Tämä kirjoitus on lähetetty Avaudu tästä -lomakkeen kautta. Lähetä sinäkin tarinasi tai keskustelunavaus täältä. Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

“Sairastuin vakavasti ja mies joutui huolehtimaan lapsista yksin muutaman kuukauden. En ole vieläkään kuntoutunut työkykyiseksi. Ensinnäkin hän painostaa minua töihin vaikka en ole vielä työkykyinen. Itse on työkyvyttömyyseläkkeellä. Minun tuloni ennen sairastumistani takasivat tasapainoisen elämän. Nyt tuntuu että sairastuminen on minun syytäni ja siitä johtuva jatkuva rahallinen kitkuttaminen.

Lisäksi hän on kertonut sairastumisestani muille asioita, joita en olisi halunnut jakaa, ystäville, sukulaisille, naapureille. Oloni on täysin tyhjä koska minusta tuntuu että hän on vienyt pohjan elämältäni, pettänyt luottamuksen ja nostanut itsensä korokkeelle kertomalla asioitani muille ilman lupaani. Lähinnä että hän huolehtii lapsista ja minä en kykene. Myöskään diagnoosini eivät kuulu muille jos en halua.

En tiedä miten etenen asiassa, hän teki väärin ja on saanut kaikki muut puolellensa ja uskotellut heille etten kykene hoitamaan lapsia. Tuntuu että hän kiristää tällä minua. Hän on puhunut myös lapsille ilkeään sävyyn minusta: etten kykene tekemään asioita tai ettei mies luota minuun lastenhoidossa. Hän itse yritti vahingoittaa itseään kun lapset olivat ihan pieniä ja olisi siinä onnistunutkin, jos en olisi herännyt.

Jos ehdotan eroa niin menetän lapset, niin hyvin hän on osannut asiat hoitaa. Minulle ei mikään ole tässä maailmassa tärkeämpää kuin lapseni ja heidän hyvinvointinsa. Olen toivottomassa tilanteessa.”

Nimim. Huono äiti

Miten sinä neuvoisit kirjoittajaa? Kerro vinkkisi ja neuvosi, tai tarjoa vertaistukea, kommenteissa alla.

Artikkelikuva Volkan Olmez.

Mitä ajatuksia tämä herättää? Kerro kommenteissa kohdassa KOMMENTOI tai lähetä oma avauksesi ihan mistä hyvänsä aiheesta Avaudu tästä -lomakkeella! Valitsemme julkaistavat kirjoitukset.

Huomaathan, että Avaudu tästä -lomakkeella et voi kommentoida tähän artikkeliin. Tämän artikkeliin jätät kommenttisi kohdassa Kommentoi artikkelia.

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 18 kommenttia, jätä oma kommenttisi.

Kommentoi artikkelia

18 vastausta artikkeliin ““Mitä voin tehdä kun mies on pilannut maineeni?””

  • Tsemppiä sanoo:

    Olen itse masentunut, ollut vissiin jo vuosia. Nuorimman lapsen hoito on jäänyt 80% miehen harteille – minulla on kolme lasta, hänellä vain tämä yksi. Oman masennukseni laukaisi pitkään jatkunut kuormitustilanne, jolle en voinut mitään. Olen avoimesti kertonut masennuksesta ja siihen johtaneista syistä töissä, sukulaisille, naapureille ja tukiryhmässä. Masennuksessa tai muissa sairauksissa ei ole mitään hävettävää! Avoimuus poistaa stigmoja, selittää käytöstäsi muille ja auttaa miestäsi saamaan apua itselleen ja sinulle.

    En ihan saanut selvää, uhkaako mies että pitää lapset jos eroatte, vai tuntuuko sinusta vain siltä. Muista kuitenkin, että jonkun pitää olla tärkeämpää kuin lasten hyvinvointi – oma hyvinvointisi. Ensin hoidat itsesi kuntoon. Lapset ja sairas äiti keskenään on pelottava ajatus. Voit toki olla yhteydessä asianajajaan tai oikeusaputoimistoon ja kysyä neuvoja mahdollisen eron ja huoltajuuskiistan varalle, jos se tuo sinulle mielenrauhaa ja auttaa keskittymään paranemiseesi.

  • ss sanoo:

    Itse aikoinaan sairastaneeni masennusta en olisi halunnut exmiehen puhuvan asiasta muille, mutta hän kertoi ja se oli minusta törkeää. En silloin älynnyt että ehkä hän haluaa tukea minun sairastamiseen, mutta siltikin siitä pitäisi minusta ensin kertoa sairastavalle että kertoo. Tosin masennus ei ollut vakava, enkä näyttänyt sitä niin ulospäin, joten uskon että ei niinkään halunnut tukea vaan halusi vaan kertoa.

    Hänelläkin oli mielenterveysongelmia, jotka osoittautui myöhemmin vakaviksi ja todellakin tarvitsin tukea hänen sairastamiseensa. Joten minusta ihan kohtuutonta vaatia ettei miehesi saisi siitä puhua muille.

    Ja kyllä lasten pitää saada tietää miksi äiti käyttäytyy tietyllä lailla eikä jaksa huolehtia asioista, muuten ne saattaa alkaa syyttää siitä vaikka itseään, joka aiheuttaa taas ongelmia lapsille.

    Jos miehesi hoitaa nyt lapsia, kun et itse kykene niin miten kykenisit niistä huolehtimaan yksin? Joten sanoisin että jos haluat erota ja lähihuoltajuuden tai vuoroasumisen, niin hoida itsesi ensin kuntoon.

  • Jossannat sanoo:

    Mun kongreettinen neuvo on se,että kun jaksat, varustaudu kuin sotaan lähtisit. Itse olin tuollaisessa tilanteessa myös mutta päätin taistella. Kaikki pohjustelut tein vaan puolisolta salaa. Eikö mun tarvinnut kuin käyä asianajajan tykönä joka kumosi eksäni kaikki karmeat väitteet ja kertoi etten menetä lapsiani. Kun sulta viedään pohja poies, on luonnollista uskoa että oma pelko on aiheellinen ja todellisuuteen perustuva.

    Mielenterveysongelmat eivät vie poies sinun kauneutta,hyvyyttä ja ihmeellisyyttä. Elä anna huonon puolison uskotella toista.

    Olen pahoillani tunnemaailmastasi, muistan sen niin tukahduttavana ja upottavana aikana. Toivon että nouset sieltä, niinkuin itsekkin sain nousta! ❤

  • Kaikki hyvin sanoo:

    Onko sillä jotain väliä, mitä naapurisi sinusta ajattelevat? Itse tiedät tilanteesi, ja voit olla rauhassa sen suhteen. Maineesi on tarinoiden synnyttämää, mutta sinä olet vastuussa vain itsestäsi ja omista ajatuksista, et naapurien tai muidenkaan. Voit elää rauhassa.

  • Kolikon kääntöpuoli sanoo:

    Mä ehdottaisin ottamaan nyt askeleen taaksepäin ja arvioimaan tilanteen uudelleen. Fakta on se, että mies on kertonut asioita, joita sinä et olisi halunnut kerrottavan. Mutta: Olitteko sopineet, ettei niistä puhuta vai oletitko miehen olevan samoilla linjoilla kanssasi? Onko mies yrittänyt mustamaalata sinua tarkoituksella vai hakea tukea itselleen? Parisuhteessa kun on usein vaikea puhua omista asioistaan paljastamatta samalla jotain myös puolisosta…
    Itselläni taannoin mies jäi työttömäksi. Äkkiä romahtanut taloudellinen tilanne huoletti, ja lisäksi ärsytti kun toinen olikin aina kotona, eikä minulla ollut omaa aikaa. Purin omaa huoltani ja ärtymystäni ystävilleni ja sisarelleni. Mies suuttui, että ei hänen asiat niille kuulu. Mutta: silloinhan minä en olisi saanut jakaa taakkaani kenenkään kanssa! Koska en voi selittää miehen olevan 24/7 kotona ja ettei rahat riitä lainan lyhennyksiin ilman että vastapuoli vähintäänkin arvaa ettei mies ole enää töissä. Enkä itse myöskään ajatellut, että työttömyys olisi sellainen häpeällinen tila, jota pitäisi piilotella hinnalla millä hyvänsä tai että pilaisin miehen maineen ystävieni ja sukuni silmissä sen kertomalla, kuten hän sen näki.

  • Heimo sanoo:

    Miten niin menetät lapset?

  • Nainen 59v sanoo:

    Kerroit, että miehesi yritti vahingoittaa itseään. Nyt rehellinen vastaus: kerroitko tapauksesta jollekin? Kerroitko ystävillesi, perheellesi, miehen ystäville, perheelle ym?
    Villi arvaus, että kerroit. Miksi miehesi ei saisi kertoa sinun tilanteestasi? Sehän on myös osa miehesi elämää, koska lastenhoitovstuu on nyt hänellä.

  • Nimetön sanoo:

    Jutusta ei tule ilmi minkä ikäisiä lapsenne ovat. Pitäisin huolen siitä, että lapset tietävät sinun olevan sairas, ja että paranet kyllä mutta se vie aikaa. Pelkästään se, että olet sairas etkä siksi ole kyennyt hetkellisesti lapsista huolehtimaan, ei automaattisesti tarkoita sitä että mies saisi lasten huoltajuuden erotilanteessa. Itse siis ainakin lähtisin kävelemään tuollaisesta suhteesta ja äkkiä. suosittelen sinulle myös ammattiauttajan puheille menemistä, siellä pääset purkamaan oloasi turvallisesti.

    Jos miehesi on levittänyt sinusta mustamaalaamistarkoituksessa tietoa muille, tekisin itse ainakin rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Se rikosilmoitus kun näkyy miehen tiedoissa ja voi olla myös haitallinen hänelle huoltajuustapauksessa.

  • Tukea kehiin sanoo:

    Nyt on sellainen paikka että ota yhteyttä pikimmiten kunnan perheneuvolaan neuvolaan tms. Olen itse kuormittavan perhetilanteen takia perheneuvolan asiakkaana, se todella kannattaa ottaa avuksi.

    Voimia ja toimia. Älä jää tuohon yksin. Hae tukea oikeista paikoista.

  • Tsemppiä sanoo:

    Olisikohan aika mennä parisuhdeterapiaan.
    Tuntuu siltä että molemmat tarvitsette laittaa tunteenne syyniin ja aloittaa ehkäpä ihan alusta sairautesi kanssa elämisen.

    Suomessa on hyvin vaikea menettää huoltajuutta äitinä vaikka isä sanoisi mitä, joten sinuna en murehtisi moista. Keskityt nyt omaan hyvinvointiisi ja aloitat siitä että huolehdit lapsistasi parhaimman mukaan sekä hankit ympärillesi ihmisiä jotka tukevat sinua ja välittävät.

  • Sissi sanoo:

    Täytyy olla todella rankka diagnoosi ja vieläpä parantumaton sellainen, että lapset otettaisiin pois äidiltä.
    Olet ilmeisesti kuntoutumassa, joten nyt jatkat vaan samaan malliin, että olet vahvasti jaloillasi, ennen eron miettimistä.
    Jos olet kuntoutunut, työelämässä, hoidat perheen ja kodin, ei miehellä ole mitään ”näyttöä” vaatia lapsia pois sinulta.
    Esim viikko-viikko huoltajuus onnistuu varmasti.
    Anna puheiden olla puheita ja keskity itse menemään eteenpäin ❤

  • Sari sanoo:

    Jätä ihmisten puheet omaan arvoonsa. Väärin tehty kylläkin mutta ei ihmiset kauaa jaksa asioitasi puida.
    Jos miehesi hoitaa nyt lapset, et voisi ottaa heitä erossa. Kuka sitten hoitaisi lapset?
    Hae apua vaikka perheneuvolasta ja hoida ensin itsesi kuntoon.
    Lapset ovat sinulle kaikki kaikessa. Etsi heidän etuaan. Voi olla itsekästä vaatia lapsia itselleen, jos isä kykenee hoitamaan heidät paremmin.

  • Myöskin maineen menettänyt sanoo:

    Voi ei kuulostaa ikävälle. Ihmiset niin tykkää puhua toisten ongelmista ja varsinkin jos on äiti uupunut tai masentunut niin kyllä siitä juorutaan ja taivastellaan.. Kokemusta on. Älä mieti mainetta. Keskity siihen että olet riittävän hyvä vanhempi ja jos ei aina jaksa, se ei ole heikkoutta vaan realismia ja on oikein myöntää se eikä esittää että jaksaa. Kannattaa nyt sopia asiat miehen kanssa ensin ja sopia ettei vastaisuudessa enää puhuta asioita muille.

  • Jy sanoo:

    No jo on aikuinen mies! Onko lasten hyvä kasvaa tuollaisessa ilmapiirissä? Mielestäni voisit kysyä perheapua ensin. En usko että sinä tuossa menettäisit lapsiasi. Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin.

  • balanssi sanoo:

    Tämä on kyllä aikamoista fuulaa. Ei lapsia kielletä tapaamasta äitiään elleivät ole vaarassa.

    • Nimetön sanoo:

      Niin, mut kuka sen päättää, onko lapset vaarassa? Viranomainen, joka kenties uskoo miehen puheita ja petaamista? Ihan aiheellinen huoli kirjoittajalla, koska miehen käytös ei ole normaalia eikä hyväksyttävää ja ihmiset yleensä uskoo paskapuheet, varsinkin kun toinen on väsynyt ja uupunut. En tiedä, mistä sairaudesta on kyse, mutta lääkäritkin tekee usein vääriä diagnooseja ja paraneminenkin pitkittyy. Fyysinen oireilu voi olla juuri sitä. Kilppararvot pielessä, vitamiinipuutos/puutoksia, raudanpuute (alhainen ferritiini, jota ei yleensä edes tutkita, kannattaa itse selvittää, mitä se tarkoittaa) ja diagnoosi ja ”hoito” usein jotain muuta.

  • Hmm sanoo:

    Kamala tilanne, Jaksamisia sinne. Viimeisen kappaleen perusteella ymmärtäisin, että ero olisi mielestäsi hyvä vaihtoehto, jos tietäisit saavasi lapset? Jos näin on, niin tee parhaasi saadaksesi asiasi kuntoon, ja kaiken ollessa kunnossa ota se ero. Todennäköisesti saat huoltajuuden, jos pystyt todistamaan olevasi täysin kunnossa JA jos pystyt todistamaan miehesi epäluotettavuuden ja kyvyttömyyden hoitaa yhteisiä asioita vaikka todistamalla, että hän on levitellyt arkaluontoisia tietojasi.