Lapsen harrastus vie kaiken
Huono Äiti sai avautumisen aiheena lapsen harrastaminen ja se, kun vaatimukset käyvät ylivoimaisiksi.
”Lapsi harrastaa kilpaurheilua. Lajin hän on löytänyt itse ja suhtautuu siihen intohimoisesti. Olen asiasta vilpittömän iloinen ja ylpeä lapsesta. Tämän tason harrastus vaatii koko perheen resursseja ihan älyttömän paljon. Käytännössä juuri millekään muulle ei ole aikaa (tai rahaa).
Olen eronnut jo aikoja sitten lapsen isästä ja lapsi on enemmän luonani. Asumme pääkaupunkiseudulla ja olen autoton. Käytännössä kuljemme harrastusmatkoja julkisen liikenteen varassa liki 3 h treenipäivinä, joita on 4 krt viikossa. Päälle lisätreenit ja kisat. Ja monimuotoiset talkoot ja muu osallistuminen. Poikkeusaikataulut. Epämääräiset virrat pikkuasioista, joista muodostuu oma lisämaksunsa vielä ison harrastusmaksun päälle.
Olen tsempannut tosi paljon ja osallistunut kaikkeen. Tänä syksynä kaikki tähän harrastukseen liittyvä on alkanut nostaa vihan tunteita. Ei enää kiinnosta osallistua mihinkään. En halua kuulla enää yhtään poikkeusaikataulua tai sopia jostain yksityiskohdasta.
Olen pienituloinen ja suurin osa lajin harrastajista tulee hyvin toimeentulevista perheistä. Olemme monin tavoin erilaisessa asemassa ja se näkyy. Lapsi vertailee meitä heihin. Olen huono äiti, koska olemme köyhiä. Ja silti olen pystynyt mahdollistamaan tämän harrastuksen hänelle, vaikka se on melkein mahdotonta.
Nyt en enää jaksa.”
Nimim. Kypsä äiti
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti
Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
