Kun lapsi ei tule isälle
Naisen kosto on kauhea ja kostaessaan lasten kautta nainen ei tajua vahingoittavansa eniten lapsiaan, kirjoittaa Lapsistaan Erotettu Isä:
”Näyttää olevan nyt paljon puhetta siitä, miten mummot eivät saa nähdä lapsenlapsia eri syistä – vissiin moni mummo tai vaari saa katsoa peiliin. Varmasti myös moni vanhempi nipottaa jostain mummolan karkkiaskeista ihan turhaa. Mutta haluan avata keskustelun siitä, millaista jälkeä lasten elämässä tekee kostoretkelle lähtenyt äiti.
Halusin eron lasten äidistä 4 vuotta sitten ja ero tuli hänelle yllätyksenä. En voinut yhtään hyvin siinä avioliitossa eikä meillä ollut mitään parisuhdetta, paitsi suhde lastemme erilaisiin ruokinta -ja kuskausvuoroihin. Siis halusin eron ja varsin pian tapasin nykyisen tyttöystäväni, joka on avovaimoni. Emme ole naimisissa.
Siitä hetkestä lähtien kun kerroin lasteni äidille, että olen löytänyt naisen, alkoi kiusanteko. Hän sanoi minulle, ettei lasten ( nyt 7 ja 10) ole enää hyvä tavata minua, koska annan heille epävakaan mallin elämästä ja he saavat uudesta naisesta kiusaantumisen tunnetta. Siitä lähtien tapaamiset ( oli määrätty joka toinen viikonloppu to-ma) ovat peruuntuneet järjestään tai lyhentyneet tekosyihin vedoten. Milloin tulee juuri sinne äidin luokse kylään siskonkumminkaima tai milloin on alkava flunssa tai mitä milloinkin. Voi voi, ensi kerralla sitten, lasten äiti tekstaa vain hymiön kera.
Tiedän, että kyseessä on täysin sairas kostoretki, jolla hän haluaa kostaa, etten enää asu siellä iloisessa itse rakennetussa puutalossa. Suomen oikeuslaitos ja sen naispuoliset lastenvalvojat ovat ihan nollia ulkoisesti hyvin käyttäytyvien naishirviöiden edessä, he saavat pelata lapsillaan omaa sairasta peliään eikä kukaan voi siihen puuttua. Yritetty on.
Kukaan ei tässä pelissä voita. Ei edes se lasten äiti, vaikka luulee nyt voittavansa jotakin.
Ja nyt kun alatte kommentoida, että isässä oli varmasti jotakin vikaa tai että olin vähintään juoppo lasten hyväksikäyttäjä, näin ei ole. Olen täysin tunnollinen suomalainen työssäkäyvä mies, jolle omat lapset ovat yhtä tärkeitä kuin silloin kun olin heidän äitinsä kanssa naimisissa. Jos olisin tiennyt miten kovan rangaistuksen siitä erosta saa, en olisi eronnut. Olisi pitänyt tajuta pitää vain kulisseja ja hankkia satunnaisia sivusuhteita.”
T. Lapsistaan erotettu isä
Joko luit nämä:
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 25 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Te vinkuvat isät.Olkaa miehiä ja antakaa äidille aikaa.
Itsekkäät isät repivät väkisin lapsia äidin luota.Jos äiti ei halua antaa lasta tapaamisiin niin se,että koitatte väkisin riidellä lapsesta on naurettavaa.Mies voi sentään tehdä vaikka joka päivä uuden lapsen,nainen ei.
Pienet lapset varsinkin kuuluvat enemmän äidilleen.Se,että tulee uusperhekuviot mukaan niin sotkee vain lasten elämää ja lapselle tulee aina tunne että kumppani menee heidän edelle.
Jos ei ydinperhe elämä kelpaa,niin olkaa ilman sitten.
Meillä vähän samantapainen tilanne nykyisen elämänkumppanin exän kanssa.
Isä viikonloppuina on milloin mitäkin kissanristiäistä yhdellä kolmesta lapsesta…eihän muutkaan voi silloin tulla!
Lain mukaan isällä on oikeus tavata lapsia.
Selvitin asiaa lastenvalvojalta ja hän sanoi että on mahdollista vaatia tapaamista oikeusteitse ja mikäli tapaaminen ei onnistu, siitä voidaan määrätä sakkoa…en nyt muista summaa mutta ihan huomattava sakko.
Laitettiin äidille viestiä että tapaamiset on jatkossa mentävä sopimuksen mukaan ja mainittiin tuosta sakosta.
Nyt on tapaamiset sujuneet hyvin, joskus joku lapsista ei tule mutta sovituista viikonlopuista on pidetty kiinni.
Eli kannattaa pistää kova kovaa vastaan jos ei muu auta.
Hmm. Syytät siis ex-vaimoa liittonne pilaamisesta? Että se oikeutti sinut häipymään yllättäen? Muista, että tangoon tarvitaan kaksi, eikä vastuuta avioliitostakaan voi sysätä pelkästään yhden naisen harteille. Ota siis vastuu erosta ja omasta suhteestasi lapsiin eron jälkeen. Lähivuosina äiti ei pysty enää kontrolloimaan heitä ja sitten voit lisätä osallistumistasi. Älä ainakaan tee niin kuin minun eksmieheni, joka hylkäsi lapsensa sekä fyysisesti että henkisesti. Siinä on isot riskit lapsien mielenterveydelle, etenkin poikalasten ollessa kyseessä. Lisäksi pojat siirtävät saman käytöksen eteenpäin (hylkäämisen) omille lapsilleen melko varmasti.
Aina kun kuulee kerrottavan, että isä ei tapaa lastaan, niin olisi hyvä hieman miettiä, että miksiköhän tilanne on niin? Suomessa on varmasti todella paljon isiä, jotka eivät ole tapaamatta lapsiaan omasta tahdostaan. Heidät on PAKOTETTU siihen. Samaan aikaan vieraannuttajaäiti kertoo joka puolelle että isä on hylännyt lapsen. Ai että miten se sitten on mahdollista? No ihan simppelisti niin, että äiti ei anna isän tavata lastaan. No mites jos on tapaamissopimus? Niin? Sehän on vaan sanoja paperilla. Jos lastensuojelulta tai lastenvalvojalta pyytää apua, niin neuvona on vaan yrittää neuvotella äidin kanssa. Ja ainahan voi pyytää täytääntöönpanoa oikeudelta . Aika harva on valmis menemään niin pitkälle, se vie paljon aikaa ja resursseja. Ja sekään ei välttämättä auta, koska äiti voi ryhtyä hakemaan tapaamisia valvottuina vedoten milloin mihinkin syyhyn. Mutta kaikista kätevintähän on uhata isää perusteettomilla lapseen kohdistuvilla esim. väkivalta tms. syytöksillä, aika harva isä uskaltaa ottaa riskiä. Ja surullisen usein nämä tapaamiset kärjistyvät isän aloittaessa uuden parisuhteen…
Oli Jaana sen verran mielenkiintoinen kommentti. Mitäs jos äiti on lähtenyt suhteesta lapsi mukanaan ja ei siltikään anna lapsen tavata isäänsä….? Niin kuin siskoni.En voi sietää ihmisiä jotka (oli mies tai nainen) kostaa parisuhdeongelmat lasten kautta. Onneksi tiedän omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta että se kostautuu sille vanhemmalle jossain vaiheessa. Sain tavata isääni.Isälläni oli tapana vain haukkua äitiäni,kun olin hänen luonaan….no ei olla puhuttu isän kanssa yli 10-vuoteen. Sitäkö te vanhemmat haluatte? LAPSET EIVÄT OLE TYHMIÄA!!!!!!!
Jotkut taitaa luulla että lastenvalvoja, sovittelu tai oikuden päätös riittää estämään lapsen vieraannuttamisen. Voi kun se olisikin niin! Vaan ei ole. Joka vuosi sen jotuvat kokemaan tuhannet lapset ja vanhemmat. Se kun ei ole rikoslaissa kuten esim. lapsikaappaus!
Ja piti vielä mainostaa: http://www.isatlastenasialla.fi
Kiitos mielenkiintoisesta saittilinkistä! Ehkä alkuperäinen kirjoittaja löytää sen kautta tukea.
Eipä kestä 🙂
Tosiaan. Surullista on etteivät viranomaiset tee näille mitään tehokasta. Siksi la 25.4 klo13 -15 vietään Helsingin Kansalaistorilla Vieraannuttamisenvastaisen päivän tilaisuus jossa puhutaan näistä.
Prskles kun aikuiset ihmiset ei osaa käyttäytyä 🙁
Osa tätä samansorttista eronjälkeistä sikailua on myös seuraava ilmiö, jota olen sivusta seurannut useissa tapauksissa.
Ennen kuin kukaan ehtii sanoa, niin kerron, että nämä miehet ovat töissäkäyviä, tavallisia kavereita, joilla ei ole päihdeongelmaa tai jotka eivät ole pahoinpidelleet vaimojaan tai lapsiaan.
Mutta kun ero on tullut, ovat iloiten antaneet lähihuoltajuuden lastensa äideille. Osalla on ollut uusi pirkko kierroksessa jo ennen eroa, ja siinä on sitten päässyt viettämään hekumallista parisuhdeaikaa ilman lapsia. Jopa niin hekumallista, että lapsia ei haluta paratiisiin sekoittamaan elämää. Tai siis isä haluaisi, mutta uusi pirkko ei halua, ja isähän tanssii sen pi..rkon mukaan. Lapset ikävöivät isää ja äiti olisi enemmän kuin iloinen, jos saisi vaikka yhden (1) yön hengähdysaikaa kuukaudessa. Mutta ei.
Ei ole kenenkään kommentoijan tehtävä arvostella ketään jota ei tunne.
Olen hyvin surullinen kirjoittajan, ja ennen kaikkea hänen lastensa puolesta. Aikuisten päätökset eivät saisi vaikuttaa lasten hyvinvointiin. Ja kyllä minä todellakin lähtisin huonosta suhteesta, meillä on yksi ainoa elämä elettävänä.
Kun lapset on hankittu miehelta pitaisi leikata munat pois jos vaimoa ei ne kiinnosta. Perheet pysyy sitten koossa ja lapset saa pitaa molemmat vanhempansa.
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiin, Näin sanoo lakikin. Laita asiat paperille, jossa myös peruuntumiset ja muutokset ja lastenvalvojan/perheneuvolan/sosiaalitoimeen yhteyttä. Äidillä ei ole oikeutta vierottaa lapsia isästä. Tuollainen toiminta ei ole aikuismaista, onpa taustalla ero tai vastaavaa.
Mieheni kanssa erottiin yli puoli vuotta sitten. Taustalla ei ollut kummallakaan kolmansia osapuolia vaan yksinkertaisesti erilleen kasvu. En koskaan voisi kuvitellakaan vieväni/rajoittaa tyttäreltäni oikeutta olla isänsä kanssa olisipa ne eron syyt mitkä tahansa. Syyt ovat aikuisten välisiä, jotka eivät lapsille kuulu eivätkä saisi näkyä. En pystyisi itse olemaan pitkiä aikoja erossa tytöstä, joten millä oikeudella voisin tehdä sen hänen isälleen?
”Olisi pitänyt tajuta pitää vain kulisseja ja hankkia satunnaisia sivusuhteita.” – Ei, vaan: olisi pitänyt katsoa pidemmälle rankan pikkulapsivaiheen yli, panostaa parisuhteeseen, puhua avoimesti tunteistaan puolisolleen ja luottaa tulevaisuuteen.
Mikään ei anna äidille oikeutta vieraannuttaa lapsiaan näiden isästä. Ei vaikka mies olisi lähtenyt toisen naisen matkaan, mitä tässä ilmeisesti ei tapahtunut.
Miehellä on sama oikeus lähteä epätyydyttävästä parisuhteesta kuin naisellakin, ja siihen on meidän muiden turha hurskastella mitään jälkiviisasta parisuhteeseen panostamisesta. Me emme tiedä, mitä suhteessa on tapahtunut.
Äiti joka ei anna lastensa tavata isää satuttaa näitä enemmän kuin arvaakaan, ja joutuu ihan varmasti tulevaisuudessa katumaan tätä pikku kiusantekoa. Sillä lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, oli äiti kuinka pettynyt ja vihainen hyvänsä.
Sinulle isä sanoisin, että pidä päiväkirjaa tapaamisten peruuntumisista ja mene kiireesti lastenvalvojan juttusille. Lapsillesi on parasta, että äidin temppuilu saadaan loppumaan mahdollisimman nopeasti.
Voi helvetti mitä akkoja!!Kenen hyväks tässä pelataan?Mulla isä taas tekee kiusaa,eikä ole lastensa kanssa.Mä todella säälin tollasia äitejä.Jossain vaiheessa ne tajuu,sillon vaan on myöhäistä
Sori vaan, äijä, ihan oikein :). Oikea mies kantaa todellakin vastuun ja on sitoutunut perheeseensä. Tuo ei naiselta edes ole mikään kosto, vaan keino selvitä ilman sinua. Jos sinulle lapset olisivat merkinneet yli kaiken, et todellakaan olisi lähtenyt tai hankkinut sivusuhteitä (ällö). Perheenpään rooli ei ole mikään ruusuinen unelma, mutta rakkaus perhettä, vaimoa ja lapsia ( he ovat erottamattomat) kohtaan on paljon enemmän, kuin tuo, miten olet menetellyt.
Nimim. Oma mies ei asu kotona ja se on itku ja parku
Toivottavasti tämä oli sarkasmia. Jos ei, melko pelottava kommentti.
Se on totta, että erota ei kannattaisi kun lapset on pieniä. Elämä muuttuu hiljalleen lasten kasvaessa isommiksi. Sekin on jo vastauksissa kai sanottu, että yrittää pitäisi molempien, sillä parisuhde on kahden kauppa. Mutta jos rakkautta ei ole, se näkyy ja kuuluu vanhempien suhteessa vaikka suhde olisi täysin riidaton.
Älkää aliarvioiko lapsianne, he vaistoavat kyllä. He vaistoavat että tässä on jotain mätää. Ero on kriisi myös lapsille, joten hyvä vanhempi eroaa niin että jokainen osapuoli tulee kuulluksi ja huomioiduksi – myös lapset. Mutta ero ei ole maailmanloppu eikä siinä kenenkään vanhemmuus lakkaa olemasta. Isä on isä ja äiti on äiti, aina.
Vaikka oma katkeruus hipoisi tähtiä, miettikää lapsianne. Heillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin sopeutua, joten onko vanhemmillakaan?
T. Eroperheen lapsi
Olen kanssasi täysin eri mieltä.
Lapsi vaistoaa, ettei kaikki ole hyvin vanhemmillaa. Lapsi näkee, ettei vanhemmilla ole läheisyyttä, eivätkä he ole onnellisia yhdessä – jo ennen kuin lapset ovat kouluikäisiä. Vanhetessa tietoisuus lapsilla asiasta vain kasvaa.
Mielestäni isä on rohkea erotessa äidistä, koska ei ole onnellinen. Isä osoittaa lapsilleen, että hän ei lakkaa olemasta isä vaikkei ole äidin kanssa yhdessä. Isä näyttää lapsilleen esimerkin kautta, että vaikeita päätöksiä voi joutua tekemään, mutta maailma ei kaadu siihen. Ennen kaikkea isä opettaa tässä lapsillee, että oma onnellisuus on tärkeää ja omasta hyvinvoinnist tulee pitää huolta.
Tämän tarinan perusteella äiti tekee tuon kaiken hankalaksi. Ja on niitä äitejäkin, jotka ”jättävät” perheensä.
Kaksi aikuista ihmistä osaa kyllä hoitaa tällaiset tilanteet hyvin halutessaan.
Jaa että on ihan oikein harjoittaa henkistä välivaltaa lapsiaan kohtaan koska lasten isä on eron jälkeen aloittanut uuden parisuhteen?
Voi nyt sanonko mikä.. Kyllä pitäisi ottaa lapset pois noin ajattelevilta.
Ei todellakaan ole aina isän syy ero, ei vaikka isä olisi se joka päätti lähteä. Parisuhteesta lähteneet äidit saavat kyllä järjestäen ymmärrystä osakseen, mutta miksi mies on aina syyllinen? Osaavat ne naisetkin olla ihmishirviöitä jotka ensin hajoittavat parisuhteen terrorillaan ja sen jälkeen vielä vuosikaudet kiduttavat lapsiaan erinäisin kostotoimenpitein.
Ja kun monesti kyseessä ei ole edes tunnekuohuissa tehdyt yksittäiset kurjat teot, vaan vuosikausia jatkuva kiusaaminen joka kohdistuu sen ex-puolison lisäksi myös yhteisiin lapsiin!
MITEN KUKAAN VOI HYVÄKSYÄ SELLAISTA?!
Ymmärrystä ja jaksamista Lapsistaan erotetulle isälle. Voit hakea sopimuksen mukaisille tapaamisille täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta, jolloin äiti joutuu sakon uhalla luovuttamaan lapset sinulle sopimuksen mukaisina aikoina. Toivottavasti tulevaisuus on valoisampi. 🙂
Sitten on se isä joka meillä on joka ei halua tavata lapsiaan kuin max 2 krt vuodessa
Lastenvalvoja-naiset ovat aseettomia myös isän tehdessä kiusaa. Ei auttanut itku eikä poru kun isä kosti omilla konsteillaan. Kunpa osaisimme erot hoitaa asiallisesti, turhaa murhetta tuovat nämä kostot, jotka, kuten sanoit, sattuvat eniten lapsiin. Mikähän lie se konsti jolla järkiintyisimme.
itse eroneena äitinä en vain pysty ymmärtämään äitejä, jotka tekevät noin. Mitä he käytöksellään luulevat saavuttavnsa? Itsekkäitä ihmisiä. Harmi, ettei edes oikeuslaitos ole tälläisissa tilanteissa etävanhemman puolella.
Tuttu kertomus tuo sinun tarinasi varsinkin täällä Suomessa kun ihmisillä muutenkin vaikeuksia käsitellä tunteitaan…
Olisi hyvä kirjoittaa muistiin noi tapaamisten peruuntumiset js syyt niihin. Lastenvalvojalla olis varmaan niihin lisättävää. Ja lasten äiti voisi niitä sitten kokonaisuutena tutkailla kun saat tarpeeksi kokoon niitä..
jonain päivänä lasten äidin on joka tapauksesa kohdattava erosta johtuvat tuneet ja otettavs vastuu niistä. Nythän hän siirtää pahaa oloonsa lasten isään. Se ei kuitenkaan tee hänen oloaan hyväksi. Vastuunotto, Anteeksianto ja elämässä eteenpäin pääseminen ovat ainouta keinoja ettei hän itse päädy katkeraksi kostoa hautovaksi mielenterveysongelmaiseksi.
Voisiko joku sukulainen puuttua asiaan lasten äidin auttamiseksi eteenpäin erossa.
Tsemppiä sinulle jatkoon haasteellisessa elämäntilanteessasi. Luovuttaa ei kannata!
Vinkkinä, että tapaamissopimus sitoo äitiä. Hän on velvollinen luovuttamaan lapset isälle sopimuksen munaisesti. Jos ei luovuta, kannattaa asia viedä oikeuteen jolloin luovuttamatta jättäminen on jo astetta vakavampi asia.