Se on vappuaatto käsillä! Miten sinä aiot juhlia? Oma vapunviettoni on muuttunut aika lailla sitten poikani syntymän, eikä välttämättä ollenkaan huonompaan suuntaan. Haukkukaa vanhaksi vaan, mutta railakkaat ryyppyvaput saavat minun puolestani jäädä rakkaiksi (sekä erittäin hatariksi ja katkonaisiksi) muistoiksi. 

Näin elämäni vappuaatot ovat muuttuneet:

Paikka

Ennen: Puisto, satoi tai paistoi. Useimmiten satoi.

Nyt: Mukavasti sisätiloissa, joko omassa kodissa tai muiden luona vieraisilla.

Seura 

Ennen: Sekalainen joukko kavereita, kehen sitä nyt sattuu kaupungilla törmäämään. Puolet porukasta häviää joka tapauksessa matkan varrelle jossain vaiheessa iltaa, ja heidän tilalleen seuraan liittyy pari kännistä puolituttua jotka olet tavannut viimeksi yläasteaikoina.

Nyt: Oma perhe, mahdollisesti käydään moikkaamassa myös lapsen isovanhempia. Ihana nähdä heitäkin pitkästä aikaa!

Pukukoodi

Ennen: Liian ohut kevättakki, serpentiiniä kaulan ympärillä vappukoristeena. Minihame ja ohuet sukkahousut jotka ovat väistämättä loppuillasta rikki.

Nyt: Ylioppilaslakki. Siistit sisävaatteet, kotona voi vetää villasukatkin jalkaan. Ei palele!

Ruoka

Ennen: Mikä ruoka?

Nyt: Munkkeja, tippaleipiä, perunasalaattia, nakkeja. Itsetehtyä simaa. Grillikaudenkin voisi avata jos sää sattuu suosimaan.

Juoma

Ennen: Mikä tahansa mikä on tarpeeksi halpaa. Ällöttäviä viinan ja limpparin sekoituksia puolen litran muovipulloissa. Kultalonkeroa, light-sidukkaa ja tölkkikaupalla kaljaa. Jollain on jallupullo povarissa.

Nyt: Sivistynyttä skumpan siemailua, lapsille ja autoilijoille Pommacia.

Ohjelma

Ennen: Yleistä sekoilua ympäri ydinkeskustaa, hoiperrellaan puistosta toiseen. Välillä käydään puskapissalla, joku oksentaa nurmikolle. Paleltaa niin paljon ettei edes kaatokänni lämmitä. Juhlinta päättyy aamuviideltä armottomaan ketutukseen Rautatientorilla, kun yöbussit eivät enää kulje mutta ensimmäinen metro menee vasta tunnin päästä.

Nyt: Hyvää ruokaa ja yhdessäoloa, kun lapset on laitettu nukkumaan voi ottaa toisenkin lasillisen skumppaa. Juhlinta päättyy puoliltaöin rattoisiin tunnelmiin, kun saa kömpiä tyytyväisenä omaan sänkyynsä vatsa täynnä vappuherkkuja.

Seuraavan aamun olotila

Ennen: Kuolemaakin kamalampi. Missä minä edes olen? Suussa maistuu siltä kuin olisin syönyt kärpänraadon. Pää halkeaa. En koskaan enää aio juhlia.

Nyt: Ihan freesi ja hyvä! Eikä edes haittaa että lapsi heräsi jo seitsemältä, kun edellisiltana oli niin mukavaa. Kohta onkin aika lähteä ystävän luokse brunssille. Harmi kun vappu on vain kerran vuodessa!

Vaput! Sinkkuäiti

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti

Artikkelissa on 0 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia