Nainen, näin kesytät raivosi!
Tunnustan, tämä juttu lähtee ihan omasta tarpeesta. Olen mestari saamaan raivareita perheelle, välillä huudan niin, että rappaukset putoavat. Koska se huutaminen ei ole itsellekään kovin kivaa, tässä muutama konsti raivon taltuttamiseen:
American Psychological Associationin mukaan raivo on luonnollinen seuraus tilanteesta, jonka ihminen kokee uhkaavaksi. Ihan perustavalla tasolla raivoa tarvitaan, jotta voimme puolustautua vaaran uhatessa. Me joko ilmaisemme raivoa, tyynnytämme raivoa tai tukahdutamme sen – tukahduttaminen ei sekään ole terveellistä, koska se johtaa passiivis-aggressiiviseen käytökseen, jolla ei silläkään rakenneta menestyviä ihmissuhteita. Liika raivo puolestaan johtaa pahimmillaan siihen, että joku tai jokin menee rikki. Lapsi, puoliso tai lautanen.
Oletko liian kova raivoamaan? Jos sinusta tuntuu siltä, että taidat raivota liikaa, silloin olet yleensä oikeassa. Siihen ei tarvita psykologisia testejä. Jos löydät itsesi tilanteista, joissa käyttäydyt kontrolloimattomasti tai pelottavasti, silloin sinulla on ongelmia vihan hallinnan kanssa.
Miksi jotkut ovat raivokkaampia kuin toiset? Psykologien mukaan jotkut meistä ovat kuumakalleja, toiset rauhallisempia. Kuumakallejen kyky käsitellä ikäviä tilanteita on usein heikompi kuin rauhallisemmilla yksilöillä. Kuumakalleksi tullaan joko genetiikan tai kasvatuksen kautta. Jos lapselle opetetaan tapoja käsitellä raivoa, hän osaa sen aikuisena. Perhetausta vaikuttaa myös kykyyn käsitellä vihaa, vihaiset ihmiset tulevat yleensä perheistä, joissa on ollut kaoottinen ja tuhoisa tapa elää arkea.
Usein sanotaan, että höyryjen ulos päästäminen on hyvästä. Mutta psykologien tämän päivän tiedon mukaan se on vaarallinen myytti; raivo lisää raivoa ja saa raivottaren tuntemaan itsensä entistä huonommaksi ihmiseksi.
Miten raivon voi kesyttää itse?
– Kun raivo alkaa nousta, hengitä syvään palleasta asti. Rintakehällä tapahtuva pintahengitys ei ole syvähengitystä.
– Toistele rauhoittavia sanoja, kuten rauhoitu, rentoudu, itseksesi.
– Palauta mieleen joku rauhoittava kuva elämästäsi, joku paikka, joissa olet ollut todella onnellinen ja rentoutunut.
– Harjoittele näitä tekniikoita päivittäin niin, että niistä tulee rutiini.
– Muuta ajattelutapaasi. Sen sijaan, että käytät jatkuvasti sanontoja: ”kamalaa, hirveää, miks just mulle, kaikki on pilalla” ala käyttää sanontoja: ”tämä ei ole maailmanloppu, vaikka tämä asia ärsyttää minua nyt, raivoaminen ei auta nyt yhtään asiaa”.
– Usko, että maailma ei ole piruuttaan paha sinulle eikä sinua vastaan. Vihaisilla ihmisillä on taipumus vaatia asioiden tapahtuvan tahtomallaan tavalla, joko ”my way or highway”. Raivokkaiden ihmisten tulee oppia oma vaativa luonteensa ja ymmärtää, että kaikki muut eivät ole minulle mitään velkaa. Tässä auttaa se, että kuvittelee itsensä oikeasti kuningattareksi valtaistuimineen ja palvelijoineen – miten naurettavalta siinä kuvitelmassa saakaan itsensä näyttämään!
– Jotkut meistä käyttävät vihaa puolustuskeinona, jotta eivät satuttaisi itseään. Viha ei kuitenkaan poista sitä, että välillä meihin sattuu.
– Opi kestämään kritiikkiä. On luonnollista mennä puolustuskannalle kun kritisoidaan, mutta älä ala tapella takaisin. Rauhoitu ensin ja vasta sen jälkeen vastaa kritiikkiin.
– Räpistele irti arjen ansasta. Usein raivon taustalla on liika elämän kuorma. Raivottaret usein ovat hukkua arjen vaatimusten alle, siitä syystä mikä hyvänsä tapa löytää omaa aikaa päivään on elintärkeää. Kokeile esimerkiksi sääntöä: ”kukaan ei saa puhua töistä kotiin tulevalle äidille 15 minuuttiin ellei talo ole tulessa.” Tämä pätee myös aamuihin.
– Jos alat tapella puolison kanssa aina illalla, eli siihen ainoaan aikaan kun teillä on aikaa puhua keskenänne, sopikaa että ette puhu tärkeistä asioista enää illalla. Illalla väsyneenä saa puhua vain jonninjoutavia.
Jos itseapu ei näytä tepsivät, hae psykologin apua. Tässä yksi vinkki paikasta, jonne voi purkaa sydäntään:
Maria Akatemian päivystävä puhelin. Nimittäin et ole raivosi kanssa yksin!
Oletko lukenut jo kirjoitukseni siitä, mitä unettomuus tekee naiselle? Täältä:
— Huono Äiti
Artikkelissa on 7 kommenttia, jätä oma kommenttisi.
Jaa, en usko että kun olen metrin pääs naisesta joka huutaa, solvaa ja käy välillä kiinni, niin että alkaisi siinä tekemään hengitysharjoituksia. Ja tokkopa auttaisi, jos muistuttaisin asiasta.
Mutta toki kaikki on miehen vikaa.
Kiitos hyvistä neuvoista! Tulivat sellaseen saumaan ku tuntee taas ittensä juuriki tuon raivoamisen vuoksi maailman huonoimmaksi äidiksi ja ihmiseksi. Vielä kun muistais nuo ohjeet kun seuraavan kerran alkaa raivo nousta…
Tuo ”elämän liika kuorma” on takuulla todennäköisin. Vuosien kuluttua raivo on kummasti vähentynyt (ja ilmaantuu vain , kun molemmat kohdat a)mies on väsynyt b)itse on väsynyt, täyttyvät samanaikaisesti), enkä jaksa uskoa yleiseen viisastumiseen sen enempää kuin seestymiseenkään.
Hengittäminen auttaa myös asiakaspalvelussa 🙂 Muutama syväänhengitys niin onkin jo saanut koottua itsensä ja on ihan eri fiiliksissä kuin jos ihan heti olisi kohdannut seuraavan asiakkaan.
Meillä on perheessä sääntönä, ettei rumpuja saa soittaa ennen puoltapäivää. Siihen sain kyllä vastalauseita: ”Eikö edes sitten kun olet äiti juonut sen ekan mukillisen kahvia?” Ei. Ajattelin kyllä vähän naapureitakin…
Tämä tuli kuin tilauksesta, kiitos! Ja kiitos myös viime viikkoisesta luennostasi Tampereella, oli mielenkiintoista ja sain siitä vähän kaipaamaani potkua. 🙂
Kiitos!
Hyviä neuvoja!
Toi hengittäminen muuten toimii. Nimimerkillä vein eilen perheeni kirjastoon. 😉 Raivoamisella ei saa mitään aikaan, lasten silmät vaan muuttuu teevadeiksi ja näkee kuinka trauma uppoaa aivojen perukoille. Jos raivostuttaa niin mennään vessaan hengittelemään (tai hakkaamaan seinää), sitten rauhalisesti sanotaan perheenjäsenille että tehdään nyt näin, paljon tehokkaampaa. Ja kaikilla on sitten parempi olo. Mutta joskus lipsahtaa huuto ja se ei oo kenellekään kivaa, raivoaja ehkä kärsii itse eniten.