Lapsista tulee sotkua, se on selvää. Vauvan vaatteita joutuu pyykkäämään tiuhaan, ja kiinteisiin totutteleminen tietää sitä, että sosetta on joka suunnalla.

Kuivaksi opetellessa on taas pissaa (toivottavasti vaan pissaa) vähän siellä sun täällä. Mutta mikä ihme siinä on, että kun lapset kasvavat, on kaikenlaista muuta sotkua ympäriinsä, mutta sitä ei ole jättänyt sinne kukaan. Ei siis KUKAAN. Kysypä vaikka lapsiltasi!

Miksi lattialla on purkkaa? Ja kuka sen on liiskannut sinne? Emmätiiä en minä!

Kuka on jättänyt vessan vetämättä? En minä!

Kuka löi pikkusiskoa? En se minä ollut!

Kuka jätti lavuaarin päälle 10 puoliksi sulanutta pastillia? En mä!

Kenen syytä on, että karkkijemmasta löytyy pelkkiä tyhjiä karkkipapereita? Ei mun!

Kuka kaatoi kengistä hiekat lattialle? Varmaan toi!

Kuka levitti kirjat pitkin lattiaa? En tiiä!

Missä on kaukosäädin, kuka otti sen? En minä ainakaan!

Kenen puoliksi syöty leipä täällä on? Ei oo mun!

Nämä asiat ovat tapahtuneet, mutta jokainen lapsi on syytön. Puolisokin on syytön. Koira nyt varsinkin on syytön, samoin kuin kissa. Naapurilta ei kysytä, mutta hänkin on syytön. Ainiin, sanoinko jo, että lapset nyt ainakin ovat syyttömiä. He syövät leivät loppuun, ei eivät liimaa purkkaa lattiaan, he eivät kaada hiekkaa pitkin eteisen mattoa, he huutavat kuorossa EN SE MINÄ OLLUT!

Mystistä kerta kaikkiaan. Kenen syytä nämä tekoset oikein ovat? Kuka täällä sotkee? Koska kukaan ei myönnä, taidan itse alkaa vastata ”kuka täällä siiivoaa” -kysymykseen En ainakaan mä!

Nimim. Minna

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia