”Julkisuudessa puhutaan paljon lasten välisestä kiusaamisesta. Valitettavan yleistä on kuitenkin aikuisten välinen kiusaaminen. Sitä tapahtuu työpaikoilla, parisuhteessa, avioeron jälkeen jne. Ihan sama missä, mutta aina voisi kysyä saman kysymyksen. Miksi toiset eivät puutu? Ei se pahojen pahuus vaan hyvien hiljaisuus on järkyttävän totta.

Vallanhimoisia, toisten tallaajia, oman edun tavoittelijoita ja ilkeilijöitä on hämmästyttävän paljon. Kiusaamista, poissulkemista, asioiden vääristelyä tai vähättelyä. Oman arvon nostamista, suoranaista valehtelua. Lapsia käytetään tarvittaessa häpeilemättä aseina. Ja kyllä, tätä kaikkea tekevät aikuiset ihmiset. Aikuisten pitäisi toimia mallina lapsille, mutta eipä kovin hyvältä näytä, kun kuuntelen ystävän vuodatusta työpaikkakiusaamista, seuraan läheltä riitaa perinnönjaosta ja vanhempien välisiä kiistoja avioeron jälkeen. Lista voisi jatkua monessa muussa suhteessa.

Miksi järkevät ihmiset, eivät lyö nyrkkiä pöytään ja vaikuta siihen, että hulluttelu loppuu? Onko se niin, että kukaan ei halua puuttua, ettei itse joudu maalitauluksi? Miksi hyvät ihmiset vaikenevat? Aikuinen ihminen, miksi kiusaat?”

Nimim. Ymmällään

Artikkelikuva Prateek Katyal.

Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 4 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Tästä et voi kommentoida vaan avata uuden aiheen

Haluatko kertoa oman tarinasi? Jonkun hyvän tai jonkun vähemmän hyvän?
Lähetä kertomuksesi tästä. HUOM! Juttujen kommentit lähetät alempaa kohdasta KOMMENTOI.

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

4 vastausta artikkeliin “Aikuinen ihminen, miksi kiusaat?”

  • Ipsu sanoo:

    Ei siihen puututa. Aika usein saa kuulla, että anna mennä toisesta korvasta sisään ja kasvata kuori. Monesti itkun kanssa sitten saa olla vessassa. Pahimmassa tapauksessa kiusatusta leimataan kiusaaja.

  • Surullinen sanoo:

    Kukaan ei tule kiusatun tueksi, sillä oma etu on tärkein. Tästä seuraa, että mikään ei koskaan muutu.

  • Surumieli sanoo:

    Juuri nuin se menee. Työpaikkakiusaamiseen ei puututa, ettei itse jouduta osaksi. Mieluummin mielistellään vallankäyttäjiä ja todella ilkeitä ihmisiä. Vsrsinkin jos kyseessä on vakituinen työntekijä niin aika lailla saa mellastaa eikä kukaan puutu.

  • Hiljainen hyväksyntä sanoo:

    Minä koin työpaikallani julkisesti nöyryyttävän tilanteen. Jälkeenpäin asiaa pohdittuani tajusin ,että sehän oli kiusaamista.
    No, asia sovittiin asianomaisen kanssa.
    En murehdi enää keissiä, mutta kamalinta on tajuta se, ettei kukaan muu avannut suutansa, tuonut ajatuksiaan esille, saatikka puolustanut tai todennut että ei , näin nöyryyttävästi ei meillä toimita.
    Vai yhdeltä kymmenestä sain viestin jälkeenpäin että: ”Olipa ahdistava palaveri, onneksi en ollut kohteena.”