Nyt kaivataan apua, neuvoja ja vertaistukea. Avunhuutonsa Avaudu tästä -lomakkeella lähetti meille anonyymi kirjoittaja:

”Tilanne on mennyt pahaksi. Eilen viimeksi huusin lapselleni ja käyttäydyin itse huonosti. Lapsellisesti. En päästänyt lähelleni. Huusin miehelleni kun hän huusi minulle. Kaikki vain siksi koska lapsi ei käynyt nukkumaan nätisti ja alkoi olemaan myöhä. Myöhemmin pyysin lapseltani anteeksi ja kerroin että äiti käyttäytyi huonosti koska on niin väsynyt. Kuten usein aikaisemminkin.

Olen oikeasti väsynyt. En saa öisin nukuttua. Mieheni juo. Ei änkyröitä, mutta joka päivä vähän. Toinen vanhemmistani on kuolemansairas. Itse opiskelen uutta ammattia. Mies tekee reissuhommia eikä muutenkaan hoida kotia tai esim. tee lapsemme kanssa muuta kuin katso televisiota. Seksiä ei ole. Miehen teini tulee ja menee kuten tykkää, ilman mitään sovittua.

Meillä on kuitenkin talous kumnossa ja asumme ihastuttavalla alueella omakotitalossa. Rakastan lastani yli kaiken. Rakastan miestäni. Mutta itseäni en enää tunnista. Kuka on tämä raivokohtauksia saava nainen? Mitä minun pitäisi tehdä? Lapsellamme jo nyt vaikeuksia hallita impulsiivista käytöstään. On eskarissa. En haluaisi hänen joutuvan vaihtamaan eskaria. Siis jos eroan ja lähden, niin se olisi edessä. Haluaisin lapselleni turvallisen ja tasapainoisen lapsuuden. Onko jo myöhäistä? Olenko jo pilannut hänen elämänsä? Mies ei osaa puhua asioista eikä halua lähteä terapiaan. Mä alan olemaan melko loppu. Ja neuvoton.”

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 31 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

31 vastausta artikkeliin “Olenko jo pilannut lapseni elämän?”

  • Tuttua minullekin sanoo:

    Joku sen sanoikin, ettet varmasti voi paremmin, jos nyt eroatte ja olet yksinhuoltaja. Tärkeintä olisi saada sinulle apua, jotta pääset välillä keskittymään itseesi! Sen jälkeen voi suuremmat ratkaisut tehdä. Onko sinulla joku joka voi välillä auttaa lasten tai kodinhoidossa? Myös kunnalta saa jonkinlaista apua. En tiedä minkä ikäinen lapsesi on mutta jos käytte neuvolassa, ota asia puheeksi. On hyvä, että tiedostat käyttäytymisesi. Lapsesi ongelmat lähes varmasti johtuvat koti oloista. Jos sinä menetät hermot, miksei lapsesi menettäisi? Muutenkin jos kotona on kireää, se heijastuu myös lapsiin. Sinun täytyy oppia olemaan itsekkäämpi ja opettelet myös hankkimaan omaa aikaa. Kun saat itsellesi paremman olon, heijastuu se myös ympäristöösi. Tsemppiä kovasti sinulle jatkoon!

  • Vertaistukikommentti sanoo:

    Ongelman ydin on parisuhteessa. Se ei anna sinulle tarpeeksi jos yhtään mitään. Seksittömyys on kohtuutonta. Sen sijaan imee sinun voimavaroja samoin kuin lapsi.
    Näännyt saamatta mitään itsellesi. Lapsi haluaa mitä haluaa ja et jaksa antaa, koska et itsekään saa tarvitsemaasi. Ongelman juuri on parisuhde ja se, ettei mies tue sinua. Olet naisraunio, jonka pitäisi jaksaa tyhjällä. Olisiko se ero ihan harkittava asia. Uusi onni ei ole automaattista ja nopeaa, mutta turha jatkaa seksittömässä liitossa. Sinulla ja lapsella on vuosien jälkeen vielä isommat traumat hoidettavana. Jos nyt lähdet, voi vuoden parin päästä olla ainakin vähemmän stressiä. Olen elänyt ikävän seksittömän liiton tappeluineen ja lapsenkin kanssa vaikeaa. Vaikeaa on eron jälkeenkin lapsen kanssa, mutta ei ole ainakaan sitä velttomunaista herjaajaa enää imemässä vähää jaksamista. Löydä oma sisäinen voimanarttusi ja tee se, mitä tekee nainen, joka uskoo siihen, että kyllä suhteessa on saatava munaa ja vaikka mitä tai mies voi mennä lepuuttamaan munaansa muualle.

  • Edelleen huono äiti sanoo:

    Tarina kuulosti enemmän kuin tutulta. Aiemmin eli hyvin samankaltaisessa tilanteessa, tosin mieheni ei juonut viikolla vaan viikonloppuisin ja silloin enemmän. Miehen teini-ikäinen lapsi tuli ja meni miten huvitti. Hänellä oli paljon vaikeuksia mutta koska oli miehen lapsi minulla ei ollut oikeutta puuttua niihin. Nyt olemme kaksi vuotta asuttu erillään, isä on tavannut lastaan satunnaisesti ja hänen teini ikäisen lapsen ongelmat ovat vain paisuneet. Sydäntä särkee kun 6 v itkee ikävää, mutta säännölliset tapaamiset eivät mahdollisia isän viikonloppu harrastuksen vuoksi. Oma elämä kuitenkin kahdestaan lapsen kanssa helpompaa ja jaksan paremmin kun ei tarvitse pelätä mitä teini keksii tehdä eikä tarvitse selitellä miksi isä nukkuu viikonloppuisin päivät. Silti itse tunnen huonoa omaatuntoa kun en voi tarjota lapselleni oikeaa perhettä

  • Mummu sanoo:

    Miehesi juominen ja sitä myöten perhe-elämän vastuista vetäytyminen kuormittaa sinua muiden luettelemiesi asioiden lisäksi.
    Ota yhteyttä terapeuttiin ja käy purkamassa mieltäsi.

  • Apua sanoo:

    Ero ei tässä kohtaa taida olla paras ratkaisu lapsesi kannalta. Vaikkakin miehesi juo.
    Voimasi eivät lisäänny eroprosessissa ja yksinhuoltajana. Päinvastoin.
    Mutta apua tarvitset pikaisesti.
    Ja ikävä sanoa, lapsesi eskariongelmat johtuvat hyvin todennäköisesti sinun käytöksestäsi.

  • Lumi sanoo:

    Tilanteeseen on olemassa apua saaravilla,esimerkiksi kuntasi soskun kautta saisit vaikkapa perhetyötä tekeviä auttajia välillä käymään,että saisit itse aikaa esimerkiksi nukkumiseen.
    Unettomuus on ikävä kaveri,mutta elämäntikanteen vatvominen ei auta,vaan sinun olisi mietittävä mitkä asiat auttavat sinua nukkumaan.
    Ja miehesi ei herää pahaan oloosi enbenkuin on pakko,joten laita hänelke se pakko,varaat ajan vaikka seurakunnan jonnekin missä voitte käydä,eikös siellä ole perheneuvonnan nimissä keskusteluapua.
    Entä loma välillä? Että saisit vaikka muutaman päivän aikalisän jolloin nukut,syöt ja teet mitä huvittaa,sillävälin kun iskä tai joku muu sukulainen hoitaa lasta.
    Se antaisi sinulle ajatusaikaakin.
    Mitä ero toisi? Yksinhän sinä kumminkin olisit lapsen kanssa sittenkin.
    Että laitat nyt homman pyörimään että saat arjen pyöritykseltä levättyä. Ja vasta paljon myöhemmin mietit,mikä on se nuutos joka parisuhteeseen toisi tasapainoa,vai mikäänkö.

  • Keke sanoo:

    Kaikille teille jotka ehdotatte tiukkoja ruokavaliomuutoksia ja muita vastaavia kikkoja, ei loppuun väsynyt ihminen jaksa sellaista tehdä.

    • Nimetön sanoo:

      Niin totta.
      Toisten ihmisten apu asioissa auttaa, jotta väsynyt itse saa levätä ja tehdä juuri sitä mitä itse haluaa (olla vaan, käydä kahvilla, mitä vaan mikä itsestä tuntuu hyvältä).

  • Ex-huonovointinen sanoo:

    Hoida itsesi kuntoon. 1: Sokerijuomat ja herkut pois, lääkärintarkastus ja verikokeet, omaa aikaa, mieluisaa liikuntaa, keskusteluapua. Kokeile univaikeuksiin painopeittoa, huolinukkea, meditaatio-appia ja magnesiumvoidetta. Kokeile aamupäivään erittäin kirkkaassa valaistuksessa työskentelyä, vältä puhelinta iltaisin. Käy metsässä kävelyllä.
    2: Palkkaa siivooja, syötä perheelle eineksiä, lopeta miehen ja teinin pyykkien pesu, mitä vaan voit tehdä helpottaaksesi omaa taakkaasi.
    Katso, mihin pystyt pienillä ratkaisuilla ennen kuin ryhdyt suuriin ratkaisuihin.
    Tsemppiä!