Huonon Äidin yhteisössä kuka hyvänsä saa avautua. Tässä päivän avautuminen: onko äitien itsekkyys vakio vai sattuiko vain huono tuuri? : 

(Kuva Florian Klauer )

”Me rakennetaan omakotitaloa toiselle paikkakunnalle. Muutto on sitten joskus, kun on valmista. Ehkä vuoden, parin päästä. Tai myydään saman tien pois, kun suututtaa ja rasittaa jo koko projekti.

Kaikelta rakentamiseen ja paitsiossa olleeseen muuhun elämään liittyvältä en ymmärtänyt huomioida tätäkään asiaa: hamassa tulevaisuudessa olevan muuton vaikutuksia lasten kavereiden äiteihin! Miten saatoin ollakin näin puusilmä?! (Joo, rakennamme puutalon.)

Eli siis: poikiemme kavereiden äidit, ja äidit nimenomaisesti, ei isät, ovat jo jonkin aikaa ohimennen tiedustelleet silloin tällöin, miten rakentaminen etenee, onko muutto milloin jne. Muuta ei ole ollut kiinnostavaa tietää, ei edes kylppärin tai keittiön värimaailmaa. (Isiä on lähinnä kiinnostanut kodin tekniikka, niin kuin lämmitysmuoto ja sen sellaiset ratkaisut.) Ja minä olen päivittänyt äitien tietoja hövelisti, onnellisena, väsyneenä, stressaantuneena, iloisena.

Mutta viimein hoksasin, liian myöhään, että äitien kiinnostus onkin liittynyt henkilökohtaisempaan agendaan. Omiin lapsiin tietysti! Paniikki, apua, lapselleni näköpiirissä ongelma! Lasten kaveri muuttaa kohta pois! Seuraus: lapseni jää yksin, ilman kavereita!!

Ratkaisu, ratkaisu, ratkaisu!? Keksitty!! Pitää alkaa rajoittaa lasten yhdessäoloa tulevan muuttopoistuman takia!! Meidän ”Daniel” ei nyt (ja ei jatkossakaan) pääse leikkimään teidän ”Villen” kanssa, koska tehän muutatte kohta pois! Varataan vanhempien whatsappissa lapselle uusia kavereita, koska ”Ville” on muuttamassa kohta pois ja meidän ”Daniel” tarttee uusia kamuja!!! Tuliko nyt selväksi jokaiselle vanhemmalle, että kun ”Ville” muuttaa perheineen kohta pois, kuka leikkis nyt ”Danielin” kanssa, kun ”Ville” muuttaa pois??!! Kuka leikkis??! ”Ville” muuttaaaaaaaaaa-aaaaaa!!!

Kiitos ”huolehtivainen” kaverin äiti karhunpalveluksesta. Alkaa olla aika yksinäistä.”

Nimim. Muuttaja

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti

Artikkelissa on 1 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

Yksi vastaus artikkeliin “Äitiys ei poista ihmisen itsekeskeisyyttä mitenkään”

  • Helsinkiläinen sanoo:

    Ei kyllä kiinnosta pätkääkään kenenkään kylppärin tai keittiön värimaailma, ei vaikka asuisi naapurissa. Minusta on aika itsekeskeistä olettaa, että jokin noin tyhjänpäiväinen kiinnostaisi yhtään ketään sellaista ihmistä, joka ei kyseisessä talossa asu. Pakko sanoa, että toisen perskarvan pituuskin kiinnostaa enemmän kuin keittiön värimaailma.

    Suuri osa kaupunkilaisten kaverisuhteista perustuu siihen, että tavataan monta kertaa viikossa koska asutaan lähekkäin. Jo kahden kilometrin päähän muuttaminen tekee kaveruudesta etäisemmän. Kymmenen kilometrin päähän muuttanutta tavataan kerran vuodessa jos kaveruussuhde on erityisen tärkeä (tai kyseessä on sukulainen), muuten ei ollenkaan.

    Ei kuitenkaan kannata surra, kyllä uudesta asuinpaikasta löytyy naapureita ja kavereita sieltäkin.