Monen äidin, isän, vanhemman ja vanhemmaksi haluavan, myös lapsettomien pariskuntien ja sinkkujen haave on se omakotitalo: punainen tupa, valkoiset aidat, perunamaa jne. Eikä tarvitse olla oma kotitalo, vaan omakotitalossa voi asua myös vuokralla.

Omakotiasumisessa on monta hyvää puolta, esim. rauha ja hiljaisuus. Ei tarvitse harmistua yläkerran ympäri vuorokauden juoksevista kak… lapsista (tai kissoista, niistäkin lähtee ääntä yllättävän paljon), seinänaapurin pianotunneista tai alakerran kerrostalokyttääjästä, jonka mielestä se meteli tuleekin teiltä. Tai stressata muiden mielenrauhasta, jos se meteli todellakin tulee teiltä.

Oma tupa, oma lupa, eikä tarvitse osallistua julkisivuremontteihin tai pihatalkoisiin. Paitsi että… oman pihan talkoisiin ja kodin kunnostamiseen ei osallistu kukaan keskellä arkea, ei edes lapset kiristämällä, lahjomalla tai uhkailemalla. Ja sitten saakin hävetä silmät päästään jos ja kun satutaan naapurin kanssa yhtäaikaa postilaatikolle:

Omakotitalo oli ihana ajatus. Oma rauha ja oma lupa ja lapsiperhe saa kiljua vapaasti. Ja sitten se todellisuus:

Olen ollut liikaa poissa koko kesän. Tänä aikana puutarhassa ovat alkaneet kukoistaa metrin pituiset pujot, puolen metrin nokkoset, voikukat, jotka tunkevat pihalaattojen väleistä, sammalet ja kaikki sellainen vihreä, jonka ei kuulu olla siinä, missä se on.

Samaan aikaan kukat ovat ruskeita, koska ei sellaista kesän kasteluarmeijaa olekaan, joka ehtisi hoitaa muiden kukkia kunnolla poissaolon aikana. Asiat roikkuvat ja maalipinta lohkeilee. Lumikola on jäänyt nurkalle. Ja kynttilälyhty on portilla.

Kuka oikeasti jaksaa elämän ja työn lisäksi edes huolehtia omakotitalosta? Sehän on koko päivän hommaa siitä ilosta, että kukaan ei kuule ainakaan kovin hyvin, kun tappelette sisällä siitä, kuka unohti taas leikata nurmikon.  Tosi kivaa olla naapuruston häpeäpilkku.”

Nimim. Onneksi ei sentään sähkölämmitys

Toisaalta, osa kaupungeistakin jätti tänä kesänä viheralueensa luonnontilaan muuttamalla nurmikot niityiksi, tavoitteena luonnon monimuotoisuuden lisääminen, joten aina voi selittää naapureille että piha on tässä tilassa siilien ja sen sellaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. Ikkunanpielien maalaustarpeista tai raja-aidan uudistamisesta voidaan sitten keskustella paremmalla ajalla, nyt pitää ehtiä keittämään nakkikastiketta kakaroille, heippa!

Arjen kiireessä ehtii maailman nopeimman nakkikastikkeen! Kaupallinen yhteistyö Jalostajan kanssa.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 18 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

18 vastausta artikkeliin “Kärsin vakavasta omakotitalohäpeästä”

  • Paska äiti sanoo:

    Hienoa. Annetaampa kasvien rehottaa ”luonnontilassa” ja antaa punkkien lisääntyä. Saadaan laiskuudesta vielä borrelioosi koronan lisäksi. Ostaa sellasen talon, jonka pihan lisäksi jaksaa hoitaa. Minä voisin asua vaikka teltassa ja silti kävisin auttaa toisia pihojen laitossa, kun on sellaisia kuin vanhukset ja vakavasti sairaat. Oon yksin ja 3 lasta. Onhan se tietenkin kivempaa somettaa illat ja paistaa uunissa kalapuikkoja…

  • Me ja koirat sanoo:

    Hahaa elin vuosia omakotitalohäpeässä,tietämättä sen nimeä.kaikilla muilla hienompaa,muka.päivääkään en vaihtaisi pois

  • Kohtalotoveri sanoo:

    Niin sama!
    Jos olisin sinkku, muuttaisin heti kerrostaloon tai rivariin.
    Millään ei ehdi ja jaksa pitää pihaa kunnossa kaiken muun ohessa. On vaativa työ, lapset, koira ja kaikilla perheenjäsenillä jotain harrastuksia. Piha on lähinnä koiran temmellyskenttä.
    Naapurit jaksaa hoitaa pihaansa, ja ihailen heitä siitä. Toisaalta me taas urheillaan ja ollaan tehty se valinta, että ennemmin pidetään itseämme kunnossa ja piha saa olla rappiolla, he ovat valinneet toisin päin.
    Onneksi meidänkin kulmilta löytyy joitain autonraatojen keräilijöitä, ei siis olla ihan pahimpia. 😂

  • Sotkupekka sanoo:

    Meillä jää marjat poimimatta ja varastoa maalataan monena vuonna kun ei kerralla tule valmista. Ruohonleikkuusta yritän pitää kiinni, ja siitä etten kasvata hyttysiä vesiämpäreissä. Muuten saa olla. Onneksi naapurustossa on muutama romunkerääjä, niin emme ole pahimpia. Tulin omakotitaloon elämään oman näköistä elämää jossa pyykkiä saa pestä vaikka yöllä ja suihkussa käydä silloin kun huvittaa.

  • Ei ikinä okt enää sanoo:

    Jep.Lapsuudessa kun asui omakotitalossa niin pitihän sellainen omillekin lapsille saada.Ja leikkimökki.Ja niitä perennoja, ja korispaikka ja ja..Perhana sitä ainaista jonkun paikan rassaamista, kastelua, maalaamista, leikkaamista, lumenluontia jne..Nyt rivari pikku pihalla jossa voi grillata ja kasvit siististi ruukuissaan.Ah onnea!

  • :) sanoo:

    Jos on aina kesät poissa niin sittenpä ei varmaan väliä asuuko omakotitalossa vai ei. Mut on se kyllä aika kiva kun kesällä voi viettää aikaa omalla pihalla, uida, grillata, syödä marjoja ja katsoa kun lapset pomppii trampalla. 🙂

  • OKT sanoo:

    No ehkei omakotiasuminen ole sinulle. Perus tekemisestä tuntuu selviävän monet perheelliset, sinkut ja liikuntarajoitteiset eläkeläiset jne. En tiedä tuleeko yllätyksenä mutta varoitan jo etukäteen että talvella voi tulla lunta.

  • Luonnonystävä sanoo:

    Omasta mielestä kuulostaa hassulta tämä ”rikkaruohoista” stressaaminen. Jos itsellä olisi oma piha, niin todellakin jättäisin pihani mahdollisimman luonnontilaiseksi. Sen hoito on helpompaa itselle ja sen lisäksi tekee vielä pihan eliöille palveluksen. Ja jos naapurit ihmettelisivät, yrittäisin saada heidätkin ymmärtämään, miten tällainen oikeasti tekee hyvää, että luonto saa hoitaa pihan niin kuin parasta on. Häpeää en ainakaan kokisi, kun tietäisin tekeväni luonnolle ja myös itselleni palveluksen. Hyvä, että monimuotoisuuden säilyttäminen on kuitenkin mainittu jutussa. Tärkeää olisi kuitenkin ymmärtää, että sen ei tarvitse olla vain tekosyy sille, miksi rikkaruohot on jäänyt repimättä.

  • Okt on paras sanoo:

    Piha ja okt vaatii kyllä säännöllistä hoitamista, mutta järkevällä suunnittelulla ja säännöllisillä toimenpiteillä se ei ole niin suuri vaiva.

    Eri asia onkin sitten ne, jotka eivät ole uhranneet ajatustakaan jonkin asian työmäärään.
    Esimerkkejä:
    Kasvulava on pienempitöinen kuin kasvimaa
    Kukkaruukkuja saa altakastelevana ja löytyy myös tippakastelulaitteita
    Nurmikon ei ole pakko olla hehtaaria, riittäiskö vaikka kuntta ja nurmikkoa vaan sen verran kuin oikeasti pihapeleihin tarvitaan, jos ollenkaan? Senkin voi hoitaa robotilla
    Pensaiden alle voi laittaa juuriestekankaan ja päälle kuorikatetta ettei tule rikkaruohoja
    Huoltotöihin voi myös ostaa palveluita…

    Okt ei ole rasite vaan pitkälti asennekysymys. Talojakin on monenlaisia

  • Mietitarkkaan sanoo:

    Omakoti ja sen naapurit voi olla sitten kovempiäänisiä kuin ne lapset kerrostaloissa.
    Pappalla on aikaa puuhastella pihallaan,ruohonleikkuu,polttopuiden teko alusta loppuun,vasarointia riittää pitkin vuotta,lumityöt,vehkeiden korjaus,pottupellon möyhiminen koneellisesti.Häkkikoirien haukuttaminen.

  • Tyytyväinen ok-talo asuja sanoo:

    Tässäkin vaikuttaa paljon se, mille tasolle itse riman asettaa. Jos kaikki pitää näyttää kokoajan hyvältä kuin katalogeissa niin en näe sellaista ihmistä asumaan omakotitaloon. Ei meillä minusta omakotitalossa asuminen ole työleiri. Ylläpidetään pihaa ja rempataan taloa pikkuhiljaa ja nurkka kerrallaan niin ei mene vuositasolla ajallisesti kovinkaan paljon aikaa. Robotti hoitaa nurmikon leikkuun niin jää sekin aika muuhun. Investointina kallis, mutta sen tuoma arvo ajan säästönä mittaamaton.

    Toki pitää oppia sietämään myös ns. kaaoksen keskellä elämistä ja sitä että hommat saattaa olla levällään pidemmän tovin, perheen ollessa ajan käytöllisesti prioriteetti nro 1. Sit jos jotain haluaa heti niin turvaudutaan ulkopuoliseen apuun ja jos siihen ei ole varaa niin taas hyväksytään pikku hiljaa tekeminen.

  • Kyllä kerrostalo on vaan helppo sanoo:

    No niin, lapsuuden joutui asumaan omakotitalossa aka työleirillä, ja minua ei junalauta siihen ansaan enää saada. Mua ei haittaa seinän takaa kuuluva ääni niin paljon että olisin valmis sen vaihtamaan jatkuvaan raatamiseen.

  • Rauhassa maalla sanoo:

    Tämä kesä meni raskautta haaveilessa ja onnistuttiin.
    Samalla julkisivun maalaus (pohjatyöt veivät järjen), pihat kuntoon, kerää marjat, sisällä paikat hajoaa yksi nurkka kerrallaan, auto hajoaa, rahat on julkisivussa, vuosipäivä meni kaivon kanssa taistelessa ja ai ihanaa kun on oma rauha mutta siittä ei ehdi nyt nauttia.
    Monet työt seisoo koska aikaa ei ole eikä rahaa.
    Olisin harkinnut kerran jos toisen jos olin ymmärtänyt tämän ihanuuden maalla omakotitalossa.

  • Maalla sanoo:

    Ymmärrän ja samaistun! Mut yritän ajatella että omapahan on pihani, katsokoot arvostelijat muualle.

  • Heiduli sanoo:

    Meillä ei ole muita istutuksia kuin nurmikko, minkä leikkuusta huolehtii toinen teineistä, rahapalkkaa vastaan. Toinen teini ei kaipaa rahaa eikä halua vaivautua työntekoon, järjestely kaikkien puolesta hyvä. Piha saattaa naapureiden mielestä olla askeettinen mutta sittenpä on, ei kiinnosta mitä muut ajattelevat tai eivät ajattele. Omakotitalo ostettiin sen vuoksi että saadaan tarpeeksi neliöitä niin, että kaikille neljälle perheenjäsenelle on yllin kyllin omaa tilaa olla ja hengittää, on vapaus vetäytyä omiin oloihin helposti, kun siltä tuntuu.

  • jengibre sanoo:

    Ymmärrän! Kun on työ, etenkin jos kokopäiväinen ja perhe, niin eipä sitä tuhottomasti ehdi vapaa-ajalla, josta osa menee kodin sisäpuolella ja kenellä missäkin. Se on vaan fakta. Se kuka puunaa taloaan tai tonttiaan, sama aika kaikilla, heillä voi aika uupua jostain muusta. Tai ei toki välttämättä, riippuu mitä muuta elämässä on. Joka tapauksessa usea meistä joutuu rajaamaan tekemisiään.

    Minulla ei ole omakotitaloa, on mökki. Vanhassa oman iän kestävässä ajatuksessa on se hyvä puoli, että nurkkien ei tarvitse olla priimaa, kunhan katto kestää. Tuo talo on aikanaan ollut koti, joten samaa noudattaisin vaikka asuisin siellä. Itselläni rakkainta on ihmiset ja heidän kanssa vietetty aika, siksi tällainen toimii. Työleiriähän riittäisi, koska lääniä riittää – kaikki lähtee ajatuksesta, että mikä riittää itselle. Helpottavaa toki, että ei olla ruutukaava-alueella. Upeinta on metsäinen tontti, joten se ”teema” puutarhana on aivan mainio kun aika ei riitä kaikkeen! Jos haluaa kivan ja siistin pihan, tuota voisi koittaa soveltaa jotenkin. Ei kaikkea nurmeakaan tarvitse leikata, luonnontilainen piha on jees. Ja mitä siitä vaikka ruskeat kuivettuneet rangat yms. pitäisi karsia – ei tarvitse. Tiedän omaa ajatustyötä se vaatii jos sitä ei valmiiksi ole.

    Ja, jos rahaa on jonkun verran, niin apua saa, kaikkea EI tarvitse tehdä itse. Saa vielä kotitalousvähennyksenkin joistain. Suomessa tämä ei kai ole kovin tapana, vaikka varaakin olisi. Itse olen asunut palvelukulttuurin maassa ja oli upeaa antaa ne tehtävät jollekin muulle, mikä ei itseä kiinnostanut. Suomi on joka tapauksessa suorittamisen ja uupumisen maa (osa tekee sen moneen kertaan), joten hölläämisen varaa on ja paljon. Siellä myös perhe (siis ydinperheen ulkop.) auttoi, koska lasten hoitaminen tiedettiin sen verran vaativaksi, että perhe tarvitsee kaiken avun. Hautaan pääsee vähemmälläkin.

    On ihanaa saada viettää laatuaikaa elämänsä ihmisten kanssa ja piha rehottakoot, elämä on tässä ja nyt, ei suorittamisessa. Ja….mitä näkee muiden pihoja, niin eipä sitä kovin moni muukaan ylettömästi puunaa -ja hyvä niin, kukas minä olen tuomitsemaan toisten tekemisiä. Siinä sotkuisen pihan talon asujien tarina voi olla mikä vain, surua ja murhetta vaikka. Olkaamme armollisia ennen kaikkea itsellemme vaikkeivät muut olisikaan.

  • K sanoo:

    Samastun. Vaikka tämä yksi syyllistävä kommenttinikkari osaa ja ehtii hoitaa kaiken täydellisesti, niin meitä on monta ketkä lopulta uupuu siihen kaikkeen. Se on elämää, niin voi käydä. Ihanaa, jos joku kykenee nauttimaan omakotitalostaan täysillä hamaan tappiin saakka. Onnittelut nautiskelijalle siitä. Minulla nautinto loppui noin 10 asumisvuoden kohdalla.

  • Omakotitalossa elämästään nauttiva. sanoo:

    Se on ihan totta, että siitä sinun/vuokranantajan talosta ja pihasta hoidat sinä, Varsinkin jos talo on oma ja pihaa ei hoideta, niin häpeä siitä on sinun. Jos rännit ovat täynnä lehtiä viime syksyltä, eivätkä vedä, korjaus-puhdistusvelvollisuus on sinun. Marjapensaiden marjojen keruu kuuluu sinulle, puiden hankkiminen seuraavaa lämmityskautta varten kuuluu sinulle. Jos putket menevät tukkoon koska tunget sinne jotain sinne kuulumatonta, lasku avaamisesta tulee sinulle, joten mieti todella monta kertaa, haluatko asumaan asuntoon, joka todella on sinun, hyvässä ja pahassa.