Päivähoidossa on se hirveä puoli, että siellä ollessaan lapsi osaa puhua, haluaa puhua ja on siellä päivittäin niin pitkään että ehtii puhua kaikenlaista.

Siis todellakin kaikenlaista. On varmasti parempi että ei edes tiedä mitä kaikkea se oma lapsi päivähoidossa laukoo… Ja totta kai hoitajat ovat tottuneet. He tietävät, että lapset ymmärtävät juttuja väärin, aikuiset ymmärtävät lasten juttuja väärin ja vieläpä senkin, että lapsilla on vilkas mielikuvitus eikä joka asiaa kannata todesta ottaa. Eikä oikeasti kärsivä lapsi paljoa kotioloistaan huutele, kyllä ne MUN ÄITI HAISEE AINA KALJALTA -jutut pääsee sellaisten pilttien suusta joiden äidin kaljanjuonnissa ei ole mitään väärää tai hävettävää.

Mutta kyllähän se hävettää!!

Kaikista pahinta on se, että näitä vähän oudon tai ikävän kuuloisia möläytyksiä kirjataan äitien- ja isänpäiväkortteihin. Siinä sitten tavaat lapsukaisen ojentamaa korttia ja vedät sänkyyn tarjotut aamukahvit henkeen kun kortissa lukee lapsen surullinen toive: Haluaisin että äiti leikkisi mun kanssa EDES JOSKUS… (Kyseinen äiti leikki kyseisen lapsen kanssa kyllä, mutta syyllisyys on mukana yhä vaikka lapsi lähti jo yläasteelle.)

Vanhemmat ja hoitajat kertovat:

”Jossain lapsen haastattelussa oli pitänyt täydentää lauseita. Lapsen vastaukset lievästi sanottuna ahdistivat vaikka niihin selitys olikin. Paperissa luki esimerkiksi ’Tulen iloiseksi, kun…isä lopettaa huutamisen.’ Kyse oli laulunauhoituksista joita mieheni teki kotona. Lapsi tietysti olisi halunnut olla senkin ajan isänsä kanssa. Tunsin aika voimakasta tarvetta selitellä että ei meillä lapselle huudeta.”

”Äitienpäiväkortissa oli juttuja mitä äiti tekee. Lapsi oli sitten sanonut että ’Äiti juo joka päivä aikuisten juomaa.’ Varmaan jokainen ajattelee että lapsi tarkoittaa vaikka viiniä. No kyseessä oli smoothie johon laitoin superfoodeja. Eihän lapsille sellainen vihreä spirulinapirtelö maistu.”


Ylin kuva Bernard Hermant.

”Meillä oli hoidossa kolmevuotias poika, vanhempiensa iltatähti. Pojalla oli vanhempia sisaruksia, mikä sitten johti siihen että tämä pieni kiroili aika railakkaasti, isosisaruksilta kun oli oppinut. No lapsen vanhemmat olivat tottuneet siihen, mutta huolestuivat kun hän oli alkanut kirosanojen lisäksi hokea pussikaljaa, pussikaljaa. Että juovatkohan ne vanhemmat lapset pussikaljaa vai mistä poika on tämän oppinut. Jonkun aikaa ihmeteltyämme tajusimme, että päiväkodin pihan ympärillä meni busseja koko ajan, ja lapsi hoki BUSSI AJAA eikä PUSSIKALJAA. Kyse ei ollut siis siitä että sisarukset olisivat alkaneet kaljoitella!”

”Tästä ei ikinä seurannut edes mitään ihmettelyä, pelkkä asiallinen toteamus. Mutta minua nolotti silti. Lapsi oli kertonut että vietyäni hänet päiväkotiin menen takaisin kotiin ja olen koko päivän ’koneella’, eli siis pelaan tietokoneella, katson videoita tai sellaista. Menin kyllä kotiin ja koneelle, mutta siksi että tein työni kotoa ja tietokoneella.”

”Lapsi selitti että isi oli satuttanut häntä tahallaan. Kyse oli siitä että isä oli leikannut lapsen kynnet, ja siinä samalla sohaissut kynsisaksella ihoon. Kun keskustelin lapsen kanssa siitä, että kyseessä oli vahinko, lapsi imaisi itseensä vain sanan tahallaan. Ja kertoi traagisesta tapahtumasta sitten päiväkodissa.”

”Skoolasimme joskus jonkun juhlavamman aterian yhteydessä. Siitähän lapsi innostui ja alkoi kippistellä. Sen jälkeen kippistelimme ihan huvin vuoksi vesilaseilla ja mehuilla. Lapsi vei kippistelytavan mukanaan päiväkotiin ja opetti sen koko pöytäseurueelleen. Pakko myöntää että pelkäsin että meitä pidetään juoppoina, vaikka varmasti sama on käynyt muillekin. Kippistely on lapsista niin hauska juttu.”

”Jostain romulaatikosta löytyi Kreikasta matkamuistona tuotu peniksen muotoinen pullonavaaja. Lapsi ihmetteli sitä, ja sanoin jotain että se on isin ostama Kreikasta. No eiköhän lapsi ollut alkanut selittää, että oli nähnyt isin kovan pippelin. Siinä iski pieni paniikki että milläs tämä nyt selvitetään. Onneksi huumori riitti puolin ja toisin!”

Mitäs teillä on möläytelty? Kerro kommeteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

7 vastausta artikkeliin “Isin kova pippeli ja muut lasten möläytykset”

  • *turvallisuusvalvoja sanoo:

    Opiskelin turvallisuusalaa ja olin ollut päivän näyttötutkintotilaisuudessa, jossa yhtenä ”maalihenkilönä” oli poliisina työskentelevä mies. Siinä sitten ”kiinniottotilanteessa” maalihenkilön astalo osui minua käteen ja koko käsi turposi. Kotona kerroin miehelle tapahtuneesta (sen enempää ajattelematta) lasten kuullen. Seuraavana aamuna olin viemässä lapsia päiväkotiin, kun isompi alkaa itkemään hulluna. ”Kun poliisi hakkaa meidän äitiä”!!!

  • Hapsu sanoo:

    Kerran remppasin keittiötä ja siihen liittyi tietenkin vasarointia. Homma kesti viikon päivät ja aika paljon sitä vasarointia oli. Tarhassa sitten olivat kysyneet mikäs teidän tilanne kotona on kun poika sanoi että isi hakkaa…. Että sillai.. 😂

  • Leena sanoo:

    Lapsi:”mun äiti on allerginen meikeille.”
    Pktäti:”ai jaa, rupeeko sen silmiä kutittaan?
    Lapsi:”ei, ku aina ku se meikkaa illalla, niin seuraavana aamuna sillä on tosi paha olo ja se oksentaa vessassa.”

    Mä en siihen aikaan meikannu kun baariin, joka tapahtu n. 2 kertaa vuodessa.. 😂

  • Lastenhoitaja sanoo:

    Kyllähän ne lapset kotonakin kertovat asioita hoitajista.. kuten eräs poika oli kertonut että hoitaja juo kaljaa töissä. Olin itse saikulla ja kävin tuomassa töihin todistuksen ja anomassa saikun, sillon tehtiin kaikki paperisena. Olin toki tullut takaovesta ja sitä kautta suoraan johtajan huoneeseen. Tämä kyseinen poika oli nähnyt minut ja minun energiajuomani, jota oli pitänyt kaljana 😅 kyseinen äiti onneks oli nähnyt minut aamuisin, tölkki kädessä, kun töihin kävellyt.. Kertoi toki että tämmösiä poika kertoilee tölkistäni 😂

  • No näinhän se meni sanoo:

    ”Normaalisti isi kävelee tallilta ihan normaalisti tietä pitkin takas sisälle, mutta kun se on juonu kaljaa, niin se tulee volteilla nurmikolta”. Parin kaljan jälkeen iskä tosiaan KERRAN esitteli taitojaan 🙄 tämä piti kertoa ekaluokan terveystarkastuksessa terkkarille.

  • Miuski sanoo:

    Meillä oli aikanaan päiväkodin kanssa sopimus, et me ei uskota puoliakaan lasten jutuista (mitä päiväkodissa tapahtui), niin ei nekään usko (mitä kodissa tapahtui). 😀

  • Puujuna sanoo:

    Päiväkodissa töissä ollessani en muista juurikaan noloja juttuja kuulleeni. Toki lapset kertovat kodistaan ja arjestaan, välillä jotkut jutut meinasivat hieman naurattaa. Mutta ikimuistoisin oli, kun erään vanhemman kanssa lapsen kertomisista tuli puhe, äiti napautti: ”kyllä ne osaavat muuten kotonakin kertoa, mitä päivähoidon aikuiset keskenään puhuvat” ja katsoi merkitsevästi. Mitä lie lapsi kotona kertonut, muistutti vain siitä, että se sama homma toimii toisinkin päin.