ei. Aivan hyvin voi olla kun joku lällättelee, että mun lapsi oppikin alle vuoden vanhana kävelemään, kuivaksi 1,5 vuoden iässä ja lukemaan oppi 4 vuotiaana niin todellisuus voi ollakkin, että lapsi on 4v mutta edellä olevalta listalta kävely on ainut joka pitää paikkansa. En ole koskaan ymmärtäny erilaisten saavutuksien jälkeen toisten morkkaamista, mutta verkossa ei tosiaan kannata kaikkea uskoa.

  • Nimetön sanoo:

    Miksi luet jotain netin keskustelupalstoja tms.? Jos juttelet kasvokkain toisten äitien kanssa niin tuskinpa he arvostelevat sinua ja lapsiasi. Luultavasti he ovat kannustavia ja painivat samanlaisten juttujen kanssa. Netissä on niin helppoa lytätä toiset ja nostaa itseään. Se on ihan täyttä paskaa Sinä olet ihan varmasti riittävän hyvä äiti. Usko itseesi.

  • Kylliki sanoo:

    Me ollaan kuulemma liian lepsuja, kun lapsi herää yöllä ja tulee meidän väliin joka ikinen yö. Samoin meidän vika on, kun lapsi kakkaa edelleen housuun… yökuivaksikin pitäis opetella jo. Tekee pikkasen raivota tämmösestä.

  • Mummo jo sanoo:

    Mulla neljä ja jokainen on jättänyt vaipat 2.5-3 veenä,toiset aiemmin toiset myöhemmin ja takapakkiakin on välillä tullut.Älä ota stressiä kyllä ne kuivaks oppii aikanaan.Muiden mielipiteistä viis.

  • Nimetön sanoo:

    Täällä yks äitee jonka lapsi lähti kävelee 8kk iässä,päiväkuivana 2v ja 3v eteenpäin myös yövaipat jäivät vex,lukemaan oppi jo ennen kuin täytti 5v ja eka sana ei ollu mikään auto tms…vaan sortumavaara! Ja toivottavasti en IKINÄ ole aiheuttanut kellekkään huonoutta tms jos olenkin sanonut että meillä osataan jo. Kylläsaa ja pitää olla ylpeä lapsestaan ilman syyllistämistä. Eri asia onkin jos rupee ärsyttäväks leuhkija besserwisser tyypiks.

  • Hmm sanoo:

    Varmaksi en mene sanomaan, mutta voi olla että nämä muiden lasten arvostelijat on näitä, joilla ei elämässä ole oikein muuta sisältöä kuin omat lapset, niin sitten niistä halutaan päteä. että ainakin teen tämän hyvin. Tai sitten halutaan saavuttaa sellanen kunnon kiiltokuvakulissi missä kaikki on tiptop, ja päästellään höyryjä nauramalla niille, jotka eivät vaivaudu kulissien ylläpitoon syystä tai toisesta.

  • Virpula sanoo:

    Oot just hyvä <3