Mies ruuvasi vessanpytyn kannen irti, ja se taisi olla viimeinen niitti

Huono Äiti sai avautumisen:

”Juuri nyt tuntuu siltä, että haluan erota miehestäni. Hän on aina ollut haastava persoona, mutta niin olen minäkin, jonka takia olen sietänyt hänen haastavuuttaan. Ja hän minun. Minä olen kuitenkin päässyt todella paljon eteenpäin omien ongelmieni kanssa näiden kuluneiden yhteisten lähes 10 vuoden aikana. Ja pakko sanoa, että niin on hänkin. Tai siltä ainakin vaikutti. Pitkään. Vuosia.

Ja lopulta päätimme vihdoin muuttaa yhteen. Emme vielä ole edes virallisesti muuttaneet yhteen, kun nyt jo minusta tuntuu, että tämä oli virhe. Kestän häneltä kritiikkiä, kun se kohdistuu minuun. Mutta en kestä sitä, että hän ruuvaa vessanpöntön kannen irti, koska ei halua lapseni käyttävän hänen vessaansa. Ja kyllä, tässä tilanteessa ollaan tällä hetkellä.

Lapseni on jo täysi-ikäinen ja aikoo muuttaa pois kotoa reilun puolen vuoden päästä. Meillä oli ihan tarkoituksella jaetut tilat uudessa asunnossamme, jotta ei tarvitsisi riidellä esimerkiksi siisteydestä. Mutta koska olemme vielä vasta muuttamassa, niin toistaiseksi hän on käyttänyt meidän tiloja ja oletin, että on myös ok, että me käytämme hänen tilojaan. En siis vielä ollut painottanut omalle lapselleni, että mikä on kenenkin aluetta. Tiedän, että joillekin tämä jako kuulostaa absurdilta, kun me kuitenkin olemme naimisissa. Ja olemme olleet yhdessä tosiaan lähemmäs 10 vuotta. Mutta ajattelimme, että tällä tavoin voisimme saada pitää omat alueemme ja omat juttumme.

Ymmärrän, että häntä häiritsee lapseni tavarat, hiukset, tai muu sotku, jota häneltä saattaa jäädä jälkeen. Mutta meidän uusi asunto on vielä ihan täysin remonttikohde. Siellä on paperit lattialla ja minulla on vielä koko remppa kesken. Joten kai ajattelin, että koska nyt emme vielä oikeasti asu siellä, niin kaikki vain käyttävät niitä tiloja, joita voi ja on helpoin käyttää. Ja tarkoitus oli, että lopulta elämme ”kahden kerroksen väkeä”, eli kaikilla on omat tilat, ja toinen ei voi tai saa sanoa mitään toisen omasta tilasta. Kuulosti hyvältä.

Haluan tähän väliin sanoa, että mieheni on ollut ihan todella läheinen ja hyvissä väleissä lapseni kanssa aiemmin. Aina aiemmin. Hän on ollut jopa se parempi vanhempi, kuin minä vuosien aikana. Sen takia tämä ehkä sattuukin niin paljon. Tiedän, että myös hänellä on todella paljon stressiä kaikesta, joka todennäköisesti onkin se syy tälle hänen käytökselleen. Mutta en enää tiedä, että voinko antaa hänelle anteeksi tätä viimeisintä suoraa ”hyökkäystä” lastani vastaan.

Ja no. Sen lisäksi olen sitä mieltä, että mieheni on aika kaksinaamainen tässä asiassa. Minulla oli kaunis koti aiemmin sen jälkeen, kun vaivalla remontoinut sen. Mutta koska mieheni ei ole siisteimmästä päästä mitä tulee tavaraan, niin minun koko olohuone täyttyi pahvilaatikoista ja kaikesta ihme rojusta. Siis minun ihan omassa kodissani. Hänelle vessan ja kylpyhuoneen siisteys on tärkeää, mutta koko muu asunto voi olla niin täynnä tavaraa, että siellä on vaikeaa kulkea. Olohuone oli aiemmin kotini kaunein huone. Joka aamu istuin keittiössä katselemassa kaunista olohuonettani. Kunnes mies täytti sen tavaroillaan. Yritin siivota sitä miehen jäljiltä useamman vuoden, mutta lopulta luovutin. Enkä enää jaksanut välittää siitä. Ja nyt hän ei sitten voi sietää HIEMAN epäsiistiä vessaa hetken aikaa. Ja siis lapsi ei todellakaan ole saanut vessaa läheskään samaan kuntoon, kuin mitä minun olohuone edelleen on. Siellä on tosiaan ollut hiuksia, joitain ylimääräisiä pyyhkeitä ja ehkä joku vaatekappale. Mutta en minä koskaan tehnyt mitään ikävää miehelleni, vaikka minua ärsyttikin hänen tavaransa minun olohuoneessa. Pyysin häntä siivoamaan, hän lupasi hoitaa sen, eikä sitä koskaan tapahtunut. Joten lopulta vain elin sen kanssa, että minulla ei enää ole kaunista olohuonetta.

Ja kyllä, meidän kylpyhuoneet eivät ole siisteimmästä päästä nykyisessä kodissamme. Siellä on pyykkiä, tavaroita, joita on aamulla kiireessä pistetty, jotta koira ei pääse niihin käsiksi. Ja miestä ilmeisesti ahdistaa tämä. Ja hän varmaan pelkää, että hänen kylpyhuone näyttää hetken päästä samalta. Jonka kyllä voin ymmärtää. Mutta kun se lapsi ei todellakaan ole olemassa kotona enää kauan. Hän menee armeijaan tammikuussa ja aikoo sen jälkeen muuttaa pois. Ja kyllä, otin asian puheeksi lapsen kanssa. Että hänen tulisi käyttää meidän kylpyhuonetta. Mutta miehen kylpyhuoneessa on amme ja sauna. Ja lapsi haluaisi saada käyttää niitä. Lapsuuden unelmia, kun olimme köyhiä. Juttelin lapsen kanssa hyvässä hengessä, mutta en ole vielä puhunut miehen kanssa. Se on vielä edessä. Koska mies ei juuri nyt puhu minulle. Tai no, laittaa pakollisista asioista viestiä, mutta ei muuta. Yritin pyytää häntä juttelemaan eilen, kun hän oli poistanut vessanpöntön kannen. Mutta hän vain vastasi, että ei halua puhua. Ja siis pyysin kauniisti. En ollut ikävä tai syyttänyt häntä mistään. Kysyin vain, että haluaisiko hän jutella enemmän tästä asiasta.

Meillä on ollut enimmäkseen todella hyvä suhde ja tuntuu, että tarvitsen ulkopuolista apua ymmärtämään, että onko tämä hyväksyttävää tai ihan ok toimintaa. Tuntuu, että minä olen aina se, joka antaa periksi. Ja hänestä varmaan tuntuu siltä, että hän aina antaa periksi. Ammattiapu on toki vaihtoehto, ja siihen mennään, jos emme saa tilannetta ratkeamaan keskenämme.

Ai niin, yksi asia vielä. Mies on usein maininnut, että hänestä tuntuu, että hänen auktoriteettiaan ei arvosteta. Ja minä olen siihen aina sanonut, että töissä ihmisten pitää totella häntä (hän on esimiesasemassa, kuten minäkin), mutta perheessä ei ole auktoriteettijakaumaa. Perheessä me olemme tasavertaisia. Ja aiemmin hän on tuntunut hyväksyvän tämän. Mutta nyt tuntuu erilaiselta. Meillä on ollut ihan todella vähän ongelmia tässä vuosien saatossa, mutta nyt en enää tiedä, mitä ajatella. Joten voisitteko auttaa? Pitääkö minun sanoa lapselle, että hänellä ei ole oikeutta miehen kylpyhuoneseen missään tilanteessa, vai pitääkö jättää se sika? Help! Asiaa vaikeuttaa todella paljon se, että tosiaan mies on aina aiemmin välittänyt lapsestani niin paljon… Hän on aina halunnut hänelle pelkästään hyvää, paitsi nyt.”

Nimimerkki Kysyvä

— Huono Äiti

Artikkelissa on 35 kommenttia, jätä oma kommenttisi.