Sijaislapsesta tuli lasteni täysiveroinen sisarus
Kaupallinen yhteistyö, yhteistyössä Perhehoito.
”Meidän sijaislapsemme on nyt jo aikuinen ja eilenkin hänen kanssaan vaihdoimme viestejä samaan tapaan kuin biologisten lastemme kanssa, vaikka inhoan koko ajatusta siitä, että lapsia jotenkin erotellaan. Kaikki ovat meillä samalla viivalla ja olen muuten tehnyt testamentinkin niin, että kaikki ovat kuollessani samalla viivalla.
Meidän sijaisperheemme startti ei ollut varmasti tavanomaisin mutta ehkä monella tapaa traagisin. Saimme sijaislapsen kovalla vauhdilla perheeseemme, koska lapsen molemmat vanhemmat kuolivat samalla hetkellä väkivallan seurauksena. Silloin hyvin pieni tuleva sijaislapsemme oli paikalla vanhempien kuollessa.
Jokainen, jolla on sydän, ymmärtää, että lapsen tilanne uudessa perheessä oli ainutlaatuinen. Mekin olimme varpaillamme ja mietimme, että osaammeko me nyt olla näin isoissa saappaissa. Mutta sitä mukaa kun arki alkoi mennä etiäppäin menimme mekin yhtenä perheenä, jossa oli yhteinen arki. Olin ajatellut, että olisi hienoa saada sisarus omille lapsille, itse emme enää voineet lapsia saada.
Meillä on ollut murheita ja elämän kolhuja meidänkin perheessä, mutta niin niitä taitaa olla kaikilla. Olemme kuitenkin saaneet elämäämme uuden lapsen, jota rakastamme ihan samalla viivalla kuin muitakin lapsia. Välillä tosin ns. omasynnyttämät lapsena väittivät, että sijaislasta lellitään ja hän saa eniten lahjoja. Näin meidän kesken niin taisi joskus vähän käydäkin.
Sijaisperhetouhusta sanon sen verran, että jos olet ihan ookoo perustyyppi ja sinulla ei ole elämässäsi suuria ongelmia, sellaisia kivitalon kokoisia, suosittelen sijaisvanhemmaksi alkamista sen jossakin muodossa. Se antaa elämään uusia ihmisiä ja lisää rakkautta. Voiko olla suurempaa onnea elämässä kuin saada lisää rakkautta?”
Terveisin Yksi Perusäiti vaan
Sijaisperheistä on jatkuva pula. Olisiko sinulla kiinnostusta sijaisvanhemmaksi? Lue tästä lisää ja ole mukana antamassa lapselle hyvät eväät tulevaisuuteen.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 3 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Meillä on myös neljä biologista lasta ja yksi sijoitettu lapsi. Kaikki lapset koen samanlaisiksi ja samalla viivalla oleviksi. On ollut hienoa kulkea tätä matkaa sijaisvanhempana. Helppoa ei aina ole ollut, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.
Sijaislapsellemme on nyt murrosiässä ja muutti meille kun oli reilun vuoden. Olemme juuri nyt pohtineet perinnön jättämistä ym. Perheemme on kokenut monta läheisen menetystä ja perinnönjako on ollut ajankohtainen ja olemme pohtineet myös omaa perintöämme lapsille, miten sen hoidamme.
Sijoitukset ovat liian yleisiä, ja yksityiset yritykset tekevät tällä tärkeällä asialla bisnestä. Monissa tapauksissa perheitä tukemalla lapset voisivat kasvaa ja kehittyä omien vanhempiensa kanssa.
Entäs jos niitä vanhempia ei ole kuten aloittaja kertoi.Anteeksi vaan mutta kommenttisi on täysin asiaton ja ällöttävä eikä liity aloitukseen mitenkään.Et tainnut edes lukea sitä tai sitten et ymmärtänyt lukemaasi.