”Rehellisesti: en halua olla sinkku”
Huono Äiti sai avautumisen aiheena sinkkuus silloin, kun sitä ei ole itse valinnut.
”Haluan parisuhteen. Haluan rakkautta. En halua olla sinkku. Olen aikuinen nainen, pärjään mainiosti omillani, viihdyn itseni kanssa, en tarvitse ketään huolehtimaan minusta. Mutta en halua olla enää yksin. En vain kertakaikkiaan halua.
Olen katsellut elämää ja maailmaa ihan riittävän kauan itsekseni, ja haluaisin jo jakaa sen jonkun kanssa. Haluan tylsää tavallista elämää jonkun ihanan ihmisen kanssa. Syödä aamupalaa, käydä kävelyllä, katsoa elokuvaa, mennä yhdessä nukkumaan ja herätä vierestä. Haluan läheisyyttä, hipsuttelua, halauksia, suudelmia, seksiä. Haluan kävellä käsi kädessä. Haluan tuntea kuuluvani yhteen jonkun kanssa.
Joka paikassa jankutetaan kuinka sinkkuudesta voi nauttia täysin rinnoin. Kuinka elämästä voi tehdä omansa näköisen. Missään ei puhuta siitä, miltä tuntuu olla sinkku silloin kun ei halua olla sinkku. Tai siitä kuinka tyhjä ja vajaa olo on, eikä sitä korjata ystävillä, perheellä tai harrastuksilla.
En ole epätoivoinen vaan rehellinen. Minulla on hyvä sydän ja se on täynnä lämpöä. Haluan vierelleni ihmisen, jonka sydämen kanssa se voi sykkiä samaan tahtiin.”
Nimim. Aikuinen nainen Etelä-Suomesta
On totta, että kolikolla on toinenkin puoli, josta puhutaan huomattavasti vähemmän. Kaikki sinkut eivät ole sinkkuja omasta valinnastaan, ja heille jatkuva ”nauti vapaudestasi” -hokema voi tuntua enemmän ohitukselta kuin lohdulta. Kaipuu kumppaniin ei tarkoita, etteikö oma elämä olisi jo valmiiksi hyvä ja täysi. Ihminen voi olla samaan aikaan sekä tyytyväinen itseensä että kaivata jotain, mitä ystävät tai harrastukset eivät korvaa.
Miten sinä näet tämän? Onko yksinäisyydestä tullut vaikeampi myöntää kuin ennen? Ja kumpi on sinusta rohkeampaa, nauttia sinkkuudesta vai tunnustaa kaipaavansa jotakuta rinnalle?
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 5 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Alkuperäinen avautuja tässä. Tekstini on julkaistu vain osittain. Siitä puuttui välistä mm. tämä:
”Sinkkuus ei ole minulle enää jokin välitila. Se ei ole voimauttavaa. Se ei ole onnellista aikaa, jolloin voin tehdä ihan mitä haluan, milloin haluan. Voin olla vahva oma itseni ja päättää omista menoistani myös parisuhteessa. Ja niin voi hänkin. Kenellekään ei tarvitse sitoa palloa jalkaan, ketään ei kahlita. Ei tarvitse asua yhdessä, molemmilla voi olla oma kotinsa. (Kyllä, minusta sitä voi kutsua parisuhteeksi, vaikka ei asuta yhdessä.)”
Sinäpä sen sanoit! Siinä tuli mainittua just ne asiat, joita itsekin olen miettinyt. Tsemppiä samassa tilanteessa oleville! Toivottavasti löydämme vielä jonkun, jonka kanssa voimme jakaa elämämme iloineen ja suruineen.
Yksinäisyys ei ole kivaa, mutta pakko vaan pärjätä kun on koko ikänsä ollut näkymätön vastakkaiselle sukupuolelle. Eikä näin rumalla naamalla kehtaa edes haaveilla. Jonkun nistiporukan ns. patjaksi pääsykin olisi saavutus.
Kirjoituksesi oli aivan mitä ajattelen , haluan kumppanin enkä olla sunkku.
Rinnalla kulkijan.
En projektia ja hoivattavaa vaan arkista tekemistä ja läheisyyttä.
Mutta miten se sydän löytää oikean?
Ihan kuin olisit kuvaillut minun ajatuksia ja elämää. Tiedän tismalleen mistä puhut, yksinäisyys ei ole kiva tunne, läheisyyden ja yhteyden kaipuu on suuri. Rakkautta ja voimia sinulle ja kaikille meille muillekin kumppanin kaipuisille <3