Tarviiko lasta suojella toiselta vanhemmalta?
Tätä kysyy Avaudu tästä -lomakkeen kautta lähetetyssä kirjoituksessaan nimimerkki Suojelevaäiti:
”Olemme olleet pitkään mieheni kanssa yhdessä, naimisissa ja lapsiakin siunaantunut kolme kappaletta. Kaikki lapsemme ovat yli 5-vuotiaita. Mieheni ei juuri vietä aikaa lastemme kanssa, ei ole oikeastaan koskaan viettänyt. Mitä nyt isyysvapaata pitänyt pienen pätkän jokaisen lapsen kohdalla, mutta tuolloinkin tullut melkein hulluksi.
Olemme täysin erilaisista perheistä tulleita, minä ja mieheni siis. Mies on joutunut pienestä pitäen pitämään itsestään huolta, eikä hänellä ole ollut ns. ydinperhettä ikinä, eikä juuri muutakaan. Minä taas olen kasvanut ydinperheen parissa, enkä esimerkiksi osannut laittaa ruokaa kun muutin 16-vuotiaana mieheni kanssa yhteen odottaen esikoistamme.
Mies jatkuvasti huutaa lapsillemme, haukkuu heitä, kiroilee ja heittelee lasten omaisuutta. Nousen aina barrikadeille, kun kuulen miehen käyttäytyvän näin. Siitähän se soppa sitten syntyykin. Mies yleensä lähtee kotoa pois (joko itsekseen tai minun pyynnöstä) rauhoittumaan. Kun on rauhoittunut, yleensä pyytää anteeksi lapsilta ja minulta huonoa käytöstään. Mutta joskus anteeksipyynnössä voi mennä useampi päiväkin. Ja onko anteeksipyynnöllä enää väliä, jos hetken päästä käyttäytyy samalla tavalla?
Kuva Bantersnaps. Ylin kuva Daiga Ellaby.
Meillä on hyviäkin aikoja. Jolloin ei ole huutoa, kiroilua tai mitään sellaista. Niiden avulla jaksaa taas päiviä eteenpäin. Mutta samalla mietin mitä tämä kaikki aiheuttaa lasten itsetunnolle. Ei haukkumista voi pyyhkiä anteeksipyynnöllä pois. Meillä on mieheni kanssa ilmeisestikin ihan erilaiset kasvatusmetodit. Itse haluaisin opettaa lapsia kunnioittamaan toisia ja kohtelemaan niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Isä ei anna hirveän hyvää esimerkkiä tässä.
Mietin myös, mitä kävisi jos eroaisimme. Jatkuisiko miehen käytös tällaisenaan? Ja mitä jos en ole paikalla silloin puolustamassa lapsia. Oppiiko lapsi puolustamaan itseään? Tarviiko hänen? Olenko minä syypää hänen huonoon käytökseen? Olenko huono äiti?”
Nimim. Suojelevaäiti
Psst! Huono Äiti -ruoat sopivat myös hyville äideille! Nyt kaupoissa!
Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.
Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.
— Huono Äiti -toimitus
Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!
Artikkelissa on 57 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Hei!
Meillä Sam tilanne. On mennyt takapakkia. Hän tulee, menee, ei maksa laskuja. Iyseasiassa hhän väheksyy minua kun koetan pitää perheen rippeet hyppysissä. Maksan kodin, laskut, ruuan. Olen jotain kuvottava kun rahat voisi basriinkin laittaa. Kun olen lasten kanssa niin aina löytyy oikein eläviä naisia.
Haluan kuitenkin tarjota lapsille sen kunnollisen kodin. Vastuullisen turvallisen aikuisen, joka on heitä varten. Olen koettanut puhua. Nykyään on ihan turhaa. Kaikki kotiin laitettu aika, ajatus, raha… Riidan aihe… Siis myös minun rahani pitäisi mennä terassille ja jos en ole maksamassaja mukana aina löytyy niitä jotka on…
En nää muuta ratkaisua kun ero hän tulee menee. Poissa vietetyt yöt eivät kuulu minulle missä on ollut. Olen huora…