Jäin sinkuksi noin 15 vuoden jälkeen. Uudessa elämäntilanteessa aika moni asia yllätti.

En osaa identifioitua sinkuksi. Olen eronnut äiti, en villi ja vapaa seikkailija, joka pitää kynsin hampain kiinni itsenäisyydestään, tai yksin kissojensa kanssa elävä, pakkomielteisesti miestä jahtaava vanhapiika.

En osaa myöskään identifioitua sinkkuelämään. Ero oli helpotus, ja olin työstänyt sitä pitkään. Koin, että olisin melko piankin ollut valmis löytämään uuden suhteen. Aikuisen parisuhteen, jossa kummatkin saavat antaa ja ottaa, ja jossa ollaan avoimia ja rehellisiä. Kaikki eronneet tutut ovat löytäneet uuden onnen pian, joten uskoin saattaisi käydä itsellenikin.

Kävi ilmi, että odotin aivan vääriä asioita. Siispä tiedoksesi uussinkku, mitä ei kannata odottaa:

Älä odota tukea
Ex-miehen kavereille ja sukulaisille olen ilmaa. Mitä siitä, että vietimme juhlapyhät ja paljon arkeakin yhdessä viimeiset viisitoista vuotta. Minua ei enää ole olemassa heille.

Aika sama koskee omiakin kavereita. Aviossa olevat tuntuvat pelkäävän, että avioero tarttuu. Kukaan ei ole kysynyt minulta eroni jälkeen, miten voin.

Älä odota seuraa
Hyvin harva pyytää sinkkua mukaan minnekään. Hyvin harva suostuu sinkun menoehdotuksiin. Vapaa-aika käytetään mieluummin oman puolison ja perheen kanssa.

Älä toimi näin deittipalveluissa
Toisin kuin miehet väittävät, he eivät etsi luonnollista ja saunanraikasta naista. Meikittömät, luonnolliset kuvat ja rehellisyys profiilissa eivät toimi. Jos kuvasi ovat meikittömiä, mies ajattelee että olet ruma olmi. Jos olet rehellinen, mies ajattelee että olet häiriintynyt tai liian innokas.

Älä toimi näin treffeillä ja deittaillessa
Suoruus ja rehellisyys eivät toimi myöskään kasvokkain. Jos erehdyt kertomaan, että erosi (josta on aikaa yli puolitoista vuotta) oli vaikea, mies sanoo menevänsä tupakalle vaikka on savuton ja pinkaisee ravintolan edustalta juoksuun etkä kuule hänestä sen koommin.

Jos kerrot miehelle että olet kiinnostunut hänestä, hän ajattelee että haluat naimisiin mieluummin eilen, etkä kuule hänestä sen koommin.

Älä odota rehellisyyttä
Jopa se salarakasta etsivä mies kuvailee deittiprofiilissaan itseään rehelliseksi. Miehet tykkäävät vaalia tätä kuvaa itsestään, mutta totuus on toinen.

Mies sanoo mitä tahansa saadakseen sinut sänkyyn: lupaillaan pariisinmatkoja ja maalaillaan yhteistä tulevaisuutta tosi pian – ja puff, mies katoaa. Mies ei myöskään pysty kakistamaan ulos sitä, että ei enää kiinnosta. Hän kiertelee ja kaartelee, kunnes jättää vastaamatta kokonaan.

Älä usko näitä vinkkejä
Joka taholla käsketään naissinkkuja laskemaan rimaa. Ehkä siihen on syytä, jos sinulle ei kelpaa kuin 187-188 cm pituinen lääkäri, jolla on tietynmerkkinen auto, mutta oikeasti en tunne ketään naista joka etsisi tällaista miestä.

Mutta miksi tinkiä siitä, että toivoo mieheltä samanlaista asennetta elämään, samansuuntaista koulutustasoa, yhteisiä mieltymyksiä, kommunikointikykyä ja omaa silmää miellyttävää ulkonäköä? Sitähän etsii ihmistä, jonka kanssa jakaa elämänsä, eikä ihan ketä tahansa.

Eroa en kadu. Parempi yksin kuin huonossa suhteessa on totuus. Kukaan ei enää huuda minulle, enkä joudu päivittäin tappelemaan jostain tyhjänpäiväisestä. Mutta sinkkuelämän karuus tuli kyllä yllätyksenä, vaikka en mitään samppanjakuplaista vapautta odottanutkaan.

Nimim. Uussinkku

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

7 vastausta artikkeliin “Sinkkujen päivän tilitys: tältä se tuntuu”

  • Pitkä yksinäisyys sanoo:

    Minulla on kokemus kaikista näistä tarinoista. Uusista harrastuksista olen viimein löytänyt tuttuja joiden kanssa lähteä harrastamaan.

    Vaikeaa on kuitenkin tutustua, kun sinkutkaan eivät voi olla toistensa ystäviä, elleivät ole juuri samanikäisiä. Harrastuksissa kilpaveneilijät ei tykkää sunnuntaiveneilijöistä, purjehtijat ei pidä moottoriveneilijöistä tai päinvastoin, käyttääkseni yhtä esimerkkiä.

    Naissinkut eivät voi pitää toisilleen seuraa menoissa edes turvallisuuden vuoksi, koska ilmeisesti kokevat toisensa kilpailijoiksi. Jos näin jatkuu, Suomessa kaikki kokevat yksinäisen vanhuuden. Kun joku tulee avoimesti tutustumaan, mitäpä jos ensi kerralla kuuntelisi ja kohtaisi avoimesti tulijan, sopisi menoja yhdessä, vaikka henkilö ei sydänystävältä tuntuisikaan. Olen jenkeissä asuneena todennut, että kulttuureissa on valtavia eroja tässä kohtaa. Olen jopa harkinnut sosiaalisten suhteiden vuoksi palaamista rapakon taakse.

    Onneksi on ne kaksi tärkeää ja ihanaa lasta, jotka alkavat pian olla aikuisia. Tsemppiä kaikille seuran, sydänystävien ja ihan kaverien löytämisessä eron jälkeen!

  • Tuhmaäiti sanoo:

    Olin eron jälkeen noin 3,5 vuotta sinkkuna ja olin jo kokeillut nettitreffailua ja todennut, ettei sieltä voi ketään minulle löytyä. Olin jo asennoitunut siihen, että vietän loppuelämäni yksin ja se ei tuntunut edes pahalta, sillä hevoset täyttivät vapaa-aikani. Eräänä iltana päätin kuitenki laittaa Tinder-tilini aktiiviseksi ja siinä hajamielisesti selatessani eteeni ilmestyi yhtäkkiä työkaverini parinkymmenen vuoden takaa. Muistin hänet mukavaksi ja kunnolliseksi mieheksi, vaikka en häntä henkilökohtaisesti tuntenutkaan. Vetäisin rohkeasti oikealle ja onneksi myös hän oli tehnyt samoin. Siitä se sitten alkoi ja nyt uskon siihen, että Tinderistäkin voi löytyä jotain hyvää. Ehkä rakkaus tulee silloin, kun sitä vähiten odottaa 😍 ps. Hän tykkää myös hevosista ja kissoistani 😁

  • MM sanoo:

    Hei, Maija Vilkkumaan sanoin: ”Sä oot upea nainen, sä pystyt mihin vaan, leikkaa erilainen tukka, mene Brasiliaan… ” (Auta mua -kappaleesta).

    Ikävää, että oot saanut huonoja kokemuksia deittailuista. Kiitos rehellisestä ulosannistasi.

    Totta, kukaan ei kysy, miten voit. Yhtäkkiä vaan häviää. Mutta – jos ja kun olet omillasi toimeentuleva, niin tee viimeistään nyt se liike, että elät itsellesi ja teet kuinka (ajan salliessa) sua huvittaa! Lisää bensaa liekkeihin muille parisuhteeseen sidotuille…. kukaan ei kysele perääsi etkä ole kenenkään jatke, joten jos et koe tarpeelliseksi olla sitä vastedeskään vaan oma itsesi (mitä ehkä muut eivät tunne tai halunneet tutustua) niin anna mennä ja tee se selväksi, ettet etsi elättäjää tmv. Sinä olet sinä ja vain kerran! Itsensä kanssa sujut oleva äiti on paras malli lapsilleen!

  • Lauran exkaveri sanoo:

    Itse olen eronnut, lapset aikuisia. Juhlapyhät olen yksin, kun pariskunnat eivät mukaan pyydä ja sinkkukaverit ovat omien lastensa perheiden kanssa. Onneksi osaan mennä yksinkin minne vaan, mutta viikonloppuisin olisi joskus kiva tehdä jotain jonkun kanssa. Kivan miehen kanssa käytiin eri paikoissa, tanssittiin, syötiin, käytiin jossain kivassa paikassa ulkoilemassa, mutta kun en halunnut seksisuhdetta, niin jonkun Ritun löysi ja nyt ollaan kovasti jo etelänreissua buukkaamassa. Vähän ottaa välillä päähän. Kaverit ehtivät tapaamaan silloin, kun mies sattuu olemaan kalassa, metsästämässä, töissä. Silloin kelpaan.

  • Peiliin katsonut sanoo:

    Tuttua osittain, mutta katsottava myös peiliin. Kutsuinko/kutsuitko itse sinkkuystäviä niiden 15 vuoden aikana? Vai vietittekö aikaa psriskuntakavereiden kanssa? Itse ainakin vietin kyllä aikaa sinkkukavereiden kanssa yksin, mutten kutsunut illanviettoihin, joissa muut pareittain…

  • tutu sanoo:

    totta! oispa enemmän tapahtumia joihin viitsis mennä sinkkuna, ilman että tarvii olla hakupäällä hanakkana. kiinnostaisi viettää aikaa ihan vaan jutellen, mutta ei kokoaikaa tutka-auki hakupäällä. yksinäisyys on perseestä ja niin on ystävätkin joita ei saa edes lenkille kaveriksi vaikkei niillä mies lenkkeile😀

  • Posityyhtynen88 sanoo:

    Pystyn aika paljolti samaistumaan yllä olevaan kirjoitukseen.
    Ero oli oikea ratkaisu,jota olin pohtinut pitkään. En maalannut sinkkuudestani suuria,vaaleanpunaisia pilvilinnoja suklaamansikoiden,shampanjan ja komeiden,rehellisten miesten kera.
    Totuus pääsi siltikin iskemään vasten kasvojani.
    Ja kenties sinkku ja sinkkuäiti ovat kaksi eri tavalla määriteltävää käsitettä. Viikonloppuni (kun en vietä sitä vuorotyön parissa) olen kiinni perusarjessa lapseni kanssa. Kun nämä sinkut etsivät uusia sosiaalisia suhteita,on minun illan villein hetki katsoa uutta sarjaa Netflixistä herkkupussi kainalossa. Niin.. Jos siis olen saanut lapseni nukkumaan ansaiten näin hetken omaa aikaa.
    Ei,eipä ne rehelliset,aikuiset miehet löydä sattumalta tietään oveni taakse jonottamaan. Ja usein mietin,milloin kaiken arjen keskellä voisin tutustua lähemmin kiinnostavaan ihmiseen (jos joku tätä rimaani ylittäisi), koska äitinä en tutustuta jokaista häntäheikkiä lapseeni. Näin neljän vuoden aikana arkeemme on ollut tutustumassa huimat 0 ihmistä..
    Koska minulla on arvot. Minulla on selkeys siinä,mitä toiselta ihmiseltä haluan ja toivon. Minä olen äiti. Olen vuorotyössä. En tarvitse viereeni toista huollettavaa,en tarvitse valheita. Ja aika harvassa ovat miehet,jotka empimättä hyppäävät sinkkuäidin elämään.
    Olen toki miettinyt toistakin vaihtoehtoa. Tinder laulamaan ja hetken huumaa lakanoiden väliin,pärjääkö sillä? Mutta sellainen tyyli ei ole minun tyylini. Ja taas kerran,milloin sinkkuäiti kerkiäisi edes treffaamaan peiton alle.
    Mutta.. Vuosien myötä olemme lapseni kanssa rakentaneet kodin,jossa ei ole riiteleviä aikuisia. Mieluummin sinkkuäiti,kuin huono suhde.