Nimimerkki Oma nimi kullan kallis lähetti keskustelunavauksen Avaudu tästä -lomakkeen kautta.

”Tiedän sohivani muuraispesää, mutta kysyn silti.

Miksi naiset pitävät eksän sukunimen eron jälkeen?

Usein kuulee, ettei halua olla eri niminen kuin lapset. Siis ovatko lapset vähemmän omia, jos heillä onkin isän sukunimi? Saatetaan mennä uudestaan naimisiin, mutta yhä vain pidetään eksän nimi. Tai pelätään, että oma tunnettavuus kärsii.

Haloo naiset. Olkaa itsenäisiä ja riippumattomia. En ymmärrä. Minusta sukunimi pitäisi luovuttaa sormuksen kanssa yhtäaikaa.”

Moni nainen toki vaihtaa takaisin tyttönimeensä tai johonkin muuhun nimeen erottuaan. Osa ei vaihda. Harva myöskään taitaa luovuttaa sormustaan pois, vaikka ei sitä enää käytäkään?

Nimimerkin lähettämä kysymys onkin oikeastaan teoreettinen. Jos naisella on avioliiton solmimisen yhteydessä otettu sukunimi, se on hänen oma, laillinen nimensä. Tältä kantilta ajateltuna ei ole mitään syytä vaihtaa nimeä. Vaihtamispakko olisi melko erikoinen sääntö – ihan samalla tavalla kuin ennen oli voimassa se erikoinen sääntö, että avioituvan naisen oli pakko vaihtaa nimensä.

Osa ihmisistä ajattelee silti, että nimi kuuluu enemmän sille (ex-)puolisolle, jolta otettiin nimi yhteiseen käyttöön. Mutta entä jos kumpikin on vaihtanut nimensä? Pitäisikö silloin molempien luopua siitä?

Entäs nyt kun nykyisen nimilain mukaan saa ottaa käyttöönsä avopuolison sukunimen? Miten sen nimen kanssa pitäisi toimia, jos kyseisestä avoliitosta tulee ero?


Kuva Jessica To Oto O, ylin kuva Siora18.

Syitä vaihtaa nimi tai jättää se vaihtamatta on lukuisia. Toista pännii eksä niin paljon, että ei halua olla missään tekemisissä tämän kanssa, edes nimen tasolla. Toinen ei jaksa uusia papereita tai on luonut nimellään henkilöbrändin. Toiset ajattelevat kuten kysymyksen esittäjä: avioliiton yhteydessä käyttöön otettua nimeä ei eron jälkeen saa pitää, ja vaihtaa nimensä siksi.

Osa eroaa hyvinkin pitkästä liitosta, ja on käyttänyt uutta sukunimeään pidempään kuin tyttönimeään.

Joku ehkä tietää tai uskoo menevänsä ehkä piankin uusiin naimisiin, ja aikoo vaihtaa nimensä silloin. Joku on vaihtanut nimensä siksi, että on inhonnut edellistä nimeään, eikä siksi halua palata siihen. Jollekin se sama sukunimi lasten kanssa on tärkeä, ja joihinkin maihin matkustaessa eri nimet voivat olla hankala juttu.

Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö eron yhteydessä vaihtaa sukunimi? Onko sinusta moraalisesti väärin olla vaihtamatta nimeä? Halusitko itse pitää avioliiton yhteydessä ottamasi nimen eron jälkeen joko jostain tietystä syystä tai pelkästään helppouden takia? Kerro kommenteissa!

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Jaa oma tarinasi

Haluatko avata keskustelun jostain sinulle läheisestä aiheesta?
Lähetä kertomuksesi tästä.

Nykyinen kategoria:

Tutustu myös muihin kategorioihin:

Kommentoi artikkelia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

31 vastausta artikkeliin “Nainen, miksi et vaihda sukunimeäsi eron jälkeen?”

  • Taija sanoo:

    Otin tyttösukunimen 5v eron jälkeen takasin koska uusin passini ni se oli ihan hyvä juttu tehä silloin samalla.

  • Minnulu sanoo:

    Itse pidin exältä saamani sukunimen eron jälkeen; osin ”kiusatakseni (mies lähti toisen matkaan ja avioitui heti eron astuessa voimaan) mutta pääosin siksi että koin nimen ”omaksi”. Olinhan käyttänyt kyseistä nimeä kauemmin kuin tyttönimeä, lisäksi tykkäsin nimestä enemmän kuin tyttönimestäni joka on yksi Suomen yleisimmistä. Nykyisin minulla on ei-suomalaisen mieheni nimi ja hankala tilanne olisi nimen suhteen jos nyt tulisi ero.

  • Nimetön sanoo:

    Ex-mieheni piti minun nimen… Uusi mieheni sitä kritisoi mutta minusta saa pitää sen koska kuuluu lasten kautta sukuun/minun elämään joka tapauksessa. Olen siitä jopa hieman ylpeä että merkitsen hänelle niin paljon ettei vaihda nimeäni pois.

  • Ava sanoo:

    Itse pidin eron jälkeen mieheni nimen lapseni ja työn takia missä minut tunnetaan sillä nimellä. Turhaa vaivaa ja rahanmenoa vaihdella, olen tottunut olemaan tämä ja mielestäni saa itse päättää vaihtaako. Ei tyttönimessäni ole mitään vikaa mutta ei enää taivu omassa mielessäni ja nykyinen nimeni on kaunis, tämä sopii ex-miehelleni ja olemme toistemme parhaat kaverit nykyään.

  • Tyytyväinen nimeensä sanoo:

    Jos eroaisin, niin en vaihtaisi nimeä. Pidän nykyisestä nimestäni, se on kaunis. Tyttönimeni taas oli tylsä ja aina joutui tavaamaan sitä.

    Jos eron jälkeen menisin uusiin naimisiin, niin en enää vaihtaisi nimeä, koska nykyinen nimeni on osa mun identiteettiä.

    …ja lastenkaan takia en vaihtaisi 😊

  • Ero jo vuoden jälkeen sanoo:

    Jokaisen oma asia eikä kellään oo siihen sanomista.

  • Nimetön sanoo:

    Tyhjästä tyhjää puhetta ja töitä??