Kun kirjoitin naisen raivon hillitsemiskonsteista, kirjoitus kosketti monia. Sain yhteydenoton myös Hannalta, joka tekee työtä naisten raivon parissa. Hän sanoo, että sellainen nainen, joka ei ole saanut lapsena näyttää raivoaan vaan jonka on pitänyt olla aina kiltti ja reipas, on pulassa aikuisena lapsen raivon edessä. Koska olen sellainen nainen, jonka piti olla kiltti ja reipas tyttö, annan puheenvuoron nyt Hannalle. Siis naisen raivo, osa 2:

” Äidillä on monenlaisia tunteita. Äiti-ihmisen tunneskaalaan saavat kuulua kaikki tunteet ilosta suruun. Sitä kautta lapsikin oppii tuntemaan ja näyttämään tunteitaan. Joskus äidillä menee hermot. Kenellä tahansa menee joskus hermot. Mutta jos tummanpuhuvat tunteet alkavat liiaksi hallita elämää, niiden kanssa ei kannata jäädä yksin.

Raivon tunteen nousemiseen vaikuttavat monet asiat ja esimerkiksi paineinen elämäntilanne, stressi ja väsymys voivat alentaa kykyä hallita voimakkaita tunteita. Perimmäiset syyt raivon tunteiden nousuun löytyvät kuitenkin syvemmältä kuin juuri sen hetkisestä tilanteesta.

Tunteilla on merkitys, niihin on oikeus, mutta aikuisella on vastuu siitä millaisia tekoja ja jälkimaininkeja tunteet aiheuttavat. Pienten lasten kanssa äiti voi kohdata voimakkaampia tunteita kuin mitä koskaan elämässään on tuntenut. Äidiksi tullessa omat varhaiset kokemukset heräävät eloon ja nousevat etenkin tiukan paikan tullen näyttämölle. Lapsuuden sisäinen draama toistuukin omien lasten kanssa. Jos esimerkiksi tahto-ikäisen lapsen kanssa raivomittari näyttää punaista aamu toisensa jälkeen ulkovaatteita pukiessa, on hyvä pohtia, mistä oma raivo nousee. Kun äiti huutaa yhtä kovaa kuin vieressä oleva lapsi, on äidin oma sisäinen lapsi ottanut vallan ja tunteiden hallinta on samalla tasolla kuin kolmevuotiaalla.

Miten nainen itse on saanut näyttää vihan ja aggression tunteita lapsena ollessaan? Miten naisen oma äiti on reagoinut kurahousuraivareihin? Ovatko vihan tunteet olleet sallittuja vai onko pitänyt olla kiltti ja reipas? Onko lapsen raivoon vastattu raivolla? Lapsi harjoittelee tunteita ja niiden säätelyä ja aikuisen tehtävä on auttaa. Jos ei ole itse saanut apua lapsena myös niiden vaikeampien tunteiden kokemiseen, on vaikeaa vastaanottaa niitä omalta lapseltaan.

Kaikki kokemukset elämämme varrella vaikuttavat siihen, millaiseksi kasvamme. Jokaiselle muodostuu oma sisäinen käsikirjoitus, jota tutkimalla voi saada ymmärrystä omiin tunteisiinsa. Omaa sisäistä käsikirjoitustaan tarkastelemalla ja omaan sisäiseen pikkutyttöön tutustumalla voi myös päästä irti hallitsemattomasta raivosta, joka vaativissa tilanteissa ryöpsähtää lähimpien ihmisten päälle. Voi muistella, millaisia katseita on saanut lapsuudessa – mikä on kannatellut, mikä kuormittanut. Se, millaisia katseita on itse saanut, vaikuttaa siihen miten katsoo itseään. Ja se, miten katsoo itseään, heijastelee ympäristöön. Kun katsoo itseään hyväksyvästi ja arvostaen, voi katsoa samalla tavalla omia lapsiaan. Myös niissä tilanteissa kun joku saa kurahousuraivarit.  Katse on kaiken läpäisevä. Katse koskettaa kaikkia. Katseen laatuun voi tietoisesti vaikuttaa. Voi ymmärtää, miten suuri vaikutusvalta meillä jokaisella on.   Tästä lisää Katse-kampanjasta.  

Hallitsematon huutaminen ja raivoaminen on pelottavaa. Se on väkivaltaista ja aiheuttaa pahaa oloa sekä itselle, että lapsille. Tilanteet, joissa naisen sisäinen pahoinvointi ilmenee väkivaltana aiheuttavat häpeää ja syyllisyyttä. Nainen saattaa kokea huonouden tunnetta ja on ymmällään sisällään korventavista tunteista – ”Mistä tämä viha nousee? En minä ole tällainen…”

Apua on saatavissa: Maria Akatemiassa (sitoutumaton RAY:n tukema yhdistys) on tehty yli kymmenen vuotta Demeter-työtä, joka on ennaltaehkäisevää perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyötä. Työssä on erikoistuttu naisen psyykkisen ja fyysisen väkivallan dynamiikkaan. Demeter-työ tarjoaa apua naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Palvelut ovat asiakkaillemme maksuttomia (RAY tukee toimintaamme) ja keskustelut luottamuksellisia.  Asiakkaaksi pääsee valtakunnalliseen Avoin Linja –puhelinpäivystykseen soittamalla:   09 7562 2260 (päivystysajat ovat ti ja to klo 16-18 sekä pe klo 12-14). Soiton jälkeen on mahdollista käydä kolme yksilökartoituskeskustelua ja niiden jälkeen osallistua viidestätoista tapaamiskerrasta rakentuvaan vertaisryhmätyöskentelyyn. Tässä prosessissa naisella on mahdollisuus saada kosketus omiin tunteisiinsa ja työskennellä niiden kanssa tietoisesti. Oman sisäisen pikkutytön tarinaa tutkimalla löytyvät väkivallan juuret, psyykkinen ja fyysinen kaltoin kohtelu, josta omat aggressiot nousevat.”

Maria Akatemian kotisivut

Hanna Kommeri

Demeter-työn koordinaattori, työnohjaaja

Maria Akatemia ry

— Huono Äiti

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta.
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

14 vastausta artikkeliin “Raivoava nainen, miten sinua on kohdeltu pienenä?”

  • Kaltoin kohdeltu sanoo:

    Oi, kiitos tästä miljoonasti <3 Luin tästä nyt ensimmäistä kertaa. Itku tuli, sillä tämä on juuri sellaista apua, mitä tarvitsen. Tiedostan, että raivokohtaukseni ja vaikeat äitiyden tunteet kumpuavat omasta lapsuudestani, jolloin minua on kohdeltu kaltoin, mutta en tunnu pääsevän näistä ongelmista eteenpäin, vaikka tiedän suurin piirtein, mistä tunteet kumpuavat. Soitan tuonne heti ensi maanantaina!

  • Varsin huono äiti sanoo:

    Laitoin sähköpostia, Hanna Kommeri. Soittoajat sijoittuvat hankalasti. Tämä kirjoitus oli kuin suoraan omasta elämästäni, pakko olisi apuja saada ja olla jatkosse se vähemmän huono äiti.

  • Äiti -78 sanoo:

    Onko ko. juttuihin mahdollisuus osallistua ihan missä päin Suomea. Haluaisin oman huutamisen kuriin. On kipuja itsellä ja haastava esimurkkuikäinen erityislapsi.

    • Huono Äiti sanoo:

      Hei,suosittelen soittamaan Maria Akatemian anonyymiin apupuhelimeen:

      ”Soita Avoimeen linjaan, ti ja to 16-18 ja pe 12-14, p. 09 7562 2260.
      Sinut vastaanotetaan arvostavasti ja tarpeitasi kuunnellen. Voit jatkaa yksilökeskusteluihin koulutetun Demeter-terapeutin kanssa sekä ohjattuun vertaisryhmään.” Sieltä pääsee eteenpäin.

  • Äiti -79 sanoo:

    Kiitos Hanna!
    Maria akatemian työtä on tärkeää tehdä näkyväksi. Omat pahimmat raivontunteeni olen kokenut juurikin lasteni kanssa. Se on ollut pelottavaa ja samalla äärimmäisen nöyryyttävää.

  • Sari sanoo:

    Väkivalta (henkinen/fyysinen) voi kohdistua myös omaan puolisoon – siihenkin tuo oman käsikirjoituksensa ymmärtäminen tuo apua. Suosittelen!!!

    • Hanna Kommeri sanoo:

      Hei, kiitos tästä huomiosta. Psyykkinen tai fyysinen väkivalta voi kohdistua myös puolisoon tai se voi olla itseenkin kohdistuvaa (esim. viiltely, syömishäiriöt). Oman käsikirjoituksen tutkiminen on kenen tahansa apuväline.

  • Juha Järä sanoo:

    ”Tässä prosessissa naisella on mahdollisuus saada kosketus omiin tunteisiinsa ja työskennellä niiden kanssa tietoisesti. Oman sisäisen pikkutytön tarinaa tutkimalla löytyvät väkivallan juuret, psyykkinen ja fyysinen kaltoin kohtelu, josta omat aggressiot nousevat”…hmm…onko naisilla ja miehillä jotenkin eri syyt käytökseensä?..Joka tapauksessa: toivon että työnne tulisi näkyvämmäksi. Nythän vieläkin naisten tekemä väkivalta on tabu ja miehet lähinnä nähdään tekijöinä – uhripalveluja ei oikein miehille edes ole!

    • Huono Äiti sanoo:

      Ei huonot huomiot!

    • Hanna Kommeri sanoo:

      Hei, kiitos kommentistasi. Maria Akatemian Demeter-työssä on erikoistuttu tutkimaan naisen käyttämän väkivallan dynamiikkaa. Asiaa voidaan tarkastella myös miehen näkökulmasta – jokaiselle muodostuu oma sisäinen käsikirjoitus johon vaikuttavat kaikki kokemukset elämämme varrella. Pikkutyttötarina voi yhtä lailla olla pikkupoikatarina. Jokainen voi tehdä itsetutkimusmatkan, oli sitten mies tai nainen. Maria Akatemia on taho, joka palvelee naisia, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Miessakit ry on erikoistunut tutkimaan näitä asioita miesten näkökulmasta.

  • Taru P sanoo:

    Kiitos! Nyt löytyi paikka joka osaa auttaa minua! Olen hakenut apua raivonhallintaan jo kuusi vuotta sitten mutta silloin vain sanottiin ettei sellaisiin pääse vaan huutamalla, täytyy olla fyysisesti väkivaltainen. Minä haluaisin katkaista huudon kierteen ja olla vähän vähemmän huono äiti.

    • Hanna Kommeri sanoo:

      Hei, kiitos kommentistasi. Olet vastuullinen äiti. Teemme Maria Akatemiassa monipuolisesti auttavaa ja ennaltaehkäisevää työtä. Monet naiset ottavat meihin yhteyttä siitä syystä, että herää huoli omista tunteista, jotka voivat purkautua ulos esimerkiksi huutamalla. Haluamme tarjota naisille mahdollisuuden keskustella kipeistäkin asioista ja lisätä sekä naisen että koko perheen hyvinvointia.

    • Hyvä Isä sanoo:

      Helsingissä on myös sellainen, kuin Väkivalta-apua -palvelu, joka on suunnattu naisille. Vaimo kävi tuolla pari vuotta sitten ja on kyllä kuviot meidän perheessä sen jälkeen tasaantuneet.

      Rauhaa kaikille kierroksilla käyville naisille!