Mistä tietää, onko eroaminen parempi ratkaisu? Sitä miettii moni näin elokuussa.

Valitettavasti yksiselitteistä vastausta ei ole helppo antaa. Ongelma tiivistyy lähinnä kahteen asiaan: siihen, että tulevaisuudesta ei voi tietää, ja siihen, että kaikkeen tottuu.

Nykyisessä tilanteessaan kun ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kenties tilanne pahenee entisestään ja elämä valuu hukkaan? Vai käykö sittenkin niin onnellisesti, että ongelmiin löydetään ratkaisu, ja toisen lähelle löydetään uudelleen? Ensimmäisessä tapauksessa olisi virhe jäädä, ja jälkimmäisessä olisi virhe lähteä…mutta mistä tiedät kumpi tapahtuu? Et mistään!

Toisaalta nykyisessä tilanteessa on myös vaikea sanoa, että ovatko ongelmat normaaleja ja ratkaistavissa, vai eivät. Usein avioliittoon johtanut suhde ja itse avioliittokin on kestänyt jo vuosia. Vuosien aikana monenlaisesta käytöksestä tulee normaalia, siihen tottuu ja tyytyy.

Joten jos mietit eroa, kysy itseltäsi nämä kaksi kysymystä:

Mikä on se tunne, mikä pitää minut tässä liitossa?

Ja

Onko tämä hyväksyttävää?

Pohditaan niitä vähän tarkemmin.

Kysymys 1., eli Mikä tunne pitää minut tässä liitossa?

Vaikka romanttisissa kuvitelmissa muuta väitetään, avioliitto ei ole pelkästään tunneratkaisu. Mieti asiaa silti tunteittesi ja tuntemustesi kautta. Miksi et eroa? Miksi haluat jäädä suhteeseen?

Ovatko vastauksesti tämän tyylisiä: pohjimmiltaan minulla on hyvä olla toisen kanssa…tunnen syvää kiintymystä ja lämpöä toista kohtaan…haluan, että tulevaisuutemme on yhteinen…

Vai tämän tyylisiä: en pärjää taloudellisesti yksin…lapset kärsivät erosta…en enää ikinä löydä ketään…eroaminen on luovuttamista ja häpeä…

Mieti, mistä vastauksesi kumpuavat? Rakkaudesta vai pelosta? Ovatko ne positiivisia vai negatiivisia?

Jos vastauksesi on rakkaus, kiintymys, yhdessäolon merkitys, perhe…ja vastausten sävy positiivinen, ehkä voitte hyvinkin selvittää vaikeutenne. Yrittää ainakin kannattaa.

Jos taas vastauksesi liittyy taloudelliseen pärjäämiseen, häpeän tunteeseen, pelkoon yksinäisyydestä, ylipäätään pelkoon ja negatiivisiin tunteisiin, voi ero olla parempi ratkaisu. Toki on mahdollista, että pystytte yhä selvittämään asiat. Mutta mieti, onko pelko syy pysyä onnettomassa avioliitossa?


Kuva Hutomo Abrianto, ylin kuva Siora Photography.

Sitten kysymys 2., eli onko tämä hyväksyttävää?

Hyväksyttävä on tietysti hieman hassu sana: jokainen pari kun saa itse päättää (lain rajoissa) mikä heidän suhteessaan on normaalia ja okei. Jos esimerkiksi molemmille teistä sopii seksitön suhde tai avoin suhde, kenelläkään muulla ei ole siihen sananvaltaa. Jos haluatte pitää hyvin perinteiset sukupuoliroolit taikka kääntää ne päälaelleen, sekin on täysin hyväksyttävää vaikka naapurit pitäisivät sitä outona.

Kyse on siitä, miten sinua kohdellaan, ja miten sinä kohtelet toista. Tämä kysymys käsittelee usein niitä tyypillisiä riidanaiheita tai harmia aiheuttavia aiheita. Sellaisia, joista pohditaan, että onko ok ja normaalia, että toinen toimii pyynnöistäni huolimatta näin. Vaadinko liikaa, vaadinko mahdottomia, olenko vaikea ihminen -tyyppiset ajatukset ovat tyypillisiä nekin.

Kysymys on oikeasti vaikea, koska tosiaan pitkässä suhteessa tottuu kaikenlaiseen ja turtuu. Hyvin monenlaista käytöstä saattaa alkaa pitää normaalina. Usein sitä käytöstä jopa mahdollistaa itse, mikä johtaa syyllisyydentunteisiin: oma vikani.

Mieti siis tilanteestasi riippuen esimerkiksi seuraavia:

– Onko hyväksyttävää, että puolisoni on väkivaltainen? (Ei ole.)

– Onko hyväksyttävää, että puolisoni tuhlaa kaikki rahamme vaikka miten yritän säästää? (Ei ole.)

– Onko hyväksyttävää, että puolisoni on sairaalloisen mustasukkainen ja syyttää minua jatkuvasti pettämisestä, vaikka en petä? (Ei ole.)

– Onko hyväksyttävää, että kaikki kotityöt ja muut hoidettavat asiat ovat aina minun vastuullani? (Ei, mikäli ette ole sopineet toimivanne näin.)

– Onko hyväksyttävää, että puolisoni huutaa minulle päivittäin/ on päihderiippuvainen/ ei kanna mitään vastuuta suhteesta/ ei ole halukas ratkaisemaan seksuaalielämämme ongelmia vaikka tulen vastaan niin paljon kuin pystyn/ kohtelee minua välinpitämättömästi ja laiminlyöden jatkuvasti…

– Onko hyväksyttävää, että puoliso ei aina toimi kuten haluan? (On.)

– Onko hyväksyttävää, että puoliso ei ole jaksanut panostaa suhteeseemme pariin kuukauteen? (On.)

– Onko hyväksyttävää, että puoliso ei ole kiinnostunut seksistä, mutta pyrkii kuitenkin säilyttämään yhteytemme ja ratkaisemaan asian? (On.)

– Onko hyväksyttävää, että puoliso on ollut ärsyttävä ja hankala viimeaikaisen stressin takia? (On.)

Jos edelleen pidät itseäsi kohtuuttomana ja vaativana, voit miettiä mitä vastaisit rakkaalle ystävällesi, jos hän kysyisi neuvoasi vastaavassa tilanteessa? Sanoisitko, että kenenkään ei tarvitse kestää tuollaista? Vai sanoisitko, että teetköhän tuosta nyt liian ison ongelman?

Mikäli huomaat, että ongelmat ovat pienehköjä ja hyväksyttäviä, oikeastaan kuitattavissa erilaisella suhtautumisella, kenties liitto on hyvinkin pelastettavissa.

Jos huomaat, että ongelmat ovat isoja, ja sellaisia, joita ei pidä hyväksyä, on ero todennäköisesti paras ratkaisu.

Nämä kysymykset ovat toki vaikeita pohtia. Jos keskusteluyhteytenne on kunnossa, voitte puhua näistä asioista keskenänne tai terapeutin avulla. Voit mennä terapiaan myös yksin.

Muista myös, että avioerossa on kuuden kuukauden harkinta-aika. Kenties käytätte sen ajan oikeasti harkitsemiseen, sen sijaan että syöksyisitte viettämään villiä sinkkuelämää? Joskus ero on paras ratkaisu, mutta päädyitpä mihin tahansa, on hyvä tietää tehneesä ratkaisun oikeasti ajan kanssa harkiten.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä. HUOM! Juttujen kommentit lähetät alempaa kohdasta KOMMENTOI.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Yksi vastaus artikkeliin “Harkitsetko eroa? Kysy itseltäsi nämä kaksi kysymystä!”