Yksinäisyys syö minua, eikä kukaan vaivaudu käymään
Huono Äiti sai avautumisen aiheena yksinäisyys, joka on ajan kanssa syventynyt.
”Pakko päästä kirjoittamaan tämä jonnekin, kun en tohdi tehdä sitä omalla nimelläni tai paikkaan, josta minut tunnistettaisiin.
Olen kokenut isoa yksinäisyyttä, ja tämä vuosi on ollut kaikista pahin. Minulla on ollut koko vuoden aikana paljon sairaalakäyntejä, useita kertoja kuukaudessa. Sen vuoksi en ole pystynyt lähtemään kotoa juuri minnekään. Ikävintä on se, ettei kukaan ole käynyt minunkaan luonani sen eestä.
Kateutta kumpuaa myös omaa poikaystävää kohtaan. Hänellä käy kavereita 1–2 kertaa kuukaudessa, useamman päivän kerrallaan. Minulla taas ei ole kertaakaan käynyt tämän vuoden aikana yhtään läheistä kaveria kylässä. Kyläilystä on puhuttu, mutta aikaa ei tunnu löytyvän – vaikka somet täyttyvät muiden kavereiden kanssa vietetystä ajasta. Heille on jostain kumman syystä ehditty löytää aikaa.
Poikaystävän kaverit ovat ihan mukavia, mutta haluaisin, että minulla olisi niitä omiakin. Silloin ei tarvitsisi ’varastaa’ toisen kavereita. En ole itse kyennyt monien asioiden takia käymään porukoilla, mutta se ei olisi estänyt heitä tulemasta tänne.
Yksinäisyys syö kirjaimellisesti ihmistä, etenkin kun samaan aikaan kaipaisi seuraa enemmän kuin koskaan.
Ennen sairastumista kävin eräässä pajatoiminnassa pari kertaa viikossa, jotta saisin tekemistä ja seuraa. Sieltäkään ei syntynyt kaverisuhteita, kun kaikilla oli jo omat porukkansa. Niinpä sielläkin oli aika yksinäistä.
Pahimmillaan yksinäisyys meni niin syvälle, että yhtenä yönä satutin itseäni ja itkin pitkään. Kerroin asiasta terapeutille, mutta hän ei tuntunut ymmärtävän.
En oikein tiedä, mitä nyt tekisin. Vaikka ajan kanssa parantuisin, tulen silti elämään aika yksinäisessä maailmassa.”
Nimim. Yksinäinen keiju
Yksinäisyydessä ei ole mitään hävettävää, vaikka se saa tuntemaan itsensä näkymättömäksi. Monesti läheiset eivät edes tajua, kuinka paljon pieni käynti merkitsisi, ja joskus asia voi lähteä liikkeelle jo siitä, että sen sanoo ääneen.
Lohdullista on, että elämäntilanteet ovat harvoin pysyviä. Oma kunto, arki ja ihmissuhteet muuttuvat ajan myötä, ja moni löytää uutta seuraa juuri sitä kautta, mistä itse innostuu. Kun löytää oman jutun, löytää usein myös samanhenkisiä ihmisiä. Uusia tuttavuuksia voi hakea myös kevyesti verkosta: Facebookista löytyy oman paikkakunnan, harrastuksen ja elämäntilanteen ryhmiä, joissa voi tutustua muihin matalalla kynnyksellä ja omaan tahtiin. Ja jos kaipaa rinnalleen juttukaveria heti, esimerkiksi SPR:n ystävätoiminta välittää seuraa sitä toivoville.
Jos olo käy niin raskaaksi, että satutat itseäsi, et ole sen kanssa yksin – siitä kannattaa kertoa, ja jos ensimmäinen ammattilainen ei kuullut, kannattaa yrittää toista. Kuuntelevan korvan saa myös MIELI ry:n kriisipuhelimesta (09 2525 0111) sekä nuorten Sekasin-chatista.
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
