Kuuntelin ystävääni ja annoin anteeksi

”Todella paljon on ollut kirjoituksia ”ystävistä” Jotka ovat hylänneet, puukottaneet selkään tai vain kadonneet elämästä.

Itselläni on ollut elämäni aikana monta parasta ystävää. Joskus erilleen kasvaminen ja joskus selkäänpuukottaminen on koitunut ystävyyden lopuksi. Mutta ei tämä ystävyys. Me ollaan tunnettu noin kuusi vuotta. Tutustuttiin kun seurustelin hänen nykyisen kumppanin ja lapsen isän kanssa.

Meidän ero ei ollut kovin riitaisa, eikä siihen liittynyt sen isompaa draamaa. Kunnes sain entisiltä ”ystäviltä” erittäin virheellistä infoa parhaan ystäväni ja entisen kumppanini suhteesta, joka ei ollut totta. Minä uskoin näitä muita ystäviä enkä antanut edes mahdollisuutta ystävälleni selittää hänen versiota. Meni vuosi puhumatta tai tietämättä mitään heidän elämästään. Kunnes kuulin että hän on raskaana, ja niin olin minäkin uudelle miehelleni. Päätin laittaa viestiä ja pyytää lounaalle. Kävimme syömässä, juttelimme, pyytelimme anteeksi sekä nauroimme.

Ystävyys alkoi pikkuhiljaa palautua. Nämä entiset ystävät vastustivat kovin koko asiaa. ( heidän kanssaan en ole ollut pitkään aikaan tekemisissä). Moni kysyy, miksi annoit anteeksi? Toihan on ihan perus juttu ettei kaverin eksään kosketa! Ja minä mietin että mitä väliä?

Heillä on ihana perhe, ihana lapsi ja ihana koti yhdessä. He kuuluvat toisilleen. Ja minulla on sama tilanne. Mikä oikeus minulla on tuomita ystävääni? Miten minä omistaisin jokaisen ENTISEN kumppanini?

Onko yksi virhearvio tai kerran sattuminen sen arvoista että menettää parhaan ystävän? Ei minusta. Mun mies ja perhe ja muut ystävät ovat rakkaita ja tärkeitä, mutta side oikean parhaan ystävän kanssa on sellaista mitä ei voi muiden kanssa saada. Me nauretaan, itketään, tapellaan ja välillä vihataan toisiamme, mutta me tehdään ne asiat yhdessä ja ne ei meidän ystävyyttä heikennä. Päinvastoin. Mä olen onnekas kun mulla on paras ystävä.

Aikuinen ihminen on erittäin onnekas jos löytää elämässään edes sen yhden oikean ystävän. Mä olen sen jo löytänyt ja toivon että muutkin sen löytävät.

On asioita joita ei voi antaa anteeksi, ja on ihmisiä jotka eivät edes halua antaa anteeksi, ja se on täysin jokaisen oma asia. Mutta toivoisin että ihmiset aina selvittävät jokaisen osapuolen version asioista eivätkä päästäisi irti ihmisistä jotka oikeasti välittävät.

Elämä naisena, äitinä tai ihan kenenä tahansa voi olla todella yksinäistä. Älä suostu kenenkään ovimatoksi, mutta älä myöskään luovu ihmisistä liian helposti.”

Nimimerkki: Parhaan ystäväni paras ystävä

— Huono Äiti -toimitus

Kirjoittaja kuuluu Huono Äiti -yhteisöön. Enää Huono Äiti ei ole vain yksi nainen, joka kirjoittaa hassuja juttuja blogiinsa (yleensä yöpuvussa epätyypillisiin aikoihin) vaan meitä on monta. Kiitos, kun luet Huonoa Äitiä, tervetuloa myös kirjoittamaan!

Artikkelissa on 6 kommenttia, jätä oma kommenttisi.