Hälläväliä-äidin lapsi sai uuden alun

Kaupallinen yhteistyö Perhehoito.

”Olen sijaisperheessä kasvanut lapsi. Minut otettiin huostaan aika pienenä ja tarina oli varmasti aika tavallinen – vanhemmilla oli elämä pois käsistä. Vanhempien eron jälkeen äiti joi ja uudet isäpuolet olivat vaihtuvia ja väkivaltaisia. Äitini oli myös hyvin aggressiivinen ja vihainen eli käytännössä raivohullu juodessaan, tälle on joku virallinenkin termi, juoppohullu?

Kun pääsin siis pääsin sijaisperheeseen, ensimmäinen ihmetyksen aiheeni oli muistaakseni rajat. Oli hyvin outoa kun joku valvoi nukkumaanmenoa tai syömiä. Jotain draamojankin siitä tuli sen muistan, koska rajoja ei koskaan ollut ennen sijaisperhettä.

Toinen ihmetyksen aiheeni oli se, että sijaisäiti teki käsitöitä ja toki sekin ettei kukaan juonut liiemmin.

Sijaisperhe kasvatti minusta aikuisen kun omasta äidistäni ei ollut kasvattajaksi. Äiti oli ihan hälläväliä. Sehän oli raskasta tajuta sitten myöhemmin, ettei äitiä oikeasti kiinnosta minä tai sisarukset, joita siunaantui, enempää kuin pullo. Mutta niin se vain oli.

Nyt ei äitiä enää ole ja välit sijaisperheeseeni ovat lämpimät.

Minusta tuli ihan tavallinen aikuinen ja yllättävänkin normaali kun ottaa taustat huomioon.” – Huonon Äidin lukija sijaisperhekokemuksistaan

Lapsella on oikeus saada kasvaa ja elää perheessä ja lapsen hyvän psyykkisen ja fyysisen kasvun edellytyksenä ovat turvalliset aikuiset ja ympäristö. Joskus perheen tilanteessa voi olla kuormittavia tekijöitä ja ongelmia, joiden myötä lapsen tasapainoinen kasvu, riittävä huolenpito ja hoito voivat häiriintyä. Omassa kodissa asuminen käy mahdottomaksi ja silloin tarvitaan päivystäviä tai pitkäaikaisia sijaisperheitä, eli perhehoitoa.

Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen ja nuoren hoidon ja huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityisessä perheessä. Sijaisperheessä asuva lapsi elää tasavertaisena perheenjäsenenä.

Kiinnostaako sinua sijaisvanhemmuus? Sijaisperheistä on huutava pula ympäri Suomen, tarvitaan sekä lyhytaikaisia päivystysperheitä että pitkäaikaisen perhehoidon koteja. Sijaisperheitä tarvitsevat kaiken ikäiset lapset ja nuoret, ja koska kaikki lapset ja nuoret eivät ole samanlaisia, tarvitaan myös erilaisia perheitä sijaisperheiksi.

Sijaisperheenä voi toimia yksinasuva, pariskunta tai perhe, tärkeintä on halu hoitaa ja kasvattaa perheeseen sijoitettua lasta. Sinun ei tarvitse olla supervanhempi, ihan tavallinen perhe ja arkirutiinit riittävät. Laadukkuus lähtee läsnäolosta, sitoutumisesta, vuorovaikutuksesta ja aidosta välittämisestä.

Perhehoidossa tavoitteena on löytää lapselle sopivin koti. Sijoitetulla lapsella tai nuorella voi olla erityisen hoidon ja tuen tarvetta, tai esimerkiksi vaikeuksia käyttäytymisessä ja tunne-elämän alueella, aikaisemmista elämänkokemuksista johtuen, joten sijaisperheen elämään kuuluu usein myös lapsen tuki- ja terapiapalveluja.

Sijaisperhe ei kuitenkaan jää yksin mahdollisten haasteiden kanssa, vaan perhehoitoon kuuluu tuki ja yhteistyö eri viranomaisten kanssa, sekä tietysti yhteydenpito lapsen läheisiin. Perusvalmiudet sijaisperhetoimintaan saa maksuttoman valmennuksen kautta, ja sijaisperheiden hyvinvoinnista huolehditaan säännöllisin vertaistapaamisin, koulutuksin ja henkilökohtaisia kontakteja ylläpitäen. Sijaisperhevalmennuksia löytyy lähellä sinua, eikä koulutus sido perhettä vielä mihinkään, lue lisää.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.