Kaupallinen yhteistyö, yhteistyössä Digi- ja väestötietovirasto.

Alaikäisen ja täysikäisen ero on yksi yö. Ja yksi yö kaiken muuttaa voi. Tästä syystä kahden täysi-ikäisen lapsen vanhemman kokemukset ja vinkit lapsen täysikäistymiseen:

”Täysi-ikäisyyden juuri saavuttanut tyttäreni sai sairaalasta kirjeen. Sanoin hänelle moneen kertaan, että avaa kirje, koska se voi olla lasku poliklinikkakäynnistä. Tytär viis veisasi kirjeestä ja seuraavaksi samasta asiasta kolahti perintätoimiston kirje. Sen avasin kyllä sitten lupaa kysymättä. Anteeksi.

Oma kokemukseni lasten täysikäistymisestä on se, että 18-vuotias ei todellakaan ole aikuinen. 18-vuotias on edelleen lapsellinen ja lapsi vielä monta vuotta täysikäistymisen jälkeenkin.

Kuva Hannah Busing. Ylin kuva Sergei Solo.

Olen myös huomannut, että nuorten tapa hoitaa kavereidensa kanssa kaikki asiat snäpissä tai ylipäänsä viesteillä ei millään tavalla opeta heitä asioimaan puhelimessa. Omien lasteni kanssa olen opettanut ihan ranskalaisia viivoja käyttäen. mitä asiakaspalvelutilanteessa pitää kysellä tai miten pitää edetä, jotta saa oman asiansa hoidettua loppuun asti. Nuorta kannattaakin harjoittaa jo hyvissä ajoin hoitamaan asioita puhelimella asiakaspalveluhenkilön kanssa.

Nuorellani on myös terveysvakuutus ja koko täysikäisen nuoren terveyshistorian siirtäminen hänen tietoonsa, jotta asioita siis saa hoidettua, on melkomoisen kova urakka eikä se ole ainakaan vielä meiltä onnistunut. Teemmekin täysi-ikäisen nuoren kanssa niin, että soitamme puhelut yhdessä niin asiat tulee hoidettua.

Kuva Kelly Sikkema.

Muille vanhemmille sanoisin vinkkinä, että jos mahdollista: tehkää ajoissa valtakirjat nuoren asioista, jos yhdessä haluatte, että vanhempi auttaa asoiden hoidossa pienen siirtymäajan verran. Myös nuoren omat verkkopankkitunnukset kannattaa hankkia ajoissa etukäteen. Ilman sähköistä tunnistautumista, ei nuori voi hoitaa asioitaan verkossa.

Muutos tulee yhdessä yössä ja nuoresta tulee aikuinen, vaikka hän on vielä kaikkea muuta kuin aikuinen.”

Kun nuori täyttää 18 vuotta, ja nuoresta tulee nuori aikuinen, moni viranomaisasia siirtyy oman päätäntävallan alle. Se vaatii monen uuden asian selvittämistä, ihan itse, sillä huoltaja ei enää voi hoitaa täysi-ikäisen nuoren asioita. Iso vastuu aikuistuvalle, mutta silti pienelle, ihmiselle. Aikuisuuteen siirtymistä helpottamaan löytyy nuorille, ja nuoren vanhemmille, suunnattu Digi- ja väestötietoviraston tuottamasta Suomi.fi-verkkopalvelusta tietopaketti siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kun lapsuus loppuu, virallisesti. Sivustolta löydät tietoja monista aikuisuudessa eteen tulevista asioista, kuten muuttamisesta, verotuksesta, ja oman talouden hoitamisesta. Vinkkaa siis omalle nuorellesi osoite Suomi.fi/18v tai tutustukaa saitin sisältöön yhdessä.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 6 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

6 vastausta artikkeliin “Vanhemmuus ei lopu nuoren 18-vuotispäivään”

  • Jep sanoo:

    Muistakaa te joilla on vielä alaikäisiä lapsia, niin opettaa asioita jo ennen täysi-ikäisyyttä. Laskuja voi jo näytellä ja opettaa maksamaan ennen täysi-ikäisyyttä, samoin kun kaikki asioiden hoitaminen voidaan opettaa jo aiemmin. Itse olen siitä onnellinen, että vanhemmat opetti kaiken jo ennen kuin täytin 18. Siinä vaiheessa kun olin täysikänen aloin itse maksamaan kaikki laskuni, osasin siirtää esim puhelinliittymän omiin nimiin jne. Enkä todellakaan olisi onnistunut näissä, jos vanhemmat ei olisi opettaneet. Senkin takia on hyvä kaikki opettaa aioissa, koska täysi-ikäinen lapsi voi yhtäkkiä päättää muuttaa pois kotoaan ja sen jälkeen on vielä vaikeampi opettaa perus asioita elämän hoidosta.

  • Äippäliini 70 luvulta sanoo:

    Poikani on 24 vuotta, lukion jälkeen muutti toiselle paikkakunnalle satojen kilometrien päähän. Hänellä dignosoitiin ADHD 7-vuotiaana.

    Hän on joutunut opettelemaan kaikki mahdolliset kotityöt kotona, vaikkei kukaan muu teini kuulemma joudu 🤭. Asioita poikani on myös joutunut hoitamaan, mutta… jos en ole valvonut vieressä, ne olisi jäänyt hoitamatta.
    Ilmeisesti hän pelkää, ettei osaa hoitaa kaikkea oikein, tai mokaa jonkun ruksin.

    Poikani on tullut kotiin läppärin kanssa ja täyttänyt olohuoneen sohvalla opintotuki ja -lainahakemuksen sekä astumistukikaavakkeet yms. Ikinä minun ei oikeasti ole tarvinnut auttaa, mutta hän on tarvinnut läsnäoloa.

    Olen äärettömän onnellinen ja kiitollinen hyvistä väleistämme, enkä koe lapseni olevan surkea asioidensa hoidossa. Koko ajan hän hoitaa asioitaan itsenäisemmin, mutta ensimmäiseen joskus toiseenkin kertaan poikani tarvitsee tukea ja kannustusta. Olen hänestä uskomattoman ylpeä!

    Vanhemmuuden ei todellakaan pitäisi loppua 18 ikävuoteen, vaan jatkua tukien ja kannustaen koko elämän. Konkreettinen tuki vähitellen vaihtuu lapsuuden ja aikuisuuden aikana kuunteluun sekä yhdessä elämään tasa-arvoisina aikuisina kumpikin.

    Kiitos hyvästä keskustelun avauksesta.

  • Laitonta sanoo:

    Perustuslaki kieltää toisen kirjeen avaamisen, kyseessä täysi ikäinen ihminen. Ihan yksiselitteistä. Annappa nuorelle vastuu kirjeistä. Ohjata ja opastaa pitää, ihan oikein. Siksihän me ollaan täällä ..vanhemman neuvot ja selitykset ei lopu koskaan..pakko ei ole tehdä niiden mukaan

  • anonyymi sanoo:

    Ihan oikein toimit! Kyllä minäkin olisin avannut perintätoimiston kirjeen, koska maksamaton lasku johtaa luottotietojen menettämiseen. Sitten ei nuori saa opiskelemaan lähtiessään asuntoa, puhelinoperaattoria jne. Seinä tulisi vastaan monessa asiassa. Käsi sydämellä te muut: olisitteko siinä tilanteessa valmiina hylkäämään lapsenne? Ettekö auttaisi millään tavalla?

  • Älä höösää sanoo:

    Jos on paapottu koko lapsuuden ja nuoruuden ajan, ei yksi yö todellakaan tee kypsäksi. Puhelinsoittoja opettava ja laskuja avaava äiti mahdollistavat nuoren välinpitämättömyyden. Jos ei ole koskaan tarvinnut kantaa vastuuta oman ikätason mukaisista asioista, on iso homma opetella kaikki yhdessä yössä.
    Tuollainen holhoaminen tuntuu varmaan nuoresta todella alentavalta. Ellei sitten ole totaalinen uuvelo.

  • Äiti myöskin sanoo:

    Olisin kyllä tosi huolissaan jos vasta 18-vuotiaana soittelee eka kertaa virastoihin. Eikä kyllä ole äidin tehtävä avata nuoren postia. Tietenki voi kysyä, että mikä se oli oli, mutta ilman lupaa ei toisten kirjeitä avata.